Nuorille suunnatut palvelut kunnassa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Ovatko kunnassa nuorille suunnatut palvelut riittäviä?

Arvioidut palvelut

 

Nuorisopalvelut ja vapaa-ajan palvelut

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut näyttävät olevan yleensä valtakunnallisesti hyvällä tasolla. (Taulukko 7.6.1.) Samoin Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kuntien arvio tarjottujen avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön riittävyydestä on hyvällä tasolla 80 %:n mielestä, kun tarkastellaan nuorisotaloja tai muita nuorille avoimia tiloja. (Kuvio 7.6.5.1.)

Näiden tilojen toiminnan riittävyyden kunnat katsoivat myös olevan hyvällä tasolla 73 %:n mielestä.  Sen sijaan ko. palvelut on arvioitu melko riittämättömiksi useimmin 18–28-vuotiaiden kuin alle 18-vuotiaiden ikäryhmässä.  66 % kunnista on sitä mieltä, että avoin pienryhmä- tai kerhotoiminta oli hyvällä tasolla, sekä leiritoiminnan riittävyys on 62 %:n mielestä myös hyvällä tasolla. Näiden lisäksi yli 50 % kunnista pitää palvelujen riittävyyttä hyvänä nuorten tieto- ja neuvontatyössä ja sekä yli että alle 18-vuotiaiden kohdalla suunnatussa koulunuorisotyössä.

Huonoiten avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön palveluja on tarjolla kuntien mukaan 18–28-vuotiaille nuorisotilojen ”avoimet nuorten illat” -toiminnassa, avoimessa pienryhmä- tai kerhotoiminnassa sekä kaikkein vähiten palvelut riittivät tai niistä ei ole tarkkaa arviota ko. ikäryhmässä digitaalisessa nuorisotyössä / verkkotyössä (84 %), kansainvälisessä nuorisotyössä (82 %) sekä kaikkein riittämättömintä palvelu näyttää olevan 18–28-vuotiaille suunnatussa leiritoiminnassa, jonka peräti 91 % kunnista ilmoitti olevan riittämätöntä. Nuorisotilojen ja avointen iltojen tilannetta alueella kuvaa hyvin seuraava kommentti:

”Kaupunki on maantieteellisesti laaja, jossa myös maaseutumaisia piirteitä. Osalla nuorista on kohtuullisen haastavaa saavuttaa nuorisotilaverkkomme, vaikka se onkin kohtuullisen laaja. Yli 18-vuotiaiden osalta on kehittämistyötä jatkettava, jotta heille on tarjolla avoimia tiloja riittävästi. Tälle on tarvetta.”

Tarkasteltaessa nuorisotyön tarjottujen avoimen ja yhteisöllisen palvelujen riittävyystasoa valtakunnallisesti AVI-alueittain, näyttää siltä, että Länsi- ja Sisä-Suomen alueella enemmän kuin koko valtakunnassa keskimääräisesti, oli tarjolla nuorisolle järjestettävää koulutusta ja tiedotustilaisuuksia sekä kansainvälistä nuorisotyötä. Samalla tasolla valtakunnan keskiarvon kanssa on digitaalisen nuorisotyön / verkkonuorisotyön, nuorten tieto- ja neuvontatyön sekä koulunuorisotyön palvelujen riittävyys. Samalla riittävyystasolla kuin koko valtakunnassa on Länsi- ja Sisä-Suomessa sekä alle että yli 18-vuotiaille suunnatut koulunuorisotyöpalvelut.

”Kunnassa 3 nuorisotaloa, tiloissa päivisin myös muuta toimintaa”

”Tilat pienet ja eivät monikäyttöiset. Tällä hetkellä pois käytöstä sisäilmaongelman vuoksi.”

”Kunnalla on hyvä nuorisotila, mutta toiveita 5.-6. -luokkalaisilta on tullut että hengailupaikka pitäisi olla useammin saatavana.”

”Toiminta keskittyy keskusta-alueelle, puutteena ettei nuorille ole tiloja kyläalueilla.”

”18 – 29 -vuotiaille ei ole iltoja (kehitteillä).”

”Parasta tieto- ja neuvontatyötä tehdään nuorisotiloilla ja koulussa. Paikkakunnalla on Ohjaamo -toimintaa, mutta vain pop up -tapahtumien muodossa. Alueellisella tasolla tarkasteltuna Ohjaamo -toiminta vireää.”

”Nuorisopalveluiden oma kansainvälinen nuorisotyö vaihtelee kausittain, mutta toimintaa järjestävät/tukevat myös muut tahot (koulut, Lions clubit, Partio yms.).”

”Kunnassa toimii 2 kouluyhteisöohjaajaa.”

”Nuoriso-ohjaajalla työpiste yläkoululla/lukio myös vieressä.”

”Leiritoiminta todella runsasta ja suosittua etenkin alle 18 -vuotiaille.”

”Leiritoimintaan pätevät samat ongelmat kuin kv -toimintaan. Työsopimusehdot muodostavat leiritoiminnasta liian kalliin. Lisäksi kysyntä leiritoiminnasta on laskenut vuodesta toiseen.”

Länsi- ja Sisä-Suomen alueella riittävät kohdennetun ja erityisnuorisotyön palvelut saavutetaan sekä alle 18-vuotiaiden osalta etsivässä nuorisotyössä että 18–28-vuotiaiden ikäryhmässä, eli 81 % kunnista on sitä mieltä, että alle 18-vuotiaille suunnattu etsivän työn palvelu on riittävää ja 84 % pitää palvelua riittävänä myös 18–28-vuotiaille. (Kuvio 7.6.5.2.)

”Kaikki asiakkaat pystytään ottamaan vastaan. Asiakasmäärät hallittavissa.”

”Sammanarbete med andra kommuner.”

”Hankerahoituksella vaikutusta”

Seuraavaksi parhaiten on onnistunut erityisnuorisotyön palveluiden osalta nuorten työpajatoiminta, jonka riittävyys on 44 % kuntien mielestä hyvä alle 18-vuotiaiden ikäryhmässä ja 54 % mielestä 18–28-vuotiaiden ryhmässä. Näihin molempiin edellisiin palveluihin liittyy yksilöohjaus, jonka riittävyyttä piti hyvänä alle 18-vuotiaiden osalta 50 % kunnista ja 44 % 18–28-vuotiaiden ikäryhmässä. Näissä molemmissa palveluissa ja niiden saatavuudessa on nähtävissä valtion vahva panostus syrjäytymisen vähentämiseen ja ehkäisyyn esimerkiksi valtionavustusten muodossa kunnille ja muille toimijoille.

”Nuorten starttipajatoiminta vakiintunut.”

”Seinätön työpaja. Kaikki asiakkaat pystytään ottamaan vastaan. Asiakasmäärät hallittavissa.”

”Ajoittain vaikea löytää paikkaa, johon ohjata nuori etsivästä nuorisotyöstä.”

”Työpajayhteistyönaapurikunnan kanssa, mahdollisuus palveluun on, mutta sitä ei järjestetä omassa kunnassa. Kulkeminen saattaa karsia jonkin verran osallistujia, vaikka bussimatkat kävijälle maksetaan.”

Kaikkein eniten palvelujen riittämättömyyttä Länsi- ja Sisä-Suomessa on nähtävissä monikulttuurisessa nuorisotyössä. Molemmissa ikäryhmissä vain alle 20 % kunnista piti palveluja hyvinä. Toisaalta kunnat myös ilmoittivat, että kunnassa ei juuri ole monikulttuurisia nuoria, eikä siten ole tarvetta eriytetylle monikulttuuriselle työlle. Toinen lähes yhtä suuri puute on katutyön tai jalkautuvan nuorisotyön määrä, jota piti riittävänä vain noin 20 % kunnista.

”Jalkautuvaa nuorisotyötä toivotaan kesäajaksi alueelle. Nuorisotilojen sulkeutuessa kaaratoiminta olisi hyvä.”

”Tehdään käytännössä vain koulujen päättäjäisten aikaan. Harvakseltaan kirjastoautossa tarjolla teemakierroksena erityisesti nuorille suunnattua toimintaa.”

Monialaisena yhteistyönä toimivan Ohjaamo-toiminnan palvelut koetaan riittämättömiksi 48 % kunnista, kun koko maan vastaava prosentti on 41 %. Näin Ohjaamoa kommentoitiin:

”TE-palveluiden saama TEM-rahoitus ei ohjaudu riittävästi käytännön työhön.”

”Ohjaamotoiminta mallikasta ja toimintaa kehitetty nopeasti vastaamaan erilaisia tarpeita. Yhteistyötä eri nuorisotoimijoiden kesken voisi olla vielä enemmän.”

”Haasteena tiedottaminen ja sijainti.”

Kun vertaillaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueen palvelujen riittävyyttä koko valtakunnan lukuihin, nähdään, että ainoastaan 18–28-vuotiaiden kohdalla ylletään yhtä hyvään ja riittävään palvelutasoon etsivässä nuorisotyössä kuin valtakunnallisesti.  (Taulukko 7.6.2.) Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kaikkien kuntien nuoret saavat etsivän nuorisotyön palvelua. Hyvin lähellä, yhden kymmenyksen vähemmän, on palvelujen hyvä taso nuorten työpajatoiminnassa, sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä, pienryhmätoiminnassa, yksilöohjauksessa sekä Ohjaamon palveluissa 18–28-vuotiaille.

Nuorisojärjestöjen tukipalveluilla ymmärretään avointen vastausten perusteella muuta kuin avustustoimintaa. Kunnat kuvasivat toimintaa tiiviiksi yhteistyöksi, kaupungin tilojen käyttöä vastikkeetta, tukea jos tarvetta, tarpeen mukaan koulutusta yhdistystoimijoille, nuorisotoimiston neuvonta, toimistotyön tuki sekä markkinointiapu tai ylipäätänsä aktiivinen ja tavoitteellinen yhteistyö kunnan ja yhdistysten välillä.

Vapaiden nuorten toimijaryhmillä kunnat ymmärtävät muita kuin rekisteröityjä nuorisoryhmiä. Näiden ryhmien tukipalveluita ovat avointen vastausten mukaan esim. tilojen vuokraamista veloituksetta alle 18-vuotiaille, tiivistä yhteistyötä, taloudellista tukea tarvittaessa tai palveluita ja avustuksia haettavissa.

Osallisuustoiminnan ja yhteiskunnallisen nuorisotyön palvelujen riittävyys on Länsi- ja Sisä-Suomen alueella melko riittävää nuorisojärjestöjen tukipalveluiden osalta. (Kuvio 7.6.5.3.) Kunnista 52 % on sitä mieltä, että nuorisojärjestöjen tukipalvelut ovat riittämättömät tai niistä ei ole arviota. 58 % kunnista ilmoittaa vapaiden nuorten toimijaryhmien tukipalveluiden olevan myös riittämättömiä tai niistä ei ole tietoa. Näiden molempien palveluiden saatavuus on sekä alle 18-vuotiaille että 18–28-vuotiaille hieman alle valtakunnan tason.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kunnista hieman yli 70 %:ssa kuullaan nuoria riittävästi. Verrattuna koko maan tilanteeseen alue edustaa keskiarvoa tai hieman sen yläpuolta nuorten kuulemisessa. Muutama prosentti edustaa kantaa, että nuoria ei kuulla tarpeeksi tai kysymykseen ei ole lainkaan vastattu. (Kartta 7.6.1.) Avointen vastausten perusteella pohditaan muun muassa lisäksi, johtaako kuuleminen mihinkään, vaikka sitä olisikin:

”Kuullaan, mutta usein esitysten eteneminen on heikkoa”

”Kuullaan, mutta nuoret kokevat, ettei sillä ole riittävästi vaikutusta ja se pitää joissain yhteyksissä paikkansa”

”Muodollista kuulemista on, mutta aitoa ja osallistavaa pitää kehittää”

”Muiden kuin nuorisovaltuuston kuulemista voisi tapahtua enemmänkin. Nuorisovaltuusto saa äänensä kuuluviin hyvin”

Kunnat arvioivat lapsille ja nuorille suunnattujen harrastusten ja vapaa-ajan toimintojen, liikuntapaikkojen sekä kirjastopalvelujen riittävyyden olevan koko maassa hyvällä tasolla. Länsi- ja Sisä-Suomen alue on samalla tasolla. (Taulukko 7.6.3.) Palveluista erityisesti lapsille ja nuorille suunnattujen kirjastopalvelujen riittävyys on lähes huipputasolla koko maassa. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kirjastopalveluita hyvinä pitää 93 % kunnista. (Kuvio 7.6.5.4.)

Lapsille ja nuorille suunnattujen liikunta- ja urheilupaikkojen riittävyys on kuntien mukaan arvioitu olevan hyvä, kuten myös erilaisten liikuntaseurojen ja -järjestöjen toiminta (lähes 90 %). Ohjatut liikuntaharrastusmahdollisuudet erityisesti alle 18-vuotiaille saavat myös kunnilta korkean arvion. 87 % kunnista pitää näitä palveluja hyvinä. Huonoimmiksi arvioidaan 18–28-vuotiaiden omaehtoiset harrastusmahdollisuudet sekä muut ohjatut harrastusmahdollisuudet, joiden taso on melko riittämätön tai riittämätön noin 20 %:n mielestä Länsi- ja Sisä-Suomen alueella.

”Kunnan kokoon nähden ohjattua liikuntatoimintaa on melko hyvin saatavilla. Toki enemmänkin voisi olla, mutta pulaa ohjaajista”

”Kerhovaroin pystytty järjestämään monipuolisia kerhoja”

”Järjestöt tuottavat harrastusmahdollisuuksia lapsille keskustassa ja kyläalueilla. Nuorille ja nuorille aikuisille tarjonta vähäistä tai sitä ei ole”

”Höntsäilyyn tukea ja paikkoja tarvitaan lisää”

 

Koulutuspalvelut

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Yleisesti ottaen koulutuspalvelut ovat Länsi- ja Sisä-Suomen alueella riittävällä tasolla. Kuntien arvio tarjottujen koulutuspalvelujen riittävyydestä on parasta lukiokoulutuksen osalla (78 %), opintoneuvonnan osalla (80 %), koulukuraattoripalvelujen riittävyydessä (77 %) sekä vapaan sivistystoiminnan ja kansalaisopistojen koulutustarjonnassa (70 %). (Kuvio 7.6.5.5.)

Parantamisen varaa on vastaajien mukaan valmentavan tai 10. luokan, lyhytkestoisen koulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen riittävyydessä. Valmentavan tai 10. luokan vastauksissa on 42 % vastannut kohtaan ”ei arviota”. Suuren luvun selittää se, että hyvin harvassa kunnassa on ko. koulutusta tarjolla. Samoin vastaa 34 % kysymykseen lyhytkestoisesta koulutuksesta, jota ei ole kunnassa tarjolla tai se on osalle tuntematon koulutuksen muoto. Koulutukseen pääsy voi myös olla haasteellista harvaan asutuilla seuduilla, kun julkinen liikenne on epävakaa. Myös muunlaisia ratkaisuja opiskelun turvaamiseksi on tehty.

”Kulkuyhteydet naapurikuntiin ovat joka vuosi erikseen päätettäviä, joten jatkuvuuden turvaaminen on vaikeaa.”

”Ei oman kunnan alueella. Julkisen liikenteen vähäisyyden vuoksi valinnanmahdollisuudet vähäiset.” (lukio)

Ammatillisen koulutuksen riittävyys on jopa hieman maan keskiarvoa parempi. (Taulukko 7.6.4.) Valtakunnallisesti samalla tasolla koulutuspalvelujen riittävyys on lukiokoulutuksen, opintoneuvonnan ja koulukuraattoripalveluiden tarjonnassa. Hieman keskiarvon alle valtakunnallisesti alueella jäädään koulutuspalvelujen riittävyystasosta valmentavan tai 10. luokan, erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden palvelussa kouluissa, lyhytkestoisessa koulutuksessa sekä vapaan sivistystyön ja kansanopistojen koulutuspalvelujen riittävyydessä.

”Vuosiluokkiin sitomattomalla opiskelulla on korvattu valmentavaa tai 10. luokkaa.”

”Kunnan alueella kaksikin kansalaisopistoa. Nuorille suunnattua koulutusta voisi olla enemmänkin.”

”Kuinka paljon nuoret käyttävät? Vaikea arvioida tarvetta.” (vapaa sivistystoiminta)

”Työelämässä vaadittavat kortit ja passit; työturvallisuuskortti, hygieniapassi jne.” (lyhytkestoinen koulutus)

”Tuki toteutetaan vuosiluokkaisena tukena, lisäksi kunnassa kolme intensiivisen tuen pienluokkaa, joissa työskentelee myös psykiatrinen sairaanhoitaja” (erityisen tuen tarpeessa olevien palvelut)

 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mielenterveyspalvelut ja niiden riittävyys on tänä päivänä yksi suurimmista keskustelun aiheista ja haasteista kunnissa. Valtakunnallisesti arvioiden Länsi- ja Sisä-Suomen alueella tilanne on hieman parempi kuin keskimäärin koko maan tasolla. (Taulukko 7.6.5.) Kunnista 46 % arvioi riittäviksi tai melko riittäviksi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut alle 18-vuotiaille (27 % 18–28-vuotiaille), 47 % mielenterveyden tuen kouluissa ja oppilaitoksissa alle 18-vuotiaille (26 % 18–28-vuotiaille) sekä 19 % nuorten oman psykiatrisen sairaanhoitaja palvelut perusterveydenhuollossa alle 18-vuotiaille. (Kuvio 7.6.5.6.)

Ikäluokassa 18–28-vuotiaille tarjottujen tukipalvelujen riittävyys on riittävää tai melko riittävää 27 % kunnan vastauksen mukaan. Yllättävän suurella määrällä kunnista ei ole arviota kunnan ostopalveluna hoidettavasta psykoterapiasta tai sen riittävyydestä. Ei arviota -vastauksen antaa 67 % kunnista Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Toisaalta erilaista matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja antavat monet omassa työssään, vaikka se ei ole pelkästään luokiteltu mielenterveyspalveluksi.

”Useat ammattilaiset ja vapaaehtoisetkin tekevät tätä työtä. Vaikea arvioida riittävyyttä.”

”Palveluiden tasavertaisuus alueittain iso haaste. Oppilashuollon palvelut eivät ole riittävät. OH tekee paljon myös mielenterveyden hoitoa.”

”Alle 18 -vuotiailla palveluita hyvin saatavilla, mutta 18 -vuotta täyttäneille ei kohdennettuja mielenterveyspalveluja.”

”Palvelut keskitettyinä palveluina ja ammatillisen opetuksen osalta paikan päällä, mutta ei riittävästi perusopetuksessa eikä lukiossa.”

Kohtuullisen uutena tuen tarvitsijoiden ryhmänä on peliriippuvuudesta ja rahapelaamisesta kärsivien joukko, joista hoitoa saa riittävästi tai melko riittävästi vain noin 20 % kuntien arvion mukaan. Kuntien mukaan palvelun riittävyyttä on vaikea arvioida ja ko. työtä hoidetaan osana päihdesairaanhoitotyötä.

”Kunnassa kokoaikainen lasten ja nuorten päihdesairaanhoitaja.”

Kun verrataan Länsi- ja Sisä-Suomen tilannetta koko maan keskiarvoon, annetaan alueella parempi arvosana mielenterveyden tuki kouluissa ja oppilaitoksissa -palvelujen riittävyyteen kuin koko valtakunnassa. Kunnat arvioivat Länsi- ja Sisä-Suomen alueella tarjottujen mielenterveyspalvelujen riittävyystason valtakunnallista keskiarvoa paremmaksi myös seuraavissa alle 18-vuotiaille suunnatuissa palveluissa: nuorten oma psykiatrinen sairaanhoitaja perusterveydenhuollossa, peliriippuvuuksien ja rahapelaamisen hoito ja nuorten mielenterveyskuntoutujien tukipalvelut.

18–28-vuotiaiden kohdalla koko maata parempi arvio annetaan peliriippuvuuksien ja rahapelaamisen hoidon riittävyydessä sekä nuorten mielenterveyskuntoutujien tukipalveluissa. Sen sijaan parantamisen varaa alueella on tämän ikäryhmän matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen sekä psykiatrisen päivystyksen riittävyydessä. Tarjotuista mielenterveyspalveluista kaikkein suurin pula on psykoterapian palveluista kaikkien alle 29-vuotiaiden kohdalla.

”On ollut vanhemmille nuorille. Alle 18 -vuotiaille riittämättömästi. Ostopalvelu ollut kuitenkin vain kokeilu. Alle 18 -vuotiaiden psykoterapia ostopalveluna kuuluu olla erikoissairaanhoidon kautta ohjattua.”

”Undermånlig tillgång, 1 års kö till psykoterapi för unga är allt för lång tid!”

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä velvoittaa kunnan eri hallintokunnat yhteistyöhön ja edistämään ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella suurin osa vastaajista ilmoitti tarjottujen päihdepalvelujen olevan melko riittämättömiä, riittämättömiä tai asiasta ei ole arviota. Matalan kynnyksen päihdepalvelut ovat alueella alle 29-vuotiaille joko melko riittämättömiä, riittämättömiä tai tilanteesta ei ole arviota noin 75 %:lla vastaajista. (Kuvio 7.6.5.7.) Lähes samanlainen tilanne on kaikissa muissakin päihdepalvelujen riittävyydessä tai riittämättömyydessä. 60–70 % on sitä mieltä, että palvelujen taso on melko riittämätön, riittämätön tai tilanteesta ei ole arviota seuraavissa palveluissa: ehkäisevä päihdetyö, varhainen tuki ja ennalta ehkäisy sekä korjaavat päihdepalvelut.

Tätäkin työtä tehdään monen ammattilaisen työssä, joten palvelujen riittävyyttä saattaa olla vaikea arvioida.

”Riittävyyden arviointi nuorten aikuisten kohdalla vaikeaa.”

”Osana eri toimialojen tuottamia palveluja.”

”Hajautettu eri palveluihin, kuuluu kaikille.”

”Matalan kynnyksen palvelupisteen tarve suuri.”

”Päihdehuollon ohjaajan tapaamiset ja kotikuntoutus olemassa.”

”Alle 18 -vuotiaiden helppo päästä katkaisu- ja vieroitushoitoon. Yli 18 -vuotiaat pääsevät katkolle, muttei laitoshoitoon.”

Tarkasteltaessa valtakunnallisesti tarjottujen päihdepalvelujen riittävyystasoa, Länsi- ja Sisä-Suomen alue edustaa koko maan keskiarvon tasoa. (Taulukko 7.6.6.) Paremmat arviot alue saa palvelujen tarjoamisesta alle 18-vuotiaiden matalan kynnyksen päihdepalveluissa sekä 18–28-vuotiaiden korjaavissa päihdepalveluissa. Huonommat arviot verrattuna valtakunnan keskiarvioon alue saa palvelujen riittävyydessä alle 18-vuotiaiden ehkäisevässä päihdetyössä sekä varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn osiossa molemmissa ikäryhmissä.

”Varhaisen tuen hoitaa koulukuraattori, jonka perustyön pitäisi olla muu kuin hoitotyö. Koulupsykologia ei ole saatu rekrytoitua yrityksistä huolimatta.”

”Tarvitaan enemmän jalkautuvana matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita kouluihin ja oppilaitoksiin. On myös hyvä vahvistaa nykyisten toimijoiden osaamista.”

”Päihdepalveluihin tarvittaisiin enemmän varhaisen tuen palveluja ja ennalta ehkäisevää päihdetyötä.”

”Terveyskeskuksen psykiatriset sairaanhoitajat ottavat vastaan sekä nuoria että aikuisia ja ovat ihan täystyöllistettyjä, ajat menee välillä aika pitkälle ja tapaamisaikoja on rajatusti. Terapiapäätöksen saaneet jää yksin etsimään terapeuttia.”

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Kunnan asukkaiden saatavissa tulee olla sosiaalihuoltolain 6 §:n mukaan sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Erityinen huomio kiinnitetään lasten, nuorten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen. Valtakunnallisesti lähes kaikki sosiaalipalvelut on arvioitu melko riittäviksi. (Taulukko 7.6.7.)

Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kunnat arvioivat tarjottujen sosiaalipalvelujen olevan parhaalla tasolla sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapalvelujen, lapsiperheiden palvelujen sekä vammaispalvelujen tarjonnassa. Näissä kaikissa kunnat arvioivat 60 %:ssa tai yli 60 %:ssa kunnissa olevan riittävät tai melko riittävät palvelut. (Kuvio 7.6.5.8.) Huonoin tilanne on tukiperhe-/tukihenkilötoiminnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palvelujen riittävyystasolla, joka on vastanneiden mukaan 30 %:ssa kunnissa riittävä tai melko riittävä. Kuitenkin alueella arvioidaan kaikkien tarjottujen sosiaalipalvelujen riittävyystason olevan hyvällä tasolla, lukuun ottamatta tukiperhe-/tukihenkilötoimintaa. 

”Hyvät resurssit”

”Saatavissa tarvittaessa paikkakunnalle”

”Tarvetta on paljon ja palvelu ei ole aukotonta. Aikuissosiaalityössä puutteita.”

”Lastensuojelu riittävää, mutta jälkihuolto riittämätön.”

”Tarvetta on paljon suhteessa resursseihin”

”Vaikea saada pysyvää henkilökuntaa”

”Nuorten tukihenkilöitä kaivataan”

”Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy koetaan puutteelliseksi. Ensi- ja turvakoti kaukana.”

”Kokonaisarviointi vaikeaa”

”n. 2 kk jono lapsiperhepalveluihin”

”Jakoi mielipiteitä paljon: toisten mielestä riittämätöntä. Perhepalveluja on vahvistettu. Palveluja on saatavissa mutta saavutettavuus ei kaikille välttämättä hyvä. Monipuoliset palvelut perheille, maantieteellinen haastavuus.”

Valtakunnallisesti suhteutettuna Länsi- ja Sisä-Suomen lukuihin, alueen tarjottujen sosiaalipalvelujen riittävyystaso on parempi vammaispalvelujen kuten myös talous- ja velkaneuvonnan osalta. Maan keskiarvoa huonomman arvion saa tukiperhe-/tukihenkilötoiminnan palvelun riittämättömyys, mikä on valtakunnallisestikin alhaisimmalla riittävyystasolla.

Kaiken kaikkiaan nuorten palvelu- ja ohjausverkostojen antamien vastausten perusteella terveydenhuollon arvioidaan olevan melko hyvin resursoitu koko valtakunnan tasolla. (Taulukko 7.6.9.) Parhaan arvion saa erilaiset terveydenhoitajapalvelut. Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajapalvelut alle 18-vuotiaille arvioitiin riittäväksi tai melko riittäväksi 77 %:n vastaajan mukaan, opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajapalvelut 18–28-vuotiaille 52 %:n mielestä ja alle 29-vuotiaiden terveydenhoitajan palvelut terveysasemalla 65 %:n mielestä riittäväksi tai melko riittäväksi. (Kuvio 7.6.5.9.)

Kartassa 7.6.2. noin 65 % vastaajista arvioi, että nuoret saavat tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja hyvin tai melko hyvin. Noin 15 % arvioi nuorten palvelujen saatavuuden huonoksi tai ei vastannut kysymykseen, ja noin 20 % arvioi palvelujen saatavuuden melko huonoksi. Valtakunnallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen nuorten palvelujen saatavuuden helppous on suunnilleen samalla tasolla kuin koko maassa. Kartassa 7.6.3. taas noin 50 % vastaajista arvioi, että tieto ammattilaisten välillä kulkee hyvin tai melko hyvin. Noin 30 % arvioi tiedon kulun melko huonoksi, ja noin 20 % arvioi palvelujen saatavuuden huonoksi tai ei vastannut kysymykseen. Valtakunnallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kyselyn vastausten perusteella tieto ammattilaisten välillä kulkee hieman huonommalla tasolla kuin koko maassa.

Kaikissa ryhmissä vaikeinta koko maassa oli saada psykologipalveluja. Kaikkein hankalin tilanne on terveysasemalla saatavien psykologipalvelujen saatavuus, 74 %:n mukaan kyseessä olevien palvelun taso on melko riittämätön, riittämätön, palvelua ei ole tai kysymykseen ei vastattu. Kaikkein paras tilanne on kouluterveydenhuollon kautta alle 18-vuotiaille suunnattujen psykologipalvelujen riittävyystaso, jonka ilmoitettiin olevan riittävää tai melko riittävää 50 % vastaajien mukaan.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueella koko maan keskiarvoa paremman arvion saavat terveydenhoitajan palvelujen riittävyys kouluterveydenhuollossa (alle 18-vuotiaat) sekä muiden julkisten terveyspalvelujen apuvälinepalvelu ja hoitotarvikkeet. Näiden molempien palvelujen arvioidaan olevan alueella riittävät. Koko maan keskiarvoa paremman arvion saa myös alueen palveluiden riittävyystaso kouluterveydenhuollon psykologipalveluiden, opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja psykologin palveluissa, muun julkisen terveyspalvelun (alle 29-vuotiaat) terveysneuvonnan ja -tarkastusten palvelussa, pitkäaikaissairauden tai terveysongelman hoito ja seuranta sekä puheterapia-, toimintaterapia-, fysioterapia-, ravitsemusterapia- yms. palvelut.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueella valtakunnan keskiarvoa huonommiksi arvioidaan tarjottujen terveyspalvelujen kouluterveydenhuollon (alle 18-vuotiaat) sekä opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelut (18–28-vuotiaat), terveysaseman psykologipalvelut (alle 29-vuotiaat) sekä julkisten terveyspalvelujen suun terveydenhuollon palvelujen riittävyystaso.

”Terveydenhoitajalla liian isot asiakasmäärät”

”Perusopetuksessa lääkäriresursseihin on panostettu”

”Koulupsykologi työskentelee sivistystoimen alaisen osana peruskoulun oppilashuoltoa. Oppilasmäärä koulupsykologia kohden n. 700.”

”Lääkäri terveyskeskuksessa kerran viikossa”

”TK-psykologipalveluita ei taida juurikaan olla nuorille saatavilla. Erikoissairaanhoidossa saatavilla psykiatrisille potilaille. Kevyemmissä elämäntilanteissa palvelut riittämättömät, koska esim. koulupsykologeilla työaika menee pitkälti tutkimuksiin.”

”Työttömien terveystarkastuksiin pääsee hyvin”

”Toiminta- ja fysioterapiatilanne hyvä, puheterapiatilanne vähemmän hyvä”

”Finns men kan inte säga hur mycket”

”Tarvetta olisi seksuaalineuvojan osaamiselle/koulutukselle.”

”Nuorisovaltuuston mielestä terveyskeskuksen perus-päivystys/lääkärillä käynnin palveluissa olisi parantamisen varaa, esim. joukkotutkimuksiin pääsy/lähetteen saaminen on välillä haastavaa.”

”Psykoterapi för barn och unga har långa köer. Psykiatriskt kunnande och terapi för flyktingbarn kan behövas mer av i framtiden.”

 

Työhön, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät palvelut

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Valtakunnallisesti reilu 60 % kunnista ilmoittaa, että heillä on saatavilla erilaisia TE-toimiston palveluja, esimerkiksi fyysinen toimipiste tai kasvokkaiset/jalkautuvat palvelut. Lähes yhtä paljon on tarjolla ammatinvalinnan ohjausta tai ammatinvalintapsykologin palveluja, ja nämä molemmat palvelut arvioidaan melko riittäviksi koko maan tasolla. Melkein kaikissa kunnissa on tarjolla kuntouttavaa työtoimintaa, ja sen arvioidaan olevan valtakunnallisesti hyvällä tasolla (74 %:n mukaan joko riittävää tai melko riittävää). Työpaikkoja tai työllistymismahdollisuuksia 50 % vastaajista ilmoittaa olevan melko riittävästi nuorille suunnattujen palkkatukipaikkojen, työpaikkakokeilujen, välimarkkina- ja tuettujen työpaikkojen, oppisopimus- ja siviilipalveluspaikkojen sekä kesätöiden muodossa.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kaikki nämä palvelut ilmoitetaan olevan hyvällä riittävyystasolla. (Kuvio 7.6.5.10.) Paremmin kuin koko maan keskiarvon tasolla on kuntouttavan työtoiminnan palvelut ja niiden riittävyys. (Taulukko 7.6.10.) Parantamisen varaa on ammatinvalinnanohjauksen ja ammatinvalintapsykologin palvelujen riittävyydessä, vaikka sekin on varsin hyvällä tasolla.

”Riippuu asiakkaan palvelulinjasta. Nuorten asiointi pääasiassa naapurikunnassa te-toimiston yhteispalvelupisteessä. Jos nuori on tuetun palvelulinjan asiakas, te-asiointi omassa kunnassa työllisyyspalveluiden kautta.”

”Pääsääntöisesti vain sähköinen asiointi. Kasvokkain asiointia ei ole.”

”Ammatinvalintapsykologipalvelu on saatavilla videoyhteydellä paikallisten ammattilaisten kautta.”

”Nuorten pitkäaikaistyöttömien työllistäminen haastavaa.”

”Lönesubventionerade platser riktas främst till arbetslösa över 1 år, men även till ungdomar för att undvika utanförskap.”

”Yritysten työvoimapula ei työllistä nuoria”

Kun arvioidaan koko valtakunnan tasolla tarjottujen asumisen palvelujen riittävyyttä, nähdään selvästi suurin puute ja riittämättömyys nuorten tukiasumisen palveluissa. (Taulukko 7.6.11.) Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Tukiasumista on vastaajien mukaan myös harvoin tarjolla ilman diagnoosia.

Valtakunnallisesti parhaiten palvelut riittävät asumisneuvonta- ja asumisohjaustarjonnassa sekä opiskelija-asuntolapalvelujen tarjonnassa. Melko riittävät palvelut ovat saatavilla myös muissa kysytyissä palveluissa, eli päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasumisessa sekä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnassa.

Länsi- ja Sisä-Suomen alue noudattaa hyvin pitkälti koko maan keskiarvoa tarjottujen asumisen palveluiden riittävyydessä. (Kuvio 7.6.5.11.) Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on vastaajien mukaan tarjolla riittävästi tai melko riittävästi 34 %:n mielestä, asumisneuvontaa ja -ohjausta on yhtä hyvin saatavilla 34 %:n mukaan sekä opiskelija-asuntola- tai muita vastaavia asumisen palveluja 29 %:n mielestä. Eniten on puutteita päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen palvelujen riittävyystasolla (18 % riittävää tai melko riittävää) sekä nuorten tukiasumisen palvelun saatavuudessa (5 % riittävää tai melko riittävää).

”Sosiaalityöntekijä ja/tai etsivä nuorisotyöntekijä voi auttaa, mutta ei tarjolla varsinaista palvelua.” (Asumisneuvonta)

”Asuntoja ja varsinkin kohtuuhintaisia pieniä asuntoja heikosti saatavilla.”

”Opiskelijat saavat vuokra-asuntoja hyvin.”

”Tälle (päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasuminen) isompi tarve kuin nuorten tukiasumiselle.”

”Epäsuhteinen jakautuminen kaupunginosiin.”

Liikkumismahdollisuudet tai niiden puuttuminen vaikuttaa oleellisesti palvelujen saavutettavuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon, yhdenvertaiseen harrastamiseen ja muihin erilaisiin mahdollisuuksiin. Julkinen liikenne toimii pääsääntöisesti hyvin isojen kaupunkien keskusta-alueella, mutta haja-asutusalueet ovat koko valtakunnassa epätasa-arvoisessa tilanteessa. Kunnassa tarjolla olevia julkisen liikenteen palveluja, nuorten näkökulmasta joukkoliikenteen yhteyksien ja aikataulujen osalta, arvioidaan koko valtakunnassa riittäviksi tai melko riittäviksi vain noin 20 % mielestä kyselyyn vastanneista. (Kuvio 7.6.5.12.) Samanlaisen arvion saa nuorten käyttäjäryhmältä kulkuyhteyksien riittävyys heitä koskevien palvelujen piiriin. Parhaiten näissä teemoissa on otettu huomioon nuoret joukkoliikenteen lippujen hinnoittelussa, vaikka heidän omasta mielestään lippujen hinnat ovat liian korkeat.

Koko maan keskiarvoon verrattuna Länsi- ja Sisä-Suomen alueella paremman arvion kunnassa tarjolla olevan joukkoliikenteen palveluista nuorten näkökulmasta saa joukkoliikenteen yhteydet ja aikataulut sekä joukkoliikenteen hinnoissa nuorten huomioon ottaminen (melko riittävä). (Taulukko 7.6.12.) Samalla tasolla, melko riittämätön kuin koko valtakunnassa on kulkuyhteyksien toimivuus edellä mainittuihin nuorten käyttämiin palveluihin.

”Keskustan alueella toimii kohtuullisesti, muttei haja-asutusalueella.”

”Kouluaikojen ulkopuolella ei pääse paikkakunnalta mihinkään julkisella liikenteellä.”

”Harvaan asutulta maaseudulta on erittäin vaikea liikahtaa.”

”Pienen syrjäisen kunnan perusongelma on kulkemisen haasteet.”

”Nuorten mukaan kalliit”

”Julkinen liikenne perustuu käyttäjämääriin”

”Ei ole julkista liikennettä”

 

Kuvio 7.6.5.1. Kuntien arvio tarjottujen avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön palvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.5.2. Kuntien arvio tarjottujen kohdennetun ja erityisnuorisotyön palvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.5.3. Kuntien arvio tarjottujen osallisuustoiminnan ja yhteiskunnallisen nuorisotyön palvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.5.4. Kuntien arvio lapsille/nuorille suunnattujen harrastusten, vapaa-ajan toimintojen, liikuntapalveluiden ja kirjastopalveluiden riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.5.5. Kuntien arvio tarjottujen koulutuspalvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.5.6. Kuntien arvio tarjottujen mielenterveyspalvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.5.7. Kuntien arvio tarjottujen päihdepalvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.5.8. Kuntien arvio tarjottujen sosiaalipalvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.5.9. Kuntien arvio tarjottujen terveyspalvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.5.10. Tarjottujen työllisyyspalvelujen riittävyystaso.

Kuvio 7.6.5.11. Tarjottujen asumisen palvelujen riittävyystaso.

Kuvio 7.6.5.12. Arvio kunnassa tarjolla olevia julkisen liikenteen palveluista siitä näkökulmasta, että käyttäjiä ovat nuoret.