Kulttuuripalvelut

Valtakunnallinen arviointi

Millaista yhteistyötä kunta tekee kulttuuripalveluiden toteuttamisessa?

Yhteistyö on monessa kunnassa kulttuuritoiminnan edellytys. Kunnissa tehdään yhteistyötä sekä kunnan sisällä eri hallintokuntien kesken että kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Vuonna 2019 eniten kunnan sisäistä yhteistyötä tehtiin sivistystoimen, vapaa-aikatoimen tai vastaavan kanssa. Myös sosiaali- ja terveystoimen kanssa tehtiin melko paljon yhteistyötä. Yleisimpiä kuntien kuntaorganisaation ulkopuolisia yhteistyökumppaneita kulttuuritoiminnassa olivat kolmannen sektorin toimijat kuten yhdistykset sekä taiteilijat.

Vuonna 2019 vakiintuneita rakenteita kulttuuripalvelujen järjestämiseen muiden hallintokuntien kanssa oli kolmessa neljäsosassa (75 %) kaikista kyselyyn vastanneista kunnista (taulukko 4.10.1.). Eniten vakiintunutta yhteistyötä kunnan sisällä tehtiin kaupunkimaisissa kunnissa. Maaseutumaisista kunnista 26 prosentilla ei ollut vakiintuneita rakenteita kulttuuripalvelujen järjestämiseen muiden hallintokuntien kanssa. Muutama kyselyyn vastannut maaseutumainen kunta ei osannut sanoa, onko kunnassa vakiintuneita hallintokuntien välisiä rakenteita kulttuuripalvelujen järjestämiseen. Tämä voi liittyä pienen kunnan vähäiseen kulttuuripalvelujen tarjontaan tai hallintokuntien välisten rajojen hahmottamisen hankaluuteen pienessä kunnassa.

Avoimessa kysymyksessä kuntien oli mahdollista avata tarkemmin, millaista yhteistyötä ja minkä hallintokuntien kanssa kulttuuripalveluiden järjestämisessä tehdään. Tähän kysymykseen vastasi 147 kuntaa. Enemmistössä kunnista yhteistyötä tehtiin sivistystoimen, vapaa-aikatoimen tai vastaavan alla toimivien yksiköiden kuten koulujen, varhaiskasvatuksen, nuoriso- tai liikuntatoimen, vapaan sivistystyön tai muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Yhteistyö liittyi esimerkiksi kulttuurikasvatussuunnitelman tai kulttuuripolkumallin toteuttamiseen tai tapahtumien järjestämiseen. Myös sosiaali- ja terveystoimen tai vastaavan kanssa tehtiin melko paljon yhteistyötä, esimerkiksi Kaikukortti-toimintaa[1], kulttuurihyvinvointiin liittyvää toimintaa tai kulttuurivierailuja palvelutaloihin. Jonkin verran vastauksissa mainittiin yhteistyötä myös teknisen toimen tai vastaavan, elinkeinotoimen tai vastaavan sekä konsernihallinnon kanssa. Teknisen toimen kanssa tehtävä yhteistyö käsitti esimerkiksi prosenttiperiaatteeseen, tapahtumien järjestämiseen ja tila- tai lupa-asioihin liittyviä teemoja. Elinkeinotoimen ja konsernihallinnon kanssa puolestaan toteutettiin muun muassa tapahtumia, tapahtumien markkinointia tai hanketoimintaa. Osassa kuntia oli kaikki kunnan hallintokunnat käsittäviä toimielimiä (esim. tyhy-toimikunta), joissa myös kulttuuritoimi on mukana.

Kolmannen sektorin toimijat kuten yhdistykset sekä taiteilijat olivat kuntien kulttuuritoimen yleisimpiä kuntaorganisaation ulkopuolisia yhteistyökumppaneita (kuvio 4.10.1.). Lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa kunnissa (99 %) tehtiin yhteistyötä kulttuuritoiminnassa kolmannen sektorin kanssa vuonna 2019. Vastanneista kunnista 91 prosenttia teki yhteistyötä taiteilijan, 77 prosenttia oppilaitoksen, 73 prosenttia toisen kunnan ja 70 prosenttia yrityksen kanssa. Muista julkishallinnon toimijoista yleisin yhteistyökumppani oli maakunnan liitto, jonka kanssa teki yhteistyötä 38 prosenttia kaikista kunnista ja noin puolet (52 %) kaupunkimaisista kunnista.

Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa yhteistyötä teki kaikista kunnista vajaa kolmannes (29 %), mutta yhteistyön määrä vaihteli suuresti kuntatyypeittäin. Kaupunkimaisista kunnista 61 prosenttia vastasi tehneensä yhteistyötä Taiken kanssa ja 54 prosenttia OKM:n kanssa vuonna 2019. Maaseutumaisten kuntien kohdalla vastaavat prosenttiosuudet olivat 16 (Taike) ja 20 (OKM). Muutenkin kaupunkimaiset kunnat tekivät vastausten perusteella enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kuin taajaan asutut tai maaseutumaiset kunnat.

Avoimessa kentässä yhteensä 116 kuntavastaajaa kertoi tarkemmin kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Vuonna 2019 yhteistyö käsitti esimerkiksi tapahtumien ja kulttuuripalvelujen tuotantoa sekä hanketoimintaa. Myös yhteiset kokoontumiset ja tapaamiset olivat yleinen yhteistyön muoto. Kunnat järjestivät tapaamisia kulttuuri- ja muille toimijoille ja osallistuivat esimerkiksi maakunnan liittojen järjestämiin tapaamisiin sekä OKM:n ja Taiken koulutuksiin. Kunnat avustivat kulttuuritoimijoita, tukivat toimijoita esimerkiksi yhteismarkkinoinnilla ja hankkivat palveluja esimerkiksi taiteilijoilta.

[1] Kaikukortti on kortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja Kaikukortti-verkostojen kulttuurikohteisiin.

Kuvio 4.10.1. Kuntien tekemä yhteistyö kulttuuritoiminnassa eri toimijoiden kanssa kuntatyypeittäin (%).

Taulukko 4.10.1. Onko kunnassanne vakiintuneita toimintamalleja tai rakenteita kulttuuripalvelujen järjestämiseen muiden hallintokuntien kanssa? (n=216).