Kirjastotilat

Valtakunnallinen arviointi

Miten kirjastotilat ovat muuttuneet verrattuna vuoden 2009 tilanteeseen?

Palvelujen saatavuuden muutos kirjastotiloissa on kahtalainen. Omatoimikirjastopalvelut ovat lisänneet kirjastojen aukioloaikaa, mutta toimipaikkojen määrä ja henkilökunnan läsnäolo on vähentynyt.

Toimipaikat

Kirjastotiloja ja niiden käyttöä arvioitiin valtakunnallisesti edellisen kerran vuonna 2009.

Kirjastojen kiinteiden toimipaikkojen (pää- ja sivukirjastot, kirjastoauto) määrä on vähentynyt keskimäärin 12 % kymmenen vuoden aikana. Pääkirjastojen määrän muutos johtuu pääasiassa siitä, että kuntaliitoksissa liitoskuntien pääkirjastoista on tullut lähikirjastoja. Ilman tätä muutosta lähikirjastoja olisi vieläkin vähemmän. (Taulukko 5.6.1.)

Kun kehitystä tarkastellaan vielä pidemmällä ajanjaksolla vuosina 1999–2019, niin toimipaikkojen (pää- ja sivukirjastot, kirjastoauto) määrä on vähentynyt 286:lla eli joka viides toimipaikka on lopetettu.

Vaikka kirjastojen toimipaikkoja on vähemmän, niiden yhteenlaskettu hyötypinta-ala on lähes sama kuin kymmenen vuotta sitten.

Vuonna 2009 Suomen teillä liikkui vielä 155 kirjastoautoa, kymmenen vuotta myöhemmin enää 135. Kirjastoautojen piti korvata lakkautetut lähikirjastot, mutta kunnat vähentävät keskimäärin kahden auton vuosivauhdilla kirjastoautopalveluja.

Aluehallintoviraston arviointikyselyyn vuonna 2019 vastanneista kunnista 43 % ilmoitti, että kunnassa on lähikirjastoja. Tilastotietokannan mukaan Suomessa on 120 kirjastolaitosta, joissa on vähintään yksi toimipaikka pääkirjaston lisäksi.

Omatoiminen aukioloaika kirjastossa otettiin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 2012 Hämeenlinnassa. Omatoimisten kirjastojen määrä on kasvanut nopeasti. Kirjastossa on omatoimista aukioloaikaa joka toisessa kunnassa. (Kartta 5.6.1.)

Tilakustannukset, kunto ja sijainti

Tilakustannusten osuus kirjastojen toimintamenoista on kasvanut koko maassa kymmenessä vuodessa keskimäärin kuusi prosenttiyksikköä. Arviointikyselyn avovastauksista kävi ilmi, että tilavuokrien kasvu pienentää aineistohankintaa.

Kirjastotilastoissa näkyy, että tilakustannukset suhteessa asukaslukuun ovat kasvaneet enemmän kuin muut toimintamenot. Tarkastelujakson aikana tilakustannukset asukasta kohden ovat nousseet koko maassa keskimäärin yli kolmanneksella. Henkilöstö- ja aineistokulujen osuudet toimintamenoista ovat laskussa. (Kuvio 5.6.1.)

Tilastot kertovat saman, mikä tuli esiin myös arviointikyselyn avovastauksissa: ”Kirjastotilojen käyttöä pitäisi pystyä laajentamaan. Tilat maksavat paljon, ja jos kirjasto ei ole jatkuvasti auki (omatoimi), tilojen vuokrat ovat kohtuuttomat käyttöön nähden.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

Kirjastojen tilojen kunto on keskimäärin parantunut. Vain 7 % arviointikyselyyn vastanneista ilmoitti, että kirjastotiloissa ei ole tehty mitään muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Joka viides kertoi, että kuntaan on rakennettu uusia kirjastotiloja. Kaksi kuntaa kolmesta oli tehnyt pieniä remontteja ja kalustomuutoksia kirjastossa. Lähes joka neljännessä kunnassa kirjastotiloja oli peruskorjattu. Tässä yhteydessä avovastauksissa mainittiin myös omatoimisuuden käyttöönotot.  

Kirjastojen sijainti arvioitiin kymmenen vuotta sitten paremmaksi kuin nyt. Silloin vain 10 % ilmoitti, että lähellä ei ole muita palveluja. Nyt 18 % vastanneista ilmoitti, että kirjaston välittömässä läheisyydessä ei ole muita palveluja.

Nykyään puolet suomalaisista asuu enintään 1,9 kilometrin etäisyydellä ja 75 prosenttia enintään 3,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta (Peruspalvelujen tila 2020). Kymmenen vuoden takaisessa arvioinnissa todettiin, että 70 % kuntien asukkaista asui enintään kahden kilometrin päässä kirjastosta.

Aukioloajat

Kirjastojen omatoimiaukiolon käyttöönotto on vaikuttanut huomattavasti aukioloaikojen määrään.

Keskimäärin kokonaisaukioloajat ovat kasvaneet 39 %:lla viimeisten viiden vuoden aikana. Omatoimiaukiolon osuus kokonaisaukioloajasta on nyt 36 %, kun sen osuus viisi vuotta aikaisemmin oli vain neljä prosenttia. (Kuvio 5.6.2.) Omatoimisen aukiolon tilastointi on aloitettu vuonna 2014.

12 % kunnista arvioi omatoimikirjastokyselyssä vuonna 2019, että omatoimisuus on aiheuttanut henkilötyövuosien vähennystä tai muita kirjaston palveluihin liittyviä leikkauksia, kuten toimipisteiden sulkemisia.

Aukioloaika, jolloin henkilökuntaa on paikalla, on vähentynyt kuuden vuoden aikana koko maassa seitsemän prosenttia. Lapin AVIn alueella palveluajat ovat vähentyneet eniten, 12 %. (Kuvio 5.6.3.)

Käynnit

Vuosina 2009–2019 kirjastojen fyysiset käynnit ovat vähentyneet keskimäärin vain prosentilla, vaikka toimipaikkojen määrä on vähentynyt. Kirjastojen verkkopalvelut ovat kehittyneet ja asiakkaat ovat tottuneet käyttämään niitä yhä enemmän. Esimerkiksi aineistoja varataan verkossa ja e-kirjojen sekä muiden verkkopalvelujen määrä ja käyttö on lisääntynyt. Kuitenkin kirjastoissa järjestetään yhä enemmän tapahtumia, mikä on toisaalta lisännyt fyysisiä käyntejä.

Kun kirjastokäyntien määriä tarkastellaan asukasta kohden kymmenen vuoden aikana, muutokset eivät keskimäärin ole kovin isoja. Erot määrissä selittyvät osin väestömäärän muutoksilla. (Taulukko 5.6.2.)

Kun käyntimääriä tarkastellaan absoluuttisina lukuina, kiinnitetään huomio kahteen viimeiseen vuoteen ja otetaan pääkaupunkiseutu erikseen, niin kokonaiskuva näyttää erilaiselta. (Taulukko 5.6.3.)
 

Koko 2010-luvun suunta oli laskeva, vähennystä oli koko maassa kahdeksan prosenttia. Vuonna 2019 tapahtui kuitenkin käänne, vähennystä oli enää yksi prosentti verrattuna edellisvuoteen. Tähän kokonaiskuvaan vaikutti ilmeisesti Helsingin kaupunginkirjaston Oodin käyttöönotto, jonka imussa pääkaupunkiseudun käyntimäärän kasvu vaikutti koko maan keskimääräisiin käyntilukuihin.

Kirjastokäynnit ovat säilyneet kirjastojen toiminnan määrällisenä mittarina, vaikka kirjastoasiointi on siirtynyt entistä enemmän verkkoon. TEA-viisarin mukaan lähes kaikki kunnat (98 %) seuraavat kirjastokäyntien kehitystä ja raportoivat niistä vuosittain kunnan toimintakertomuksessa tms. kunnan virallisessa asiakirjassa. 62 % kunnista on esitellyt kirjastokäyntien kehitystä kunnan johtoryhmälle tai vastaavalle työryhmälle ja 90 % on esitellyt lukuja luottamushenkilöille.

Kirjastojen verkkopalvelujen käyttöä tilastoidaan myös valtakunnallisesti. Valitettavasti verkkopalvelujen käytön laskentatapa kuitenkin vaihtelee, jolloin niistä saadut luvut eivät ole vertailukelpoisia.

Edellisen arvioinnin toimenpide-ehdotusten toteutuminen

Kun kirjastotiloja arvioitiin edellisen kerran valtakunnallisesti vuonna 2009, niin silloin ehdotetut toimenpiteet ovat toteutuneet seuraavasti.                               

Kunnissa hallinnonalojen yhteistyö ja tilojen yhteiskäyttö on lisääntynyt. Kunnat osallistavat asukkaitaan kirjastopalvelujen ja -tilojen suunnittelussa uuden kirjastolain ja kuntalain hengen mukaisesti. Kirjastolaissa määritellyt tavoitteet ja kirjaston tehtävät tukevat aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnallista vuoropuhelua muutenkin. Omatoimisuus on lisännyt kirjastojen aukioloaikaa.

Vuoden 2009 pyrittiin varmistamaan valtionavustusten riittävä taso kirjastojen perustamishankkeisiin, mutta vuonna 2015 valtio lopetti kokonaan korvamerkityn valtionavustuksen kunnille kirjastotilojen rakentamiseen, peruskorjaukseen ja kirjastoautojen hankintaan. Aluehallintovirastot myöntävät edelleen valtionavustuksia kirjastopalvelujen kehittämiseen.

Kirjastojen valtakunnalliseen tilastotietokantaan on lisätty tietoa kirjastotiloista arvioinnin toimenpide-ehdotuksen mukaisesti. Tilakustannukset on tallennettu tilastotietokantaan vuodesta 2010. Tilastoihin on lisätty vuodesta 2012 alkaen myös tieto kirjastojen näyttelyiden, tapahtumien ja käyttäjäkoulutusten lukumäärästä ja osallistujista. Vuona 2014 alettiin tilastoida omatoimikirjastopalvelujen aukioloaikoja.

Edellisen arvioinnin jälkeen laadittiin laatusuositukset yleisille kirjastoille, joissa oli myös tiloja koskevia suosituksia. Sipilän hallituksen (2015–2019) normien purkutalkoissa ja uuden kirjastolain myötä opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkin luopui valtakunnallisista suosituksista.

 

Kartta 5.6.1. Manner-Suomen kunnat, joissa on omatoimikirjastopalvelu (tilanne 31.12.2019)

Kuvio 5.6.1. Tila-, henkilöstö- ja kirjastoaineistokulut asukasta kohden 2010–2019

Kuvio 5.6.2. Omatoimiaukiolon osuus % kokonaisaukiolosta AVI-alueittain 2014 ja 2019

Kuvio 5.6.3. Kokonaisaukiolo ja aukiolotunnit, jolloin henkilökunta paikalla AVI-alueittain, muutos % 2014–2019

Taulukko 5.6.1. Pääkirjastoja, sivukirjastoja ja kirjastoautoja AVI-alueittain 2009 ja 2019

Taulukko 5.6.2. Fyysiset käynnit asukasta kohden AVI-alueittain 2009 ja 2019

Taulukko 5.6.3. Fyysiset käynnit AVI-alueittain 2009, 2018 ja 2019