Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnan liikuntapaikat ovat sijoittuneet suhteessa väestön sijaintiin?

Keskeisimmät liikuntapaikat ovat sijoittuneet hyvin suhteessa väestön sijaintiin ja liikuntapaikkapalveluverkko on kattava Länsi- ja Sisä-Suomen alueella.

Länsi- ja Sisä-Suomessa lähes 98 % väestöstä asuu 30 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä vuonna 2019. 15 minuutin ajomatkan sisällä asuu lähes 83 % väestöstä ja 10 minuutin sisällä yli 71 % väestöstä. Iäkkäät ovat parhaiten uimapalvelut saavuttava väestöryhmä 6 minuutin saavutettavuusalueelle asti. Lapsilla ja nuorilla saavutettavuustaso on koko väestöä huonompi 16 minuutin saavutettavuusalueelle asti. Saatavuus on hieman maan keskiarvoa huonompi. Tilanne ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta 2013. (Kartta 6.6.5.1.)

Länsi- ja Sisä-Suomessa 29 % väestöstä asuu 2 kilometrin ja hieman yli puolet (53 %) 5 kilometrin sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä. 10 kilometrin sisällä asuu lähes 72 % väestöstä. Iäkkäät saavuttavat uimapalvelut lapsia ja nuoria paremmin 7 kilometrin saavutettavuusalueelle asti. (Kartta 6.6.5.2.)

Länsi- ja Sisä-Suomessa yli 97 % ihmisistä asuu 30 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä jäähallista. 15 minuutin ajomatkan sisällä asuu yli 80 % väestöstä ja 10 minuutin sisällä lähes 69 % väestöstä. Lapset ja nuoret saavuttavat jäähallit muuta väestöä huonommin 14 minuutin saavutettavuusalueelle asti. Vuonna 2013 76 % Länsi- ja Sisä-Suomen väestöstä saavutti lähimmän jäähallin 15 minuutissa ja 65 % 10 minuutissa eli tilanne on tältä osin hieman parantunut. Kevyen liikenteen väyliä pitkin 5 kilometrin sisällä lähimmästä jäähallista asuu hieman yli puolet ja 2 kilometrin sisällä neljäsosa Länsi- ja Sisä-Suomen väestöstä. 10 kilometrin sisällä asuu lähes 70 % väestöstä. Tilanne on koko maan keskiarvoa huonompi.

Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus Länsi- ja Sisä-Suomessa on parantunut vuodesta 2013. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus on kuitenkin koko maan keskiarvoa huonompi. 56 % väestöstä asui kahden kilometrin säteellä lähiliikuntapaikasta (vuonna 2013 vastaava luku oli 44 %), kun taas koko Suomen vastaava luku oli 66 %. 5 kilometrin säteellä asuu lähes 74 % (vuonna 2013 vastaava luku oli 61 %). (Kartta 6.6.5.3.)

Kuntien liikuntatoimen viranhaltijoille tehdyn kyselyn perusteella keskeiset liikuntapaikat olivat sijoittuneet hyvin yhdyskuntarakenteeseen ja ne olivat hyvin eri käyttäjäryhmien saavutettavissa. Parhaiten (eniten erittäin hyvin -vastauksia) yhdyskuntarakenteeseen oli saavutettavuuden näkökulmasta sijoitettu jäähallit, liikuntasalit ja uimahallit. Vuonna 2013 pallokentät, yleisurheilukentät ja liikuntasalit olivat parhaiten sijoittuneet liikuntapaikat. Erittäin hyvin tai melko hyvin sijoittuneiksi arvioitiin erityisesti jäähallit ja pallokentät. Tilanne oli sama myös vuonna 2013. Näiden liikuntapaikkojen osalta 92 prosenttia vastanneista viranhaltijoista arvioi niiden sijoittuvat erittäin hyvin tai melko hyvin. Uimahallien osalta vastaava luku oli 79 prosenttia. Huonosti tai melko huonosti sijoittuneita liikuntapaikkoja arvioitiin olevan vähän. Vastanneista viranhaltijoista 13 prosenttia oli sitä mieltä, että uimahalli oli sijoittunut melko huonosti yhdyskuntarakenteen osalta ja 3 prosenttia oli sitä mieltä, että sijoittelu oli huono. Uimahallien osalta maakunnittain vertailtuna paras tilanne oli Pirkanmaalla ja huonoin Pohjanmaalla. (Kuvio 6.6.5.1.)

Liikuntasalien ja -hallien sijoittumista saavutettavuuden näkökulmasta voidaan pitää hyvänä Länsi- ja Sisä-Suomessa. Liikuntahalleja on kunnassa usein vain yksi ja se on yleensä kuntakeskuksessa. Liikuntasalit ovat yleensä koulujen yhteydessä ja lähellä asutusta. Koulujen lakkauttaminen ja salien poistuminen liikuntakäytöstä voi heikentää liikuntasalien saavutettavuutta ja palvelutarjontaa merkittävästi etenkin haja-asutusalueilla, joissa liikuntapaikkojen tarjonta on muutenkin vähäistä.

Uimahallin saavutettavuus pyörätietä pitkin on hyvä Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, sillä 87 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti, että kaikkiin kunnan uimahalleihin on mahdollista saapua pyörätietä pitkin. Uimahallille oli mahdollista saapua julkisella liikenteellä 58 prosentissa niistä kunnista, joissa oli uimahalli. Vajaa kolmasosa Länsi- ja Sisä-Suomen vastanneista kunnista ilmoitti järjestävänsä oman tai naapurikunnan uimahallille säännöllisiä kuljetuksia. Tilanne oli hieman maan keskiarvoa parempi. Paras tilanne oli Keski-Suomessa, jossa lähes puolet vastanneista kunnista järjesti kuljetuksia, ja huonoin Pohjanmaalla, jossa vastaava luku oli 17 prosenttia.

 

Kartta 6.6.5.1. Uimahallipalveluiden saavutettavuus autolla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella

Kartta 6.6.5.2. Uimapalveluiden saavutettavuus kevyen liikenteen väyliä pitkin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella

Kartta 6.6.5.3. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus kevyen liikenteen väyliä pitkin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella

Kuvio 6.6.5.1. Miten keskeiset liikuntapaikat ovat sijoittuneet yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta Länsi- ja Sisä-Suomessa vuonna 2019?