Kulttuuripalvelut

Valtakunnallinen arviointi

Miten kuntalaiset voivat osallistua kulttuuripalveluiden suunnitteluun ja järjestämiseen?

Valtaosa kunnista pyrkii jollakin tavalla edistämään kuntalaisten osallistumista kulttuuripalvelujen suunnitteluun ja järjestämiseen. Yleisin tapa Manner-Suomen kunnissa oli kunnan tekemä yhteistyö ja järjestämät tapaamiset paikallisten toimijoiden, kuten järjestöjen ja yritysten, kanssa. Eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia kulttuuripalvelujen suunnitteluun ja/tai järjestämiseen painotettiin kunnissa vaihtelevasti.

Valtaosa (87 %) kyselyyn vastanneista kunnista vastasi osallistavansa kuntalaisia kulttuuripalveluiden suunnittelussa ja/tai järjestämisessä. Kymmenen prosenttia vastasi ei ja neljä prosenttia ei osannut sanoa. Kuntalaisia osallistettiin varsin samanlaisella tavalla erityyppisissä kunnissa. Kuntalaisia osallistavia kuntia oli kyselyyn vastanneista kaupunkimaisista kunnista 94 prosenttia sekä taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista 82 prosenttia.

Yleisin kuntalaisten osallistamisen tapa (80 % kaikista vastaajakunnista) oli kunnan tekemä yhteistyö ja järjestämät tapaamiset paikallisten toimijoiden, kuten järjestöjen ja yritysten, kanssa. Toiseksi yleisintä (61 %) oli kuntalaisten mahdollisuus vapaaehtoistyöhön kulttuuripalveluiden järjestämisessä. Kolmanneksi yleisintä (49 %) oli asukasfoorumeiden, -lautakuntien tai muiden kuntalaisten kuulemismenetelmien käyttö. (Kuvio 4.8.1.)

Muita osallistamisen keinoja olivat kuntalaisten mahdollisuus osallistua kulttuuria koskevien strategioiden ja suunnitelmien laatimiseen (28 %), osallistuvan budjetoinnin menetelmän käyttö (10 %) ja kulttuurisuunnittelun (cultural planning) käyttö (4 %). Kulttuurisuunnittelu on menetelmä, joka luo vuorovaikutteista kehittämiskulttuuria asukkaiden ja kunnan välille. Osallistuva budjetointi puolestaan tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä siten, että asukkaat otetaan mukaan pohtimaan ja päättämään siitä, mihin esimerkiksi kulttuuripalveluiden resurssit käytetään.

Listattujen osallistamistapojen lisäksi 15 prosentissa vastaajakunnista oli käytössä joku muu osallistamistapa. Vastaajakunnat mainitsivat osallistamisen keinoina vaikuttamisen aluedemokratian kautta, asukaskyselyt, pienen kunnan avoimet keskusteluyhteydet, sosiaalisen median palautekanavat, kunnassa toimivan kulttuurityöryhmän, kuntalaiskahvilat ja asukasraadit.

29 prosenttia peruspalvelukyselyyn vastanneista 221 kunnasta vastasi painottavansa erityisesti erityis- tai vähemmistöryhmien osallistumismahdollisuuksia kulttuuripalvelujen suunnitteluun ja/tai järjestämiseen. Erityis- ja vähemmistöryhmiin luetaan esimerkiksi eri ikäryhmät, työttömät tai pienituloiset, vammaisryhmät, etniset vähemmistöt, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä kielivähemmistöt.

Eritys- ja vähemmistöryhmien osallistumismahdollisuuksia painotti 48 prosenttia kyselyyn vastanneista kaupunkimaisista kunnista, 31 prosenttia taajaan asutuista kunnista ja 21 prosenttia maaseutumaisista kunnista. Kunnissa käytettyjä keinoja erityis- tai vähemmistöryhmien osallistumismahdollisuuksien edistämiseen ovat esimerkiksi osallisuutta ja esteettömyyttä edistävien järjestöjen tukeminen, ilmaisen osallistumisen mahdollistavan Kaikukortin käyttö, kohdennettu kansalaisopiston kurssitarjonta, vanhusneuvostot ja nuorisovaltuustot. Kunnissa toteutettiin palveluja usealla kielellä. Lisäksi keinoina mainittiin kiertävät ja liikkuvat palvelut. Esimerkeiksi erityis- ja vähemmistöryhmistä nimettiin usein etenkin ikäihmiset ja vammaisryhmät. Osa nosti myös esiin, että erityis- ja vähemmistöryhmien osallistamisessa on vielä kehitettävää.

Vuoden 2019 kulttuurin TEAviisarissa kunnilta kysyttiin osallistumis- ja vaikuttamistapoja, joita käytettiin kunnissa vuosina 2017–2018 kulttuurin edistämiseen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Näihin kuuluivat asukaskyselyt, asukaskohtaamiset, palveluiden käyttäjien mukaan ottaminen kunnan toimielimiin, sosiaalinen media, verkko-osallistuminen sekä yhteiskehittäminen (esimerkiksi kulttuurisuunnittelu). Tulosten mukaan kaikkien kysyttyjen osallistumis- ja vaikuttamistapojen käyttö oli yleisempää kaupunkimaisissa kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Yleisin vaikuttamistapa kaiken tyyppisissä kunnissa oli sosiaalinen media: tätä käytti 93 prosenttia kaupunkimaisista, 91 prosenttia taajaan asutuista ja 85 prosenttia maaseutumaisista kunnista. Kaupunkimaisissa kunnissa yhtä yleistä oli myös verkko-osallistuminen. (Taulukko 4.8.1.)

Kuvio 4.8.1. Kuntalaisten osallistaminen kulttuuripalvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä (%) (n=221).

Taulukko 4.8.1. Osallistumis- ja vaikuttamistavat, joita kunnissa käytetty vuosina 2017-2018 kulttuurin edistämiseen ja hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuritoiminnan kehittämiseen (%) (n=283).