Kirjastotilat

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat kehittävät kirjastotilojaan ja niiden palveluja tulevaisuuden tarpeisiin kirjastolain mukaisesti?

Länsi- ja Sisä-Suomessa on vuosien 2009–2019 välillä rakennettu uusia kirjastotiloja 15 arviointikyselyyn vastanneen kirjaston sijaintikunnassa. 18 vastaajan kunnassa on tehty kirjastotilojen peruskorjaus ja 55 kunnassa pieniä muutoksia remontoimalla ja tiloja uudelleen kalustamalla. Vain kahdessa kyselyyn vastanneista kunnista ei ollut tehty mitään kirjastotilojen muutoksia.

Seuraavan viiden vuoden aikana (2020–2025) Länsi- ja Sisä-Suomen alueella neljä kuntaa (5 % arviointikyselyyn vastanneista) suunnittelee kirjastotoimipisteen lakkauttamista. Kahdeksassa kunnassa (10 % vastanneista) kirjasto on tarkoitus muuttaa toisiin tiloihin. Seitsemässä kunnassa (9 % vastanneista) ollaan rakentamassa uudisrakennuksia ja 16:ssa (21 % vastanneista) tiloja ollaan peruskorjaamassa. Kaksitoista kuntaa suunnittelee myös kirjastoauton hankintaa.

Viisi alueen kuntaa mainitsee kirjaston omatoimipalvelun kehittämisen seuraavan viiden vuoden suunnitelmissa. Aluehallintoviraston vuonna 2019 tekemän omatoimikirjastoselvityksen mukaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueella omatoimipalveluja oli suunnitteilla vuosina 2020–2025 jokaisessa maakunnassa. Eniten uusia palvelupisteitä oli suunnitelmissa Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen. Omatoimiselvityksessä raportoitujen, suunnitteilla olevien omatoimisten palvelupisteiden määrä on huomattavasti peruspalvelujen arviointikyselyssä ilmoitettua suurempi. (Kuvio 5.8.5.1.)

Kirjastolain edellyttämät tarkoituksenmukaiset tilat kuntalaisten kannalta

Kirjastoilta kysyttiin, mitä kirjastolain edellyttämät tarkoituksenmukaiset tilat tarkoittavat kuntalaisten kannalta heidän kirjastoissaan. Kirjaston tilojen monipuolisuus ja muunneltavuus erilaisia tarpeita varten korostui vastauksissa. Joissakin vastauksissa nousi esiin huoli kokoelman pienentämisestä muunneltavuuden nimissä. Toisaalla kokoelman monipuolisuus ymmärrettiin myös kirjastokimppojen näkökulmasta: kun kahden euron seutupalvelumaksulla saa käyttöönsä aineistoa mistä tahansa kimpan kirjastosta, mahdollistaa se kokoelmatyön ja tilan järjestelyn näkökulmasta uusia kokeiluja ja linjauksia. Yhteisöön liittyminen ja kriittinen suhtautuminen kuluttamiseen mainittiin kirjastotilojen erityispiirteenä.

Kirjaston tulee olla kansalaisten kolmas tila, jossa voi olla osa yhteisöä ilman kuluttamisen pakkoa.” (Avovastaus arviointikyselyssä 2019.)

Kohderyhmistä erityisesti lapset ja nuoret halutaan ottaa huomioon kirjastotilan kehittämisessä. Toisaalta kirjaston tiloilla ja tilaratkaisuilla nähdään olevan merkittävä vaikutus kansalaisten tasavertaisuuden toteutumiseen. Kouluyhteistyön toteutuminen vaatii myös kirjastolta tilojen monipuolisuutta ja muunneltavuutta. Tämä voi olla haaste erityisesti lähikirjastoissa, joiden muunneltavuutta ei yleisesti ottaen pidetty yhtä hyvänä kuin pääkirjastojen. Vaikka itse tilat ovat esimerkiksi koulun kanssa tehtävän yhteistyön kannalta tärkeitä, itse tilan haltuunotossa ja täysimittaisessa hyödyntämisessä tarvitaan kirjastoammattilaisen ja hänen koulun vastinparinsa työtä. Opetusteknologian tuominen kirjastotilaan koetaan joskus hankalaksi sekä tilajärjestelyjen että rahoituksen puolesta.

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä tekijöitä tilojen tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Näitä tekijöitä pyritään edistämään kirjastoissa myös opasteiden suunnittelulla sekä erillisellä sisustussuunnittelulla. Saavutettavuus liittyy myös muiden toimijoiden kanssa järjestettäviin tilaisuuksiin, ja kirjasto koetaan tilaisuuksia ja tapahtumia järjestävien verkostojen merkittävänä osana. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan taivu monipuolisten tapahtumien järjestämiseen. Omatoimikirjastot nähdään saavutettavuutta parantavina palveluina, kuitenkin niin, että kirjastojen henkilökunta on omatoimikirjastoissakin keskeinen resurssi, jonka työpanoksella palvelua tuotetaan.

Vapaa/helppo saavutettavuus kaikille vauvasta vaariin, eli kirjasto maan tasalle!” (Avovastaus arviointikyselyssä 2019.)

Yleisesti ottaen Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastot pystyvät tarjoamaan hyvin tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Alueella on silti myös kuntia, joissa kirjastotilat eivät vastaa kaikkiin kirjastolain asettamiin tavoitteisiin. Näissä kunnissa tavoitteen mukaisia tiloja pystytään kuitenkin arviointikyselyn vastausten perusteella tarjoamaan kunnan muiden toimijoiden toimesta. Myös kirjastotilojen lohkominen kunnan muiden toimijoiden tarpeisiin huolettaa joitakin vastaajia. Tärkeä huomio esitettiin tilan yhteydestä, muttei yksistään riittävyydestä kirjastolain toteutumiseen.

Pelkällä tilalla ei kirjastolain edellytyksiä täytetä, vaan tärkeää on mitä siellä seinien sisäpuolella tapahtuu, minkämoinen kokoelma on esillä, ja kuinka asiakkaita osallistetaan toimintaan.” (Avovastaus arviointikyselyssä 2019.)

Kuntalaisten kuuleminen

53 prosenttia Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastoista on kuullut kunnan asukkaita kirjastotiloja koskevissa päätöksissä. Noin 30 prosenttia ei ollut varmoja, onko asukkaita kuultu. Näiden vastausten määrä on hieman valtakunnallista korkeampi.

Erilaiset asiakaskyselyt, asiakasraadit ja yhteistilaisuudet ovat olleet kuulemisen yleisimpiä keinoja. Jos asukkaita ei ole kuultu, kyseessä saattaa olla tehtävien päätösten pienimuotoisuus, jolloin kuulemiseen ei koeta tarvetta. Toisaalta moni vastaaja viittasi ei-vastauksissa myös siihen, että tiloja koskevia muutoksia ei ole ylipäätään tehty, jolloin kuulemisellekaan ei ole ollut tarvetta. Näistä vastauksista heijastuu silti ajatus siitä, että tarpeen mukaan osallistamista ollaan valmiita tekemään.

 

Kuvio 5.8.5.1. Mitä muutoksia kirjaston toimipaikoissa on suunnitteilla vuosille 2020–2025 Länsi- ja Sisä-Suomen alueella?