Kulttuuripalvelut

Valtakunnallinen arviointi

Millaista osaamista kunnalla on kulttuuritoiminnan järjestämisessä?

Kuntien osaaminen kulttuuritoiminnan järjestämisessä vaihtelee. Kaupunkimaisissa kunnissa osaaminen eri alueilla koettiin useammin hyväksi kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Varsinkin pienemmissä kunnissa osaamisen puutteet liittyvät vahvasti resurssipulaan. Kunnissa kaivataan lisää osaamista muun muassa digitaalisen teknologian hyödyntämisessä, asukkaiden osallistamisessa sekä markkinoinnissa ja viestinnässä.

Yleisimmin kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavalla henkilöllä oli vuonna 2019 kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto tai muu kuin kulttuuri- tai kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto. Koulutustaustat vaihtelevat kuntatyypeittäin melko paljon. Vuonna 2019 yli puolessa kaupunkimaisista kunnista kulttuurista vastaavalla henkilöllä oli kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto ja viidenneksessä muu ylempi korkeakoulututkinto. Taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa oli enemmän hajontaa kulttuurista vastaavan henkilön koulutustaustassa. (Taulukko 4.13.1.)

Kuntien arviot omasta osaamisesta eri toiminnoissa vaihtelivat melko paljon (taulukko 4.13.2.). Valtaosa kaikista kunnista (92 %) koki omaavansa paljon osaamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vähiten kunnat näkivät osaavansa digitaalisen teknologian hyödyntämistä kulttuuripalvelujen tuottamisessa ja jakelussa (31 % kunnista katsoi omaavansa paljon osaamista) sekä kansainvälistä toimintaa (22 %). Kuntatyypeittäin kokemukset osaamisesta vaihtelivat melko paljon. Kaupunkimaisissa kunnissa osaaminen koettiin runsaaksi useammin kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Esimerkiksi paljon tuotanto-osaamista koki omaavansa 85 prosenttia kaupunkimaisista kunnista, 66 prosenttia taajaan asutuista kunnista ja 29 prosenttia maaseutumaisista kunnista.

Valtaosassa kuntia kulttuurin toimialalla hyödynnettiin muiden hallintokuntien osaamista (kuvio 4.13.1.). Kaupunkimaisista kunnista ja taajaan asuituista kunnista 91 prosenttia vastasi hyödyntävänsä muiden hallintokuntien osaamista. Maaseutumaisista kunnista selkeästi pienempi osuus (64 %) sanoi hyödyntävänsä muiden hallintokuntien osaamista. On huomioitava, että noin viidennes maaseutumaisista kunnista ei osannut sanoa, hyödynnetäänkö kulttuurin toimialalla muiden hallintokuntien osaamista. Kysymys voikin olla ennemmin siitä, että pienessä kunnassa hallintokuntien ja toimialojen väliset rajat eivät ole selkeitä, jolloin kysymykseen on hankala vastata.

Kunnilta kysyttiin avoimessa kysymyksessä keskeisiä alueita, joissa kunnan kulttuuritoiminnassa tarvittaisiin lisää osaamista (taulukko 4.13.3.). Kysymykseen vastasi 156 kuntaa. Vastaukset jakautuivat monen eri osaamisalueen alle. Monissa kunnissa osaamisen puutteet liittyvät ennen kaikkea resurssipulaan. Varsinkaan pienemmissä kunnissa ei ole riittävästi henkilöitä tai aikaa kulttuuriasioiden hoitamiseen. Tarvetta on erityisille pienen kunnan kulttuuritoiminnan malleille ja osaamiselle siinä, miten vähäinen aika ja pieni budjetti on mahdollista jakaa tehokkaasti ja järkevästi.

Kunnissa kaivataan osaamista digitaalisten sisältöjen tuottamiseen ja digitaalisuuden mahdollisuuksiin liittyen. Esimerkiksi sosiaalisen median ja muiden digitaalisten viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen mainittiin monessa vastauksessa alueena, jossa osaamista kaivattaisiin lisää. Yleisesti kunnissa kaivataan osaamista markkinointiin, viestintään ja tiedottamiseen liittyen. Tarvetta on myös osaamiselle asukkaisen osallistamisen malleista sekä kulttuurin ja taiteen hyödyntämisessä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Digitaaliseen teknologiaan liittyen myös asukkaat tarvitsevat osaamista digitaalisten palvelujen hyödyntämisessä.

Vastausten perusteella kunnissa on tarvetta myös hankkeisiin ja tuotantoihin liittyvälle osaamiselle. Lisäksi kansainväliseen toimintaan ja kansainvälisiin hankkeisiin kaivattiin lisää osaamista. Hanketoimintaan linkittyvät sellaiset osaamistarpeet, jotka liittyvät ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen ja rahoitusmahdollisuuksien tunnistamiseen. Kulttuurin ja taiteen sisältöihin liittyviä osaamistarpeita oli kunnissa muun muassa museotoiminnassa ja lastenkulttuurin alalla. Lisää osaamista kaivattiin myös yleisesti julkishallintoon ja lainsäädäntöön liittyen sekä esimerkiksi poliittiseen vaikuttamiseen, kuten kulttuurin näkyväksi tekemiseen kunnan sisällä.

Kuvio 4.13.1. Muiden hallintokuntien osaamisen hyödyntäminen kunnan kulttuuritoiminnassa (%).

Taulukko 4.13.1. Yleisestä kulttuuritoiminnasta vastaavan henkilön koulutus kuntatyypeittäin (%).

Taulukko 4.13.2. Kunnat, jotka kokevat omaavansa erittäin paljon tai paljon osaamista tarkastelluilla toiminnan alueilla (%).

Taulukko 4.13.3. Osaamistarpeita kuntien kulttuuritoiminnassa (n=156).