Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Lapin aluehallintovirasto

Tiivistelmä

Lapissa oli liikuntasaleja, lähiliikuntapaikkoja ja kuntoratoja joka kunnassa. Liikuntapaikkojen sijaintiin suhteessa väestön sijaintiin oltiin keskimäärin tyytyväisiä. Saavutettavuusanalyysilla tarkasteltujen uimahallien, jäähallien ja lähiliikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus oli Lapissa muuta maata huonompi. Tarkasteltujen liikuntapaikkojen lukumäärät eivät ole viime vuosina muuttuneet merkittävästi lukuun ottamatta lähiliikuntapaikkojen verkostoa. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden paranemisesta kertovat luvut eivät niinkään johdu liikuntapaikkojen lukumäärän kasvusta, vaan pikemminkin viime vuosina kiihtyneestä kaupungistumisprosessista, jossa väestöä on siirtynyt maaseudulta kaupunkeihin jo olemassa olevien liikuntapaikkojen vaikutuspiiriin.

Kunnan liikuntatoimi osallistui tietoisesti maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosesseihin ainoastaan neljänneksessä Lapin kunnista. Tulevina vuosina uusien liikuntapaikkojen rakentamisen määrä todennäköisesti edelleen vähenee ja painopiste siirtyy olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjaukseen ja kunnossapitoon. Kunnallisen liikuntapaikkaverkoston ylläpito vaatii myös tulevaisuudessa selkeää suunnittelua, toimenpiteiden perustelua ja priorisointia.

Ulkoliikuntapaikat, kuten erilaiset kentät, reitit ja lähiliikuntapaikat, ovat Lapissa yleisimmät liikuntapaikat. Ulkoliikuntapaikkojen tarjonta suhteessa kysyntään on hyvä. Tosin esille nousi selkeä tarve rakentaa tekonurmipintaisia ulkokenttiä lisää.

Sisäliikuntatilojen riittävyys koettiin huonoksi. Etenkin liikuntasalien tarjonnan osalta tilanne oli paikoittain huono. Voimakkaasti lisääntynyt liikuntasalien tarve johtuu todennäköisesti sekä kysynnän lisääntymisestä että koulujen ja niiden ohessa olevien liikuntasalien sisäilmaongelmista. Liikuntasalien suurta kysyntää selittää niiden tarjoamat harjoitus- ja harrastusolosuhteet suurelle määrälle lajeja ja seuroja. Liikuntasalien ja -hallien ikääntymisestä johtuva peruskorjaustarve kasvaa. Jos tarpeellisia korjauksia ei tehdä, liikuntatilojen käytettävyys voi huonontua tai ne voivat jopa poistua käytöstä.

Esteettömyys on otettu huomioon parhaiten ulkoliikuntapaikoissa. Sisäliikuntapaikoissa esteettömyys on otettu huomioon parhaiten Lapin kuntien isoissa liikuntahalleissa. Liikuntahalleissa hyvä esteettömyyden huomioon ottaminen selittyy pääosin sillä, että ne ovat joko uusia tai niihin on tehty peruskorjauksia viime vuosina. Huonoiten esteettömyys on otettu huomioon kuntosaleissa, joista ainoastaan 44 prosenttia arvioitiin esteettömiksi.

Vain kolmessa kunnassa oli tehty liikuntapaikkojen esteettömyyssuunnitelma. Tulos on huono. Liikuntapaikkojen esteettömyyden turvaaminen vaatii suunnitelmallisuutta, minkä takia esteettömyys tulee ottaa huomioon liikuntapaikkojen uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa kaikissa suunnittelun ja rakentamisen vaiheissa. Kunnallisille valmiille liikuntapaikoille tulee tehdä esteettömyyskartoitus. Esteettömien liikuntapaikkojen toteuttaminen ei ole niinkään taloudellinen, vaan enemmänkin asennekysymys.