Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mikä on kunnallisten perusliikuntapaikkojen määrä suhteessa väestön määrään?

Liikuntapaikkojen määrän riittävyys vaihteli liikuntapaikkatyypeittäin ja alueittain. Yleisurheilu- ja pallokenttiä, kuntosaleja sekä kuntoratoja oli kysyntää vastaavasti, kun taas eniten oli pulaa liikuntahalleista, jäähalleista ja uimahalleista. Lähiliikuntapaikkojen osalta tilanne on parantunut Länsi- ja Sisä-Suomessa.

Liikuntapaikkojen määrän riittävyys vaihteli liikuntapaikkatyypeittäin ja alueittain. Sekä koko Suomessa että Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa oli yleisurheilukenttiä, pallokenttiä, kuntosaleja ja kuntoratoja hyvin kysyntää vastaavasti. Länsi- ja Sisä-Suomessa paras tilanne oli yleisurheilukenttien osalta, sillä 96 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista oli sitä mieltä, että niiden määrä on riittävä suhteessa kysyntään. Kuntoratojen määrä vastasi kysyntää 93-prosenttisesti ja kuntosalien sekä pallokenttien 90-prosenttisesti.

Lähiliikuntapaikkojen osalta tilanne on parantunut Länsi- ja Sisä-Suomessa. Vuonna 2013 60 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti, että niiden määrä on riittävä ja vuonna 2019 vastaava luku oli 82 prosenttia. Muiden liikuntapaikkojen osalta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta 2013, jolloin perusliikuntapaikkojen määrästä saatiin samansuuntaiset tulokset.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueella eniten pulaa oli liikuntahalleista, jäähalleista ja uimahalleista. Maakunnittain tarkasteltuna huonoin tilanne liikuntahallien osalta oli Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Vastanneista kunnista neljäsosa ilmoitti, ettei kunnassa ole liikuntahallia. Lähiliikuntapaikkojen osalta 14 prosenttia vastanneista ilmoitti, että määrä ei ole riittävä suhteessa kysyntään. Vuonna 2013 vastaava luku oli 35 prosenttia. Yleisimmin vastanneista kunnista puuttui jäähalli (49 %), uimahalli (47 %), ja iso liikuntahalli (25 %). Liikuntapaikan puuttumisesta ei voida tehdä johtopäätöksiä kyseisen liikuntapaikan kysynnän määrästä, koska kyselylomakkeella ei kysytty tätä tietoa. (Kuvio 6.7.5.1.)

Liikuntapaikkojen määrän lisäksi saavutettavuuteen vaikuttaa olemassa olevien liikuntapaikkojen käyttövuoropolitiikka. Käyttövuorojen kysyntä oli suurinta liikuntasaleissa ja liikuntahalleissa sekä koko Suomessa että Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Sama tulos saatiin myös vuoden 2013 peruspalvelujen arvioinnissa. Kysynnän määrää selittää se, että liikuntahallit ja -salit ovat monikäyttöisiä liikuntapaikkoja ja tarjoavat harjoitus- ja harrastusolosuhteet suurelle määrälle lajeja ja seuroja. Tämän takia niihin kohdistuu suurempi vuorojen hakupaine kuin yhden lajin suorituspaikkoihin. 44 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti, että liikuntapaikkojen laadussa ja käytettävyydessä oli ongelmia, jotka rajoittivat liikuntapaikan käyttöä. Kuntien ilmoittamat ongelmat liittyivät usein liikuntapaikkojen huonoon sisäilmaan, kokoon tai kuntoon. Länsi- ja Sisä-Suomen tilanne noudatteli koko maan tilannetta laadun ja käytettävyyden ongelmien suhteen.                                                                                                                    

Kyselyyn vastanneista kunnista reilu kolmannes (36 %) oli laatinut liikuntapaikkasuunnitelman, johon pohjautuen kunta toteuttaa liikuntapaikkarakentamista. Vastaava luku koko maan osalta oli 39 prosenttia. Yli puolella vastanneista kunnista ei ollut liikuntasuunnitelmaa. Hieman alle joka kymmenes vastanneista ei osannut vastata kysymykseen. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut vuodesta 2013. Eniten liikuntapaikkasuunnitelmia oli laadittu Pohjanmaalla (50 %) ja vähiten Keski-Suomessa (26 %). Kuntien liikuntapaikkarakentamisen pitäisi pohjautua liikuntapaikkasuunnitelmaan, jossa on virallisesti pohdittu ja selvitetty liikuntapaikkarakentamisen tarpeita sekä urheiluseurojen että liikunnanharrastajien näkökulmasta. (Kuvio 6.7.5.2.)

Liikuntapaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen tapahtuu kaavoitusprosessin yhteydessä. Suunnitteluun osallistumalla voidaan vaikuttaa liikuntapaikan saavutettavuuteen aktiivisin liikkumistavoin. Kunnan liikuntatoimi osallistui maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosesseihin 48 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista Länsi- ja Sisä-Suomen alueella (vuonna 2013 vastaava luku oli 46 %), koko Suomen vastaava luku oli 49 prosenttia. Peräti 15 prosenttia kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa, osallistuuko kunnan liikuntatoimi kunnan maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosessiin. Aktiivisimmin suunnitteluun osallistuttiin Keski-Pohjanmaalla (67 %) ja vähiten Pohjanmaalla (42 %). (Kuvio 6.7.5.3.)

 

Kuvio 6.7.5.1. Onko kuntanne liikuntapaikkojen määrä riittävä suhteessa kysyntään Länsi- ja Sisä-Suomessa vuonna 2019?

Kuvio 6.7.5.2. Onko kunnassanne voimassa oleva liikuntapaikkasuunnitelma, johon pohjautuen liikuntapaikkarakentamista toteutetaan Länsi- ja Sisä-Suomessa vuonna 2019?

Kuvio 6.7.5.3. Onko liikuntatoimi osallisena kuntanne maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa Länsi- ja Sisä-Suomessa vuonna 2019?