Kulttuuripalvelut

Valtakunnallinen arviointi

Mitkä ovat kunnan kulttuuritoiminnan kustannukset?

Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien kokonaistaloudesta on pysynyt tasaisen pienenä. Kustannustilastointi ei anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta.

Valtakunnallisesti kuntien kustannustietoja kootaan Tilastokeskuksen kuntataloustilastoon. Kulttuuripalvelujen järjestämisen ja kustannusten kirjaamisen tavat kunnissa kuitenkin vaihtelevat. Näin ollen taloustiedot eivät anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta: korkeat kustannukset eivät suoraan merkitse hyvää palvelutasoa tai toisaalta huonoa taloudenpitoa.

Tässä tarkastellaan Tilastokeskuksen vuoden 2018 kuntataloustilastoon pohjaten kuntien kustannuksia seuraaviin kulttuuritoimintoihin: yleinen kulttuuritoiminta, museo-, teatteri- ja orkesteritoiminta sekä taiteen perusopetus.

Yleiseen kulttuuritoimintaan (myös ”muu kulttuuritoiminta”) kuuluvat Tilastokeskuksen kuntataloustilastossa:

  • yleiseen kulttuuritoimeen luettavan henkilöstön palkkauksesta ym. aiheutuvat menot ja tulot
  • kulttuurikeskusten toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot
  • muu kunnan järjestämä kulttuuritoiminta, jonka tarkoituksena on kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen
  • kaikki kulttuuritoimen ja muiden hallintokuntien kulttuuritapahtumille sekä kulttuuritoiminnalle myönnetyt avustukset lukuun ottamatta museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan avustuksia, joiden kustannukset on kirjattu omiin tehtäväluokkiinsa.

Museo-, teatteri- ja orkesteritoimintaan kuuluvat:

  • museo- ja näyttelytoiminta (mukaan lukien taidenäyttelyt sekä yleisemmin kulttuurialaan kuuluvat näyttelyt) ja kunnan toimintaan myöntämät avustukset
  • teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta ja kunnan toimintaan myöntämät avustukset
  • musiikkitoiminta (sisältäen muun muassa orkesteri- ja bänditoiminnan, oopperatoiminnan, kuorot sekä esitysten järjestämisen) ja kunnan toimintaan myöntämät avustukset.

Taiteen perusopetukseen kuuluvat:

Taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukainen kunnan tai kuntayhtymän järjestämä ja kunnan tai kuntayhtymän avustama toiminta. Tällaista on mm. musiikkioppilaitoksissa annettava taiteen perusopetus ja muissa taidekouluissa (kuvataide, sanataide, esittävät taiteet, käsityö) annettava taiteen perusopetus.

Taiteen perusopetus, joka on toteutettu osana perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävää koululaisten aamu- ja ilta-päivätoimintaa.

Taiteen perusopetuksen luokka ei sisällä kunnan tai kuntayhtymän kansalaisopiston järjestämää taideopetusta ja taiteen perusopetusta.

 

Kulttuuritoiminnan kustannukset

Kulttuuritoiminnan nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset Manner-Suomen kunnissa vaihtelivat vuonna 2018 välillä 0–88 euroa/asukas. Vuonna 2016 vaihteluväli oli 0–65 euroa/asukas. Vaihteluväli voi vaihdella paljonkin, ja se liittyy esimerkiksi kuntien hanketoimintaan.

Kulttuuritoiminnan kustannukset vaihtelevat tilastolliselta kuntaryhmitykseltään erilaisissa kunnissa. Vuonna 2018 yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo Manner-Suomessa oli kaupunkimaisissa kunnissa 19 euroa/asukas, taajaan asutuissa kunnissa 18 euroa/asukas ja maaseutumaisissa kunnissa 14 euroa/asukas. Kustannusten erot erityyppisten kuntien välillä on todettu myös esimerkiksi edellisessä, vuotta 2016 koskevassa peruspalveluarvioinnissa. Nettokustannukset olivat nolla pääasiassa asukasluvultaan pienemmissä, maaseutumaisissa kunnissa. Joidenkin kuntien osalta tieto puuttui tilastoista.

Vuonna 2018 puolet (50 %) Manner-Suomen asukkaista asui kunnassa, jossa yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtainen nettokustannus oli 16 euroa tai enemmän. Vuonna 2016 näissä kunnissa asui hieman alle puolet (48 %) Manner-Suomen väestöstä. (Taulukko 4.11.1.) Tämä liittyy osaltaan kuntien lukumäärän vähenemiseen: kuntaliitokset ovat koskeneet etenkin pieniä, maaseutumaisia kuntia, joissa kustannukset ovat matalampia useammin kuin taajaan asutuissa tai kaupunkimaisissa kunnissa.

Museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan nettokustannukset Manner-Suomen kunnissa vaihtelivat vuonna 2018 välillä -3–160 euroa/asukas. Miinusmerkkinen luku kuvaa, että tuotot ovat ylittäneet toiminnan kustannukset. Vuonna 2016 vaihteluväli oli lähes vastaava (0–153 euroa/asukas). Jo aiemmissa arvioinneissa on todettu, että valtionosuuden piirissä olevat museot, teatterit ja orkesterit keskittyvät etenkin asukasluvultaan suuriin kuntiin. Myös vuonna 2018 tämä heijastui selkeästi nettokustannusten keskiarvoihin. Kaupunkimaisissa kunnissa asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo (50 euroa/asukas) oli huomattavasti korkeampi kuin taajaan asutuissa (10 euroa/asukas) tai maaseutumaisissa (6 euroa/asukas) kunnissa. Erot kuntatyyppien välillä olivat lähes vastaavat vuonna 2016.

Taiteen perusopetuksen nettokustannukset Manner-Suomen kunnissa vaihtelivat vuonna 2018 välillä 0–191 euroa/asukas. Keskiarvojen kohdalla jakolinja kulki etenkin maaseutumaisten ja muiden kuntien välillä. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo oli kaupunkimaisissa kunnissa 18 euroa/asukas, taajaan asutuissa kunnissa 19 euroa/asukas ja maaseutumaisissa kunnissa seitsemän euroa/asukas. (Taulukko 4.11.2.)

 

Kulttuuritoiminnan osuus kuntien käyttötaloudesta

Kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on tasaisen pieni. Yleisen kulttuuritoiminnan toimintakulujen osuus Manner-Suomen kuntien käyttötalouden toimintakuluista yhteensä vuonna 2018 oli 0,4 prosenttia. Osuus on kasvanut hieman vuoteen 2016 verrattuna. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintakulujen osuus Manner-Suomen kuntien käyttötalouden toimintakuluista vuonna 2018 (0,7 %) on pysynyt lähes vastaavana vuodesta 2015 saakka. (Taulukko 4.11.3.)

Yleisen kulttuuritoiminnan toimintakulujen osuus kunnan käyttötalouden toimintakuluista yhteensä oli vuonna 2018 lähes vastaava riippumatta siitä, onko kunta kaupunkimainen, taajaan asuttu tai maaseutumainen. (Taulukko 4.11.3.)

Sen sijaan museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan osuuden kohdalla nousee esiin ero kaupunkimaisten ja muiden kuntien välillä. Museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan osuus kunnan käyttötalouden toimintakuluista yhteensä oli vuonna 2018 kaupunkimaisissa kunnissa noin prosentin, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa taas 0,1 prosenttia. Erot olivat lähes vastaavat vuonna 2016 ja korostavat osaltaan taide- ja kulttuurilaitosten keskittymistä tyypiltään kaupunkimaisiin kuntiin.

Manner-Suomen kunnissa yleisen kulttuuritoiminnan toimintakulut olivat 157,7 miljoonaa euroa ja museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan toimintakulut yhteensä 297,3 miljoonaa euroa vuonna 2018.

 

 

Taulukko 4.11.1. Yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset Manner-Suomen kunnissa vuosina 2014, 2016 ja 2018.

Taulukko 4.11.2. Kulttuuritoiminnan kustannukset kuntatyypeittäin, €/asukas.

Taulukko 4.11.3. Yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden osuudet käyttötalouden toimintakuluista (%) kuntatyypeittäin Manner-Suomen kunnissa vuonna 2018.