Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Lapin aluehallintovirasto

Miten kunnan liikuntapaikat ovat sijoittuneet suhteessa väestön sijaintiin?

Lapin liikuntapaikoista noin kaksi kolmasosaa sijaitsi hyvin tai melko hyvin suhteessa väestön asuinpaikkaan. Toisaalta Lapin liikuntapaikkojen saavutettavuus on valtakunnallisesti tarkasteltuna huonoin. Liikuntapaikkojen saavutettavuus on parantunut vuodesta 2013.

Kuntien liikuntatoimesta vastaaville tehdyn kyselyn mukaan Lapissa oli liikuntasaleja, lähiliikuntapaikkoja ja kuntoratoja joka kunnassa. (Taulukko 6.6.3.1.) Uimahalleja oli kahdeksassa, jäähalleja 13 sekä isompia liikuntahalleja 14 kunnassa. Liikuntapaikkojen sijaintiin suhteessa väestön sijaintiin oltiin keskimäärin tyytyväisiä. (Kuvio 6.6.3.1.)  

Liikuntapaikkojen saavutettavuutta suhteessa väestön sijaintiin selvitettiin Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa uimahallien, jäähallien ja lähiliikuntapaikkojen fyysistä saavutettavuutta suhteessa väestön sijaintiin selvitettiin tieverkon digitaalisen mallintamisen avulla. Kohteiden saavutettavuutta selvitettiin tarkastelemalla sekä autoajamatkan etäisyyttä että matka-aikaa kevyen liikenteen väylästöä käytettäessä. Lapissa arvio saavutettavuudesta pohjautuu pääsääntöisesti maantieverkostoon, mikä johtuu kevyen liikenteen verkoston vähäisyydestä suhteessa muuhun maantieverkostoon ja kuntien kokoon.

Lapissa uimahallin saavutti 15 minuutissa 75 prosenttia väestöstä. (Kuvio 6.6.3.2.) Käyttäjien ikäryhmien väliset erot suhteessa etäisyyteen olivat suuria. 75 prosenttia iäkkäistä asuu 33 kilometrin saavutettavuusalueella, kun taas 75 prosenttia lapsista ja nuorista asuu 15 kilometrin saavutettavuusalueella. (Kuvio 6.6.3.3.) Lapissa uimahallien fyysinen saavutettavuus oli huomattavasti muuta maata huonompi. (Taulukko 6.6.3.2.)

Jäähallin saavutti enintään 15 minuutin kuluessa 79 prosenttia Lapin väestöstä. Matkallisesti 73 prosenttia asuu enintään 10 kilometrin ja 83 prosenttia enintään 25 kilometrin etäisyydellä jäähallista. Jäähallien saavutettavuus on parantunut huomattavasti vuodesta 2013. Syynä tilastolliseen parannukseen on todennäköisesti Rovaniemen ja Posion jäähallien puuttuminen vuoden 2013 arvioinnista. Valtakunnallisesti arvioitaessa Lapin jäähallien saavutettavuus on kansallista keskitasoa huonompi. (Taulukko 6.6.3.2.) Kuntien liikuntatoimesta vastaavien virkamiesten mukaan jäähallien sijainnit oli arvioitu pääsääntöisesti erittäin hyväksi tai melko hyväksi. (Kuvio 6.6.3.1.)

Lähiliikuntapaikkojen peruslähtökohtana on, että ne ovat osa päivittäistä elinympäristöä eikä niille tarvitse siirtyä erikseen pitkää matkaa. Lähiliikuntapaikat ovatkin parhaiten saavutettavissa. Lapin asukkaista 86 prosenttia asuu enintään 10 kilometrin päässä lähimmästä lähiliikuntapaikasta. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus on parantunut Lapissa vuodesta 2013, mutta se on edelleen valtakunnallista tasoa alempi. (Taulukko 6.6.3.2.)

Tarkasteltujen liikuntapaikkojen saavutettavuus on parantunut vuodesta 2013 vuoteen 2019, niin Lapissa kuin kansallisestikin. Tarkasteltujen liikuntapaikkojen lukumäärät eivät ole lähiliikuntaverkostoa lukuun ottamatta muuttuneet merkittävästi. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden paranemisesta kertovat luvut eivät niinkään johdu liikuntapaikkojen lukumäärän kasvusta, vaan pikemminkin viime vuosina kiihtyneestä kaupungistumisprosessista, jossa väestöä on siirtynyt maaseudulta kaupunkeihin jo olemassa olevien liikuntapaikkojen vaikutuspiiriin.

Liikuntapaikkojen sijoittaminen yhdyskuntarakenteeseen tapahtuu kaavoitusprosessin yhteydessä.

Kaavoitussuunnitteluun osallistuessaan liikuntatoimi voi vaikuttaa liikuntapaikan sijaintiin. Sijainti puolestaan vaikuttaa paikan saavutettavuuteen. Kunnan liikuntatoimi osallistui maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosesseihin ainoastaan neljänneksessä Lapin kunnista.

Maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosessiin osallistumattomien liikuntatoimien lisäksi hälyttävää oli asiasta tietämättömien liikuntatoimien määrä; puolet ei osallistunut ja neljännes ei osannut sanoa osallistuuko. Myös liikuntapaikkarakentamista ennakkoon ohjaava liikuntapaikkasuunnitelma oli harvinainen kunnissa, sillä sellainen oli ainoastaan kahdessa kunnassa. Liikuntapaikkasuunnittelun avulla kunnissa voidaan toteuttaa liikuntapaikkojen rakentamista pitkäjänteisesti kuntalaisten tarpeet huomioiden, ja sen merkitys korostuu etenkin suuremmissa kunnissa sekä kaupungeissa.

Tulevina vuosina uusien liikuntapaikkojen rakentamisen määrä todennäköisesti edelleen vähenee ja painopiste siirtyy olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjaukseen ja kunnossapitoon. Kunnallisen liikuntapaikkaverkoston ylläpito vaatii myös tulevaisuudessa selkeää suunnittelua, toimenpiteiden perustelua ja priorisointia.

Kuvio 6.6.3.1. Kunnan liikuntapaikkojen sijainti suhteessa väestön asuinpaikkaan Lapin kunnissa

Kuvio 6.6.3.2. Väestön osuus uimahallien ja jäähallien vaikutuspiirissä 10 ja 15 minuutin matka-ajalla vuosina 2013 ja 2019

Kuvio 6.6.3.3. Uimahallien saavutettavuus Lapissa 2019

Taulukko 6.6.3.1. Tarkasteltujen liikuntapaikkojen ilmentyvyys Lapin kunnissa 2019

Taulukko 6.6.3.2. Uimahallien, jäähallien sekä lähiliikuntapaikkojen vaikutuspiirissä olevan väestön osuus 10 ja 25 kilometrin etäisyydellä vuosina 2013 sekä 2019 sekä vastaavat osuudet koskien koko maata