Kirjastotilat

Lapin aluehallintovirasto

Miten kunnat toteuttavat nyt kirjastotiloissaan uuden kirjastolain tavoitteita ja kirjastolle annettuja tehtäviä?

Kirjastolain tunteminen

TEAviisarin mukaan Lapin kunnissa lakia yleisistä kirjastoista (1492/2016) on käsitelty luottamushenkilöhallinnossa ja johtoryhmissä hieman aktiivisemmin kuin koko maassa keskimäärin eli n. 60 prosentissa kunnista. Kirjastot tilastoivat toimintaansa hyvin kattavasti ja se näkyy myös TEAviisarista mm. siinä, miten kirjastokäyntien määrän kehitystä seurataan. Lapin kunnista 91 prosenttia esittelee asioita johtoryhmälle ja 84 prosenttia luottamushenkilöille. Kirjastokäynnit ovat oleellisia tietoja, kun arvioidaan kirjaston tilojen käyttöä, tilojen esteettömyyttä ja tilojen terveellisyyttä. Lapissa kuntien virkamiesten ja päättäjien pitäisi olla hyvin tietoisia kirjastojen tilanteesta ja tiloista julkisina rakennuksina. Kirjastokyselyn mukaan hieman yli puolet Lapin kirjastoista ilmoittaa, että kunnan asukkaita on kuultu kirjastotiloja koskevissa päätöksissä kirjastolain (5 §) ja kuntalain (22 §) mukaisesti. Kuulemiset ovat olleet lähinnä asiakaskyselyjä, asiakastapaamisia ja keskustelutilaisuuksia. Huolestuttavaa on, että kolmasosa kyselyn vastaajista ei tiedä, onko asukkaita kuultu. Päätöksentekoon ja käytännön toimiin kuulemisilla on ollut jonkin verran vaikutusta: kirjaston tiloja on järjestetty uudella tavalla, uusia aineistoja on hankittu, kirjastotilojen esteettömyyttä parannettu ja omatoimiaikaa lisätty.

Asiakkaiden ja kirjastohenkilöstön oma arvio kirjastotiloista

Lapin kunnissa kirjastotilojen esteettömyyskartoituksia on tehty vähän. Vastanneista kunnista vain viisi ilmoittaa kyselyssä, että esteettömyyskartoituksia on tehty. Ne ovat kuitenkin aiheuttaneet hyvin vähän toimenpiteitä: on esimerkiksi asennettu induktiosilmukka, rakennettu luiska sisäänkäynnille tai sähköinen ovi. Kuntoarvioita kirjaston tiloista on tehnyt 57 prosenttia (12) Lapin kunnista vuoden 2009 jälkeen. Toimenpiteitä ovat aiheuttaneet lähinnä sisäilmaongelmat. Yksi kunta ilmoittaa kyselyssä, että kirjastoa ei kuntoarvion perusteella enää remontoida vaan suunnitelmissa on kokonaan uudet tilat. Yksi Lapin kirjastoista toimii väistötiloissa. Lapin kirjastojen omien ilmoitusten mukaan esteettömyys toteutuu hyvin tai erittäin hyvin puolessa kirjastoista. Heikosti esteettömyys toteutuu neljässä kirjastossa.

Kirjastojen tiloissa järjestetään monenlaista toimintaa perinteisen kirjastotoiminnan lisäksi. Kirjastolain (1492/2016) 6 §:n mukaan yleisen kirjaston tehtävänä on tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. TEAviisarissa kysytään kunnilta yleisten kirjastojen tilojen tarjoamisesta kansalaistoimintaan ja tilojen maksuttomuudesta. Lähes 75 prosenttia Lapin kirjastoista tarjoaa tiloja kansalaistoimintaan ja pääsääntöisesti kuntien yleisten kirjastojen varattavat tilat ovat maksuttomia. Silti Lapin kirjastoissa tilanne on vaihteleva eikä TEAviisari ehkä anna aivan todellista kuvaa. Kirjastokyselyn mukaan vain yksi kirjasto Lapista ilmoittaa, että kirjastossa on riittävästi tilaa kansalaistoimintaan ja työskentelyyn. Keskimäärin Lapin kirjastojen tilat ovat muilta osin tyydyttävät. Missään ei ole selkeästi määritelty, millaiset tilat olisivat riittävät täyttämään kirjastolain edellytykset. (Kuvio 5.7.3.1.)

Kyselyyn vastanneiden kirjastonjohtajien mielestä kirjastoissa on parhaiten tilaa lapsille ja nuorille sekä riittävästi tilaa myös työskentelyyn. Kuviosta 5.7.3.1. voidaan todeta, että kirjastoissa kaivataan enemmän tiloja harrastamiselle ja kansalaistoiminnalle sekä hiljaista tilaa mm. opiskelua varten. Yleisesti Lapin kirjastot ovat viihtyisiä ja esteettömiä.

Lapissa on vähän lähikirjastoja ja niiden tilat ovat pienet. Kyselyyn lähikirjastoista vastasi kuusi kuntaa Lapista. Yleisesti tulokset noudattavat samaa linjaa kuin pääkirjastojen vastaavat tulokset. Keskimäärin lähikirjastoissa on liian vähän tilaa kaikkeen toimintaan, mutta erityisesti suurin poikkeama kyselyn mukaan on tilojen viihtyisyydessä verrattuna pääkirjastoihin. Lähikirjastojen tiloja ei koeta viihtyisiksi.

Käyttäjäkoulutukset Lapissa 2012–2019

Lappi on ainoa alue Suomessa, jossa käyttäjäkoulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä väheni vuodesta 2012. Vähennys oli 13 %. Huomattavaa on, että samaan aikaan koko maassa keskimäärin osallistujamäärä lisääntyi 61 prosenttia. Tilastollisesti vuosi 2017 oli Lapissa kirjastojen käyttäjäkoulutuksiin osallistuneiden ennätysvuosi, jolloin osallistujia oli 17 885 henkilöä. Tuosta huippuvuodesta vähennys on ollut vuoteen 2019 mennessä lähes 35 prosenttia. Määrällisesti samaan aikaan käyttäjäkoulutukset Lapissa vähenivät yli 26 prosenttia. Vuodesta 2012 käyttäjäkoulutusten määrä kuitenkin lisääntyi 6,5 prosenttia (846 > 905). Eli tarjontaa on kyllä ollut, mutta osallistujia vähemmän. Tuntimääräisesti käyttäjäkoulutukset ovat lisääntyneet vuodesta 2012 yli 106 prosenttia. Siihen voi olla syynä se, että koulutusten tilastointi tarkentui vuodesta 2018 alkaen.

Näyttelyt ja tapahtumat Lapissa 2012–2019

Lapin kirjastojen tiloissa näyttelyiden ja tapahtumien määrä on lisääntynyt todella paljon aikavälillä 2012–2019. Yhteensä näyttelyiden ja tapahtumien määrä lisääntyi lähes 230 prosenttia (1000 > 3295). Tapahtumien osallistujamäärä lisääntyi 110 prosenttia (19 721 > 41 400 ). Kun koulutusten osallistujamäärä väheni ja tapahtumien osallistujamäärä kasvoi, voidaan todeta, että Lapissa ihmisten osallistuminen on siirtynyt hyödystä enemmän huviin.

Lapin kirjastojen tiloissa järjestetyistä tapahtumista kirjaston itsensä järjestämiä on 77 prosenttia ja ulkopuolisten järjestämiä tapahtumia 23 prosenttia. Kirjastot osallistuvat myös muiden toimijoiden järjestämiin tapahtumiin kirjaston ulkopuolella.

Useissa Lapin kunnissa kirjasto on ainoa tila, jossa voidaan järjestää näyttelyitä. Kaupungeissa on myös joitakin gallerioita ja kaupungintalojen näyttelytiloja. Lisäksi näyttelyihin voi törmätä erilaisissa matkailijoiden virkistys- ja taukopaikoissa. Lapissa kirjasto on merkittävä toimija ja tilojen tarjoaja lappilaisen taiteen esille tuojana. Merkitys korostuu sen vuoksi, että kirjasto on jokaisella paikkakunnalla. Kirjasto siis tuo kulttuuria lähelle ihmisiä. Näyttelyiden lisäksi kirjastot järjestävät myös paljon muutakin kulttuurista toimintaa, konsertteja, tapahtumia ja luentoja. Tämä kirjaston kulttuurinen ulottuvuus on myös syytä ottaa huomioon, kun kirjastotiloja remontoidaan tai suunnitellaan uusia tiloja. (Kuvio 5.7.3.2.)

Kirjastotilojen maksuttomuus/maksullisuus

Kolmasosalla Lapin kirjastoista ei ole tiloja, joita voisi varata esimerkiksi kokouskäyttöön. Kuntalaisilta ja kunnan omilta toimijoilta ei peritä maksuja tilojen käytöstä missään Lapin kunnassa. Kyselyyn vastanneista kunnista vain yksi ilmoittaa, että yhdistyksiltä ja järjestöiltä peritään maksuja kirjaston tilojen käytöstä. Noin kolmasosa kunnista perii maksuja, jos kyseessä on kaupallinen tai pääsymaksullinen tilaisuus. (Kuvio 5.7.3.3.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) TEAviisarin mukaan Lapissa kuntien yleisten kirjastojen varattavissa olevat tilat ovat maksuttomia yhdistyksille, järjestöille ja asukkaille 76 prosentissa kunnista. Tieto on vuodelta 2019.

Lapin kirjastot tiedottavat varattavista tiloistaan yleisimmin nettisivuillaan ja kirjaston tiloissa. Tiedottamisessa kirjastot käyttävät lähes pelkästään sähköisiä kanavia. Yksikään Lapin kirjastoista ei tiedota tiloistaan lehdissä tai kunnan muissa julkaisuissa. Lähes 40 prosenttia kirjastoista ei oman kertomansa mukaan tiedota varattavista tiloista lainkaan.

Lapissa kirjastojen itsensä järjestämän toiminnan lisäksi erityisen aktiivisesti toimintaa kirjastojen tiloissa järjestävät kunnan asukkaat, järjestöt ja yhdistykset sekä kunnan muut toimialat. Kaupallisten toimijoiden, kolmannen sektorin ja kunnan ulkopuolisten toimijoiden järjestämää toimintaa kirjastojen tiloissa on noin viidesosassa Lapin kirjastoista. Käytännössä kaikissa Lapin kirjastoissa on jotain toimintaa tai tilaisuuksia muiden kuin kirjaston itsensä järjestämänä. Vain yksi Lapin kunnista ilmoittaa, että ulkopuoliset toimijat eivät järjestä toimintaa kirjastossa.

Kirjastotilan vahvuudet, mahdollisuudet, uhat ja heikkoudet

Kirjastoja pyydettiin arvioimaan tilojensa vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Lapin kunnissa asioita tarkastellaan hyvin konkreettisista näkökulmista. Suurin osa Lapin kunnista kärsii väestökadosta, ja sen vaikutuksesta asiat ovat toisella tavalla kuin muuttovoittokunnissa. Lapin kirjastoverkko on harva jo laajan pinta-alan ja pitkien etäisyyksienkin vuoksi. Siitä huolimatta kirjastojen sijainti koetaan yleisesti hyvänä. Asioita tarkastellaan enemmän varsinaisten kirjastotilojen näkökulmasta.

Kirjastojen sijainti koetaan Lapissa yleisesti hyvänä ja erityisesti keskeinen sijainti keskellä kylää tai muiden palvelujen läheisyydessä on vahvuus. Kirjastot ovat myös tiloiltaan viihtyisiä ja toimivia. Tilojen muunneltavuus ja yhteistyömahdollisuudetkin koetaan Lapissa vahvuuksina.

Useat Lapin kirjastot näkevät mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Remontteja ja jopa uudisrakentamista on suunnitteilla ja siihen asetetaan toiveita. Erilaiset tilojen uudelleenjärjestelyt ja muunneltavuus koetaan mahdollisuutena. Lisäksi yhteistyö eri tahojen kanssa on mahdollisuus.

Useissa Lapin kunnissa taloudellinen tilanne on huono ja se koetaan uhkana myös kirjaston toiminnalle ja kehittämiselle. Uhkana nähdään myös yleisesti se, miten kirjastotoiminnan edellytykset turvataan, kun kirjasto muuttaa uusiin huomattavasti nykyistä pienempiin tiloihin tai kun kirjaston remontti viivästyy. Sisäilmaongelmat ja rakennusten huono kunto ovat myös uhkana joissakin Lapin kirjastoissa.

Useiden Lapin kirjastojen tilojen heikkoutena todetaan huono muunneltavuus. Lisäksi useat kirjastot valittelevat erilaisten tarpeellisten tilojen puutetta, pienuutta tai epäkäytännöllisyyttä. Joissakin kirjastoissa tilojen valaistus tai tilan lämmitys on puutteellista, ei ole hiljaisia tiloja tai jokin muu asia tiloissa on huonosti. Myös sisäilmaongelmat nousevat esille.

 

Kuvio 5.7.3.1. Lapin kirjastotilojen riittävyys

Kuvio 5.7.3.2. Tilaisuuksien järjestämismahdollisuudet Lapin kirjastoissa

Kuvio 5.7.3.3. Kirjastotilojen käytön maksuttomuus/maksullisuus