Kirjastotilat

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat toteuttavat nyt kirjastotiloissaan uuden kirjastolain tavoitteita ja kirjastolle annettuja tehtäviä?

Kirjastolain tunteminen

Vuonna 2019 julkaistun kulttuurin TEAviisarin tiedonkeruun tuloksien mukaan uutta kirjastolakia (1492/2016) on käsitelty vaihtelevasti kuntien kulttuuria koskevassa luottamushenkilöhallinnossa tai toimialan johtoryhmissä. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kulttuurin lautakuntatasolla kirjastolakia on jaettu tiedoksi, sitä on esitelty tai siitä on keskusteltu toimenpiteistä päättäen 70 prosentissa kunnista. Vastaavasti kulttuurin toimialan johtoryhmässä tai muussa työryhmässä kirjastolakia on käsitelty edellä mainitulla tavalla 72 prosentissa kunnista.

Pohjanmaan maakunnassa kirjastolaki on jäänyt esittelemättä hieman useammin kuin muissa alueen maakunnissa. Valtakunnalliseen arviointiin nähden Länsi- ja Sisä-Suomessa kirjastolain tunteminen kuntien hallinnossa on suunnilleen samalla tasolla.

Asiakkaiden ja kirjastohenkilöstön oma arvio kirjastotiloista

Arvioinnissa vertailtiin asiakkaiden ja kirjastokyselyyn vastanneiden arvioita kirjastotiloista. Asiakkaiden arviointien perusteena käytettiin vuonna 2018 julkaistua valtakunnallista käyttäjäkyselyä, ja kirjastojen vastaukset koottiin samankaltaisella kysymyksenasettelulla erillisellä arviointikyselyllä. Asiakkaiden näkemykset kirjastotilojen käytettävyydestä olivat positiivisempia kuin kirjastojen edustajien. Erityisen selkeästi tämä näkyy vastauksissa, jotka koskivat tilojen hiljaisuutta, niiden hyödyntämistä harrastustoiminnassa sekä tilojen riittävyyttä nuorille. Myös kirjaston käyttäminen työskentelytilana sai melko eriävät arvioinnit. Peruspalvelujen arvioinnin näkökulmasta täytyy huomioida, että kirjastoammattilainen katsoo tilannetta kokonaisuutena palvelun tuottajan puolelta. Asiakkaan mielipiteeseen saattaa vaikuttaa enemmän kirjaston käytön henkilökohtaisuus ja tilannesidonnaisuus. Eroja on silti tarkoituksenmukaista nostaa esiin ja hyödyntää tilasuunnittelussa ja palvelujen kehittämisessä.

53 prosenttia vastanneesta kirjastohenkilöstöstä pitää pääkirjaston sijaintia erittäin hyvänä. Lähikirjastojen sijaintia erittäin hyvänä pitää 24 prosenttia vastaajista.

51 prosentissa Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kirjastoja on tehty esteettömyyskartoitus vuoden 2009 jälkeen. Koko maassa kartoituksia on tehty 42 prosentissa kirjastoja. Kartoituksen perusteella on tehty mm. opasteiden uusimista, kynnyksien madaltamista, apuvälineiden hankintaa sekä aineistohyllyjen uudelleensijoittelua. Osassa kirjastoja selvitys ei ole johtanut varsinaisiin tilojen muutostoimenpiteisiin.

Vuoden 2018 käyttäjäkyselyn mukaan 83 prosenttia Länsi- ja Sisä-Suomen maakuntien kirjastoasiakkaista piti kirjastojen esteettömyyttä erittäin hyvänä tai hyvänä. Heikkona tai erittäin heikkona esteettömyyden toteutumista piti hieman alle 6 prosenttia vastanneista. Kirjastojen omassa arvioinnissa tilojen esteettömyys toteutuu hyvin tai erittäin hyvin 67 prosentin mukaan. Tilojen viihtyvyyttä sekä asiakkaat että kirjastot arvioivat suunnilleen samoin: 84 prosenttia asiakkaista pitää tilojen viihtyvyyden toteutumista hyvänä tai erittäin hyvänä – kirjastoista samoin ajattelee 82 prosenttia. (Kuvio 5.7.5.1.)

Kuntoarvioita vuoden 2009 jälkeen on tehty 39 prosentissa vastaajien kirjastoista. Valtakunnallinen vertailuprosentti on 46 prosenttia. Kuntoarvioiden perusteella joitakin kirjastotiloja on peruskorjattu, joissakin on tehty LVI-järjestelmien uudistus- tai puhdistustoimenpiteitä. Kuntoarviointi on johtanut joissakin tapauksissa kirjastotilojen saneeraukseen tai muuttoon kokonaan toisiin tiloihin. Väistötiloissa Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kirjastoja toimi vastanneiden osalta vain neljä kappaletta.

Kuten valtakunnallisen raportin tuloksissa, myös Länsi- ja Sisä-Suomessa pääkirjastojen ja lähikirjastojen välillä on eroja. Lähikirjastojen tilojen käytettävyys on heikompi erityisesti hiljaisen tilan ja nuorille suunnatun tilan osalta. Lähikirjastojen itsenäinen käyttö ja esteettömyys koetaan hieman positiivisemmin kuin muut arvioinnin kohteet. 88 prosenttia vastanneista pitää lähikirjastoissa käyntien sujuvuutta erittäin hyvänä tai hyvänä. Noin viidesosassa kuntia pääkirjaston välittömässä läheisyydessä ei ole muita julkisia tai kaupallisia palveluja. Lähikirjastojen välittömässä läheisyydessä puuttuvat muut palvelut vain 6 prosentissa vastauksista. Lähikirjaston sijainti koulun yhteydessä tai sen lähellä sai kyselyaineistossa useita positiivisia mainintoja.

Myös e-aineistojen ja verkkopalvelujen vaikutusta kirjastotiloihin arvioitiin. 61 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että e-aineistojen suurin vaatimus kohdistuu kirjastotilojen muunneltavuuteen. Ryhmätyö- ja työskentelytilojen tarpeen nosti esiin 45 prosenttia vastaajista. Tilojen kalustuksen tai sisustuksen uusimista e-aineistojen käytön vuoksi pohti 32 prosenttia. Vastaajista noin 17 prosenttia oli sitä mieltä, ettei e-aineistoilla tai verkkopalvelujen käytöllä ole mitään vaikutusta kirjaston tiloihin.

Tilaisuudet kirjastotilassa

Kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten tahojen järjestämien tilaisuuksien määrä on kasvanut Länsi- ja Sisä-Suomessa neljänneksellä vuodesta 2017 vuoteen 2019. Maakunnista suurinta kasvu on ollut Etelä-Pohjanmaalla (60 %) ja pienintä Keski-Pohjanmaalla, jossa tilaisuudet vähenivät 2 prosenttia. Kirjastot ovat verkostoituneet viime vuosina yhä enemmän ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja tarjonneet kirjastotilaa erilaiseen tapahtumakäyttöön. Tämä lisää omalta osaltaan kirjastotilan yhteisöllisyyttä ja kirjastotilan merkitystä tapahtumapaikkana, jonka hyödyntämiseen on matala kynnys sekä yhdistys- ja harrastetoimijoilla että kirjaston asiakkailla. (Kuvio 5.7.5.2.)

Käyttäjäkoulutusten määrä on kasvanut 65 prosenttia vuodesta 2012. Koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä on kasvanut samalla aikavälillä 78 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla sekä käyttäjäkoulutusten määrä että koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä on kasvanut huomattavasti muita maakuntia enemmän. Pohjanmaalla käyttäjäkoulutuksiin osallistuneiden määrä on kasvanut 470 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 178 prosenttia. (Taulukko 5.7.5.1.)

Pääkirjastojen mahdollisuuksia tapahtumien, koulutusten ja opastusten toteutumiseen pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5 (1 = ei toteudu lainkaan, 5 = toteutuu erittäin hyvin). Parhaat arviot sai kirjallisuustapahtumien sekä kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastusten järjestäminen. Vastaajista 75 prosenttia piti pääkirjastoja erittäin hyvin tai hyvin kirjallisuustapahtumiin soveltuvina, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastamiseen pääkirjastoa piti erittäin hyvänä tai hyvänä 69 prosenttia. Heikoimmat arviot koskivat ohjattua harrastustoimintaa ja julkisten palvelujen neuvontaa. Ohjattu harrastustoiminta ei toteutunut lainkaan 14 prosentissa vastanneista kirjastoista eikä julkisten palvelujen neuvonta 9 prosentissa. (Kuvio 5.7.5.3.)

Kansallisessa käyttäjäkyselyssä myös asiakkaat arvioivat kirjastojen kulttuuri- ja koulutustapahtumia. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kulttuuritapahtumista parhaiten toteutuviksi arvioitiin näyttelyt sekä kirjallisuustapahtumat. (Kuvio 5.7.5.4.) Koulutustapahtumista parhaiten toteutuivat asiakkaiden mielestä kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastukset. (Kuvio 5.7.5.5.)

Kirjastotilojen maksullisuus/maksuttomuus

Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista 47 prosenttia ei peri kirjaston kokous- yms. tilojen käytöstä maksua missään tilanteessa. 21 prosenttia kirjastoista kertoo, että kirjastoilla ei ole lainkaan varattavia tiloja. Kaupallisia tai pääsymaksullisia tilaisuuksia järjestäviltä tahoilta 35 prosenttia kirjastoista perii maksua tilojen käytöstä. Yhdistyksiltä tai järjestöiltä maksua perii 16 prosenttia ja kunnan asukkailta 12 prosenttia vastanneista kirjastoista. (Kuvio 5.7.5.6.)

THL:n TEAviisarin kulttuurin 2019 julkaistun tiedonkeruun mukaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 78 prosenttia kunnista ei peri maksuja kirjastotilojen käytöstä. Tässä tiedonkeruussa 16 prosenttia kunnista ilmoittaa, että kirjastoilla ei ole lainkaan käyttöön annettavia tiloja. Kuten valtakunnallisessa arviointiraportissa mainitaan, erot tuloksissa johtunevat siitä, että TEAviisarissa kunnan kaikkia kirjastotiloja käsitellään yhtenä. Näin ollen eri tiloja koskevat mahdolliset eriävät maksuperusteet jäävät huomiotta.

Varattavista tiloista tiedotetaan yleisimmin kirjastojen ja kuntien verkkosivuilla sekä kirjaston fyysisessä tilassa. 43 prosenttia vastaajista kertoi kuitenkin, ettei varattavista tiloista tiedoteta erikseen lainkaan. Osuus on Länsi- ja Sisä-Suomessa valtakunnallista tasoa (37 %) suurempi.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kuntien asukkaat, järjestöt ja yhdistykset järjestävät paljon toimintaa ja tilaisuuksia kirjastoissa (91 % vastanneista). Myös kunnan muut toimialat hyödyntävät laajasti kirjaston tiloja toiminnassaan (75 % vastanneista). Yksikään vastaaja ei ilmoittanut, että kirjaston tiloja ei hyödyntäisi kukaan ulkopuolinen toimija.

Kirjastotilan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat

Arviointikyselyn vastausten perusteella keskeisimmät vahvuudet Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kirjastoissa ovat kirjastojen sijainti ja kirjastotilojen viihtyisyys. Kauniista kirjastorakennuksista ollaan ylpeitä. Avarat kirjastosalit luovat tilan tunnetta, mikä korostaa kirjastoon tullessa siirtymistä tavallisen, arkisen huonetilan ”yläpuolelle”. Tilojen muunneltavuus nähtiin vahvuutena joissakin kirjastoissa. Jos kirjastossa on mahdollisuus hiljaisen tilan tarjoamiselle, se nostetaan erikseen esiin vahvuutena.

Jo kehitetyt tai suunnitelmissa olevat omatoimipalvelut nostettiin myös vahvuuksien listaan. Jos kirjastotilat ovat uudehkot, tai lähivuosien aikana remontoidut, vaikuttaa se paljon näkemyksiin kirjastotilojen vahvuuksista. Toisaalta ajan kuluminen ja tilojen käyttö voi luoda myös viihtyisyyttä tai kodikkuuden tunnetta, mikä voidaan tulkita vahvuutena.

Kaunis, vanha rakennus. Lämminhenkinen tila. Ilmava ja miellyttävä.” (Avovastaus arviointikyselyssä 2019.)

Heikkoutena mainittiin selkeästi eniten tilojen muunneltavuuden puute. Vaikka muunneltavuus nousi esiin myös vahvuuksien kohdalla, oli muunneltavuuden puute mainittu huomattavasti useammassa vastauksessa heikkoutena. Useimmiten syyksi mainittiin kiinteät kalusteratkaisut tai kirjastotilan kokonaisarkkitehtuuri. Lisäksi hiljaisen tilan ja työskentelytilan vähyys, äänimaiseman ongelmat ja sisäilman laatu mainittiin heikkouksina. Hiljaisen tilan puute tai erilaiset muut äänimaiseman ongelmat vaikuttavat suoraan tilan käytön monipuolisuuteen. Erilaisten toimintojen erottaminen toisistaan olemassa olevissa tilaratkaisuissa voi olla usein hankalaa ja johtaa pahimmillaan kirjastokäyntien yleiseen vähenemiseen.

Tilat palvelevat huonosti nykyaikaista kirjastotoimintaa. Joustamattomuus, ei tarpeeksi muunneltavuutta.” (Avovastaus arviointikyselyssä 2019.)

Mahdollisuuksina mainittiin erityisesti yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Vastauksissa korostuu kunnan sisäinen yhteistyö, mutta yhteistyö myös kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa on tärkeä näkökulma. Tilaratkaisut yleisesti tai kirjaston erityinen rooli julkisena tilana ovat tapahtumakäytön tärkeitä mahdollistajia. Pienissä kunnissa kirjasto voi olla kunnan ainoa kulttuuritila, mikä korostaa käytön mahdollisuuksia moneen erilaiseen toimintaan.

Myös omatoimikirjastopalvelun kehittäminen nähdään mahdollisuutena tilojen käytön parantamiseen. Tämä näyttäytyy sekä käytön lisääntymisen että saavutettavuuden parantumisen kautta. Toisaalta omatoimikirjastopalvelun avaamiseen liitetään paljon sellaisia mahdollisuuksia, joita ei välttämättä vielä pystytä muuttamaan konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi tai toiminnan muodoiksi.

Aktiivinen kirjastonkäyttö ja omatoimiasiointi tuo kirjastopalveluita näkyviksi. Mielikuvitusta käyttäen tila taipuu mihin vaan. Monikäyttöiset tilat ovat tuoneet paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, ja näin mahdollistaneet monipuolisen toiminnan.” (Avovastaus arviointikyselyssä 2019.)

Uhkina korostuu käytössä olevien tilojen huono kunto tai vallitsevat ongelmat sisäilmassa. Myös heikentyvä taloustilanne muodostaa kunnissa uhkaa sekä kirjastotilojen käytölle että kehittämiselle. Tilojen kunnon jatkuva heikkeneminen tulevaisuudessa yhdistettynä pelkoihin taloudellisten panostusten puutteesta muodostavat kyselyvastausten perusteella yhdessä suurimman uhan kirjastoille.

Joissakin kirjastoissa uhkana on myös muiden toimijoiden tulo kirjastotilaan. Useimmin kyseessä on jonkin muun kunnan toimijan tilantarve, johon kirjaston suhteessa suuret neliömäärät nähdään helppona ratkaisuna. Yksittäistapauksissa kirjaston tilaa voidaan siirtää tai muuttaa myös kaupallisten toimijoiden käyttöön. Tällainen tila vaikuttaisi olevan yleensä yhteiskäyttöisissä rakennuksissa, joihin on koottuna sekä julkisia että yksityisiä palveluja. Kirjastojen muuttuvassa toimintaympäristössä ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta tilan lohkominen muiden toimijoiden tarkoituksiin nähdään aitona uhkana ajanmukaisten palvelujen ylläpidolle ja parantamiselle.

Suuret kiinteistökustannukset tekevät ison loven budjettiin. Säästöjä haetaan henkilökunnasta ja aineistosta. Kiinteistöjen hoidossa on paikoin puutteita. Resurssit ja taloustilanne voivat olla este tilojen kehittämiselle nykyajan toimintaa vastaaviksi.” (Avovastaus arviointikyselyssä 2019.)

 

Kuvio 5.7.5.1. Arviot kirjaston tilojen käytettävyydestä Länsi- ja Sisä-Suomen alueella: toteutunut hyvin tai erittäin hyvin.

Kuvio 5.7.5.2. Kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten järjestämät tapahtumat kirjastossa, muutos prosentteina Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 2017–2019.

Kuvio 5.7.5.3. Miten kirjastossa voidaan toteuttaa tapahtumia, koulutuksia ja opastuksia Länsi- ja Sisä-Suomen alueella?

Kuvio 5.7.5.4. Kulttuuritapahtumien toteutuminen asiakkaiden mielestä Länsi- ja Sisä-Suomen alueella.

Kuvio 5.7.5.5. Opastustilaisuuksien toteutuminen asiakkaiden mielestä Länsi- ja Sisä-Suomen alueella.

Kuvio 5.7.5.6. Keneltä kirjastotilojen käytöstä peritään maksua Länsi- ja Sisä-Suomen alueella?

Taulukko 5.7.5.1. Käyttäjäkoulutukset, niihin osallistujat ja määrien muutos Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 2012–2019.