Nuorille suunnatut palvelut kunnassa

Nuorisopalvelut ja vapaa-ajan palvelut

Lapin aluehallintovirasto

Lapissa vastaajat arvioivat nuorisopalvelujen ja vapaa-ajan palvelujen olevan pääsääntöisesti melko riittävällä tasolla. Huomiota kiinnittää kuitenkin se, että nuorisopalveluja arvioitiin olevan tarjolla paremmin alle 18-vuotiaille kuin 18–28-vuotiaille nuorille. Ilmiö on sama koko maassa. Erityisesti ero näkyy avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön palveluissa. Kuntien perusnuorisotyö painottuu alaikäisiin nuoriin. (Taulukko 7.6.1.)

Lapissa nuoret tuntevat vastaajien arvion mukaan nuorisopalvelut hyvin ja löytävät tarvittaessa tiedon, mistä saada apua ja neuvontaa. (Kuvio 7.6.3.1.)

Avoin ja yhteisöllinen nuorisotyö

Avoin nuorisotyö ja yhteisöllinen nuorisotyö -jaottelun alle asettuvien nuorisopalvelujen kokonaisuutta ajatellen Lapin kunnat arvioivat tilanteen hyväksi alle 18-vuotiaiden osalta. Tätä selvitystä varten asetetun hyvän palvelutason alle jäi yksittäisistä palveluista ainoastaan kansainvälinen nuorisotoiminta, jossa myös nähtiin Lapissa selvästi enemmän kehitettävää kuin muualla maassa.

Ikään suhteutettuna riittävyyden arvioinnissa on selkeää eroa, sillä 18–28-vuotiaiden kohdalla tämä palvelukokonaisuus arvioitiin melko riittämättömäksi. Heidän kohdallaan yksittäisistä palveluista ainoastaan nuorisotilapalvelut, tieto- ja neuvontatyö sekä nuorille järjestettävät koulutukset ja tiedotustilaisuudet saavuttivat hyvän palvelutason rajan.

Perinteisimpinä pidettyjä nuorisopalveluja eli nuorisotaloja sekä -tiloja ja niissä avoimia nuorten iltoja tarjosivat kaikki Lapin kunnat. Leiritoimintaa oli tarjolla lähes kaikissa Lapin kunnissa. Valtaosa kunnista tarjosi nuorille myös koulunuorisotyötä, nuorten tieto- ja neuvontatyötä, avointa pienryhmä- tai kerhotoimintaa sekä digitaalista- tai verkkonuorisotyötä. Sen sijaan kansainvälistä nuorisotyötä oli tarjolla vain alle puolessa Lapin kuntia. Kovin paljon parempi tilanne ei ollut koko maassakaan. Avointa pienryhmä- tai kerhotoimintaa Lapin kunnissa oli tarjolla muuta maata vähemmän, mutta muiden nuorisotyön toimintojen tarjonta noudatteli muun valtakunnan tilannetta.

Kuviosta 7.6.3.2. näkyy Lapin kuntien arvio tarjottujen avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön palvelujen riittävyydestä.

Kohdennettu ja erityisnuorisotyö

Valtionavustuksilla tuettavat etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan palvelut ovat Lapissa kuten koko valtakunnassakin hyvällä tasolla niin alle kuin yli 18-vuotiailla. Lapissa etsivää nuorisotyötä tehdään kaikissa kunnissa, ja nuorten työpajatoimintaakin on tarjolla lähes kaikissa kunnissa. Etsivän nuorisotyön riittävyys arvioitiin Lapissa parhaimmaksi kaikista 18–28-vuotiaille suunnatuista kunnan nuorisotyön palveluista.

Yksilöohjausta on tarjolla lähes jokaisessa Lapin kunnassa. Sitä tarjotaan etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa sekä osana perusopetusta ja koulunuorisotyötä. Yksilöohjausta tehdään myös tarvittaessa osana arjen työtä kaikkialla nuorisotoimen alalla. Tämä palvelun kohdalla tilanteen arvioidaan olevan hyvä kaikilla alle 29-vuotiailla nuorilla.

Pienryhmätoiminta arvioidaan Lapissa melko riittämättömäksi ja varsinkin alle 18-vuotiailla se jää selvästi alle maan keskiarvon. Sitä on Lapissa tarjollakin vain puolessa kuntia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Katutyö tai jalkautuva nuorisotyö arvioidaan Lapissa alle 18-vuotiailla melko riittäväksi, vanhempien nuorten kohdalla on enemmän parannettavaa. Ohjaamon palvelut arvioidaan molemmissa ikäryhmissä melko riittämättömiksi, mikä poikkeaa huonompaan suuntaan muun valtakunnan tilanteesta. Varsinaisia valtakunnallisen Ohjaamo-konseptin mukaisia palveluja on Lapissa tarjolla vain kahdessa kunnassa. Toisaalta joissakin kunnissa tarjotaan vastaavanlaisia palveluja ja ohjausta kunnan omana työnä muiden nuorisopalvelujen ohessa.

Monikulttuurista nuorisotyötä on Lapissa tarjolla useammassa kunnassa kuin koko maassa keskimäärin, mutta silti sitä tarjoaa alle puolet Lapin kunnista. Kovin huonoksi tilannetta ei kuitenkaan arvioida, sillä monikulttuurisen nuorisotyön riittävyys jää vain hieman alle asetetusta hyvän palvelun tavoitetasosta.

Kaikkein riittämättömimmäksi kohdennetun nuorisotyön ja erityisnuorisotyön palveluista Lapin vastaajat arvioivat 18–28-vuotiaille kohdennetun sukupuolisensitiivisen nuorisotyön. Yksikään kunta ei arvioinut, että palvelua on riittävästi. Tässä palvelussa oli myös suuri ero ikäryhmien välillä, sillä alle 18-vuotiaiden kohdalla sukupuolisensitiivinen nuorisotyö toteutui selvästi paremmin kuin vanhemman ikäryhmän kohdalla. Nuorempienkaan kohdalla ei kuitenkaan päästy hyvälle palvelutasolle ja jäätiin alle maan keskiarvon. (Taulukko 7.6.2.)

Kuviosta 7.6.3.3. näkyy Lapin kuntien arvio tarjottujen kohdennetun ja erityisnuorisotyön palvelujen riittävyydestä.

Osallisuustoiminta ja yhteiskunnallinen nuorisotyö

Nuorisojärjestöjen tukipalveluja on tarjolla vain puolessa Lapin kunnista. Vapaiden nuorten toimijaryhmien tukipalveluja tarjotaan vielä sitäkin vähemmän. Molemmissa palveluissa tarjonta jää selvästi alle koko maan keskiarvon. Palvelujen riittävyys myös arvioidaan jonkin verran huonommaksi kuin muualla maassa. Ainoastaan nuorisojärjestöjen tukipalvelut alle 18-vuotiaille nousevat kuntien arvioinnissa hyvälle palvelutasolle. (Taulukko 7.6.3.1.)

Tässä arvioinnissa nuorisojärjestöjen ja vapaiden nuorten toimijaryhmien tukipalveluilla tarkoitetaan muuta kuntien antamaa tukea kuin avustustoiminta. Tuki on ennen kaikkea sitä, että toimijoille annetaan mahdollisuus kunnan tilojen maksuttomaan käyttöön. Lisäksi kunnat voivat järjestää koulutusta ja tapaamisia, antaa ohjausta ja neuvontaa sekä avustaa tiedotuksessa ja toiminnan markkinoinnissa.

Kuviosta 7.6.3.4. näkyy Lapin kuntien arvio nuorisojärjestöille ja vapaille nuorten toimijaryhmille tarjottujen tukipalvelujen riittävyydestä.

Monialaisille verkostoille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin ammattilaisten mielipidettä siitä, kuullaanko nuoria kunnassa riittävästi. Vastaajilla oli valittavina seuraavat arvot: 1 = riittämätön, 2 = melko riittämätön, 3 = melko riittävä ja 4 = riittävä. Kartasta 7.6.1. nähdään, että Lapissa on verrattuna muiden aluehallintovirastojen alueisiin suhteessa eniten niitä vastauksia, joissa nuorten kuuleminen arvioidaan riittäväksi. Kuitenkin suurimman osan eli yhdeksän kunnan vastaajien mielestä nuorten kuuleminen on melko riittävällä tasolla. Kuusi kuntaa arvioi nuorten kuulemisen toteutuvan huonommin.

Nuorten kuulemista kunnassa kyselyyn vastaajat kommentoivat muun muassa seuraavasti:

”Aiemmin nuorten kuulemisia on ollut säännöllisemmin.”

”NuVa tehtävä näkyvämmäksi!”

”Nuorisoneuvosto haluaa lisätä tietoisuutta toiminnastaan ja vaikuttamismahdollisuuksistaan muiden nuorten keskuudessa, keinoina esim. tiiviimpi yhteys oppilaskuntiin.”

”Nuoret otetaan jo suunnittelussa mukaan.”

Nuorten vaikuttajaryhmä on perustettu kaikkiin Lapin 21 kuntaan. Tilanne on sama kuin vuoden 2017 nuorisotoimen peruspalvelujen arvioinnissa, jossa edellisen kerran tarkasteltiin nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmiä. Tällä kertaa kyselyssä vaikuttajaryhmän toiminnasta kysyttiin hiukan toisin kuin aiemmin, vaihtoehtoina olivat: ”toimii”, ”ei toimi” sekä ”on olemassa, mutta ei toimi”. Lapissa vain yksi kunta vastasi, että vaikuttajaryhmä on olemassa, mutta ei toimi. Muut vaikuttajaryhmät toimivat.

Kohtuuhintaiset tai maksuttomat harrastus- ja toimintamahdollisuudet

Kunnissa nuorille saatavilla olevien harrastus- ja toimintamahdollisuuksien tilanne näyttää Lapissa ja koko maassa hyvältä. Ohjattuja liikuntaharrastuksia on tarjolla kaikissa Lapin kunnissa. Muita ohjattuja harrastusmahdollisuuksia puuttuu vain yhdestä kunnasta.  Omaehtoisia harrastusmahdollisuuksia, joilla tarkoitetaan nuorten vapaita ryhmiä, ”höntsävuoroja” tms., puuttuu vastaajien mukaan kahdesta Lapin kunnasta. Niin ohjatuissa liikunta- kuin myös muissa harrastusmahdollisuuksissa alle 18-vuotiaille riittävyys näyttäytyy hiukan parempana kuin 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille, mutta kokonaisuutena nuorten harrastusmahdollisuuksien arvioidaan Lapissa olevan hyvällä tasolla. (Kuvio 7.6.3.5.)

Useat kunnat tukevat nuorten omaehtoista harrastamista erilaisin tavoin:

”Antamalla tiloja, välineitä, opastusta ja pientä taloudellista tukea.”

”Tilojen ja välineiden käyttö. Nuorille varatut omat vuorot esim. kuntosalille.”

”Liikuntapaikkojen ylläpitämisellä ja järjestämällä erilaisia matalan kynnyksen vapaa-ajantoimintoja.”

”Antamalla kuittia vastaan 100 euron harrasterahan.”

”Kunta tarjoaa alle 18-vuotiaille ilmaista harrastusmahdollisuutta.”

”Nuorisotoimen tilat ovat maksutta nuorten ja nuorisojärjestöjen saatavilla harrastamista varten.”

”Tarjoamalla tiloja käyttöön veloituksetta tai hyvin pienellä korvauksella. Tilavuoroja on käytössä hyvin paljon ja saatavuus on hyvä. Liikuntapaikat kunta ylläpitää hyvin. Nuorten antamia mielipiteitä sekä ehdotuksia pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan.” 

Liikuntapalvelut

Liikunta- ja urheilupaikkoja on kaikissa Lapin kunnissa ja ne arvioidaan kaikissa kunnissa vähintäänkin melko riittäviksi. Kaikissa kunnissa toimii myös liikuntaseuroja ja järjestöjä. Kaksi kuntaa arvioi seuratoimintaa melko riittämättömäksi, mutta muissa kunnissa niidenkin tilanne arvioidaan hyväksi. (Kuvio 7.6.3.5.)

Kirjastopalvelut

Kirjastopalveluja tarjoavat kaikki Lapin kunnat. Niiden myös arvioidaan olevan kaikissa kunnissa vähintäänkin melko riittävällä tasolla. Lapissa, samoin kuin koko maassa, kirjastopalvelujen riittävyys on arvioitu kaikista kyselyssä mukana olleista nuorten vapaa-ajan palveluista parhaimmaksi. (Kuvio 7.6.3.5.)

Puutteet vapaa-aikaan liittyvissä nuorten palveluissa

Seuraavassa vastaajien kommentteja kysymykseen, joka koski mahdollisia puutteita oman kunnan nuorten vapaa-aikapalveluissa:

”Erilaiset ilmaisutaidon ryhmät, tanssikerhot, musiikkiryhmät esim. bändikerho ja sisäskeittihalli.”

”Kunnassa ei ole jääkiekko- eikä uimahallia. Näitä palveluja joutuu hakemaan lähikaupungeista.
Samoin jalkapallon sisähallia ei kunnassa ole.”

”Kunta on laaja, joten kaikille nuorille ei voida tarjota tasapuolisesti lähellä olevaa palveluja.
Kuljetuskustannuksiin tarvittaisiin lisää rahaa.”

”Seuratoiminta vähäistä ja lisäksi erikoiset taidemuodot (mm. teatteri, sirkus) puuttuvat. Palvelun tarjoajia erikoisempiin harrastuksiin on vaikea saada paikkakunnalle.”

”Riittävän monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ei ole tarjolla, joten vanhempien varassa on kuljettaminen haluttuihin harrastuksiin.”

”Palveluiden kohdentamista sivukylille toivotaan. Tosin sielläkin nuoria vähän, yksittäisiä eri-ikäisiä, joten palveluiden organisointi on haastavaa.”

”Vähäinen nuorten määrä aiheuttaa ongelmia mm. peliporukoiden keräämisessä. Puitteet harrastamiselle on hyvät.”

 

Koulutuspalvelut

Lapin aluehallintovirasto

Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan toisen asteen koulutuksen ja 10. luokan riittävyyttä täsmentäen, että koulutukseen olisi mahdollista päästä ”kohtuullisella matka-ajalla julkisilla kulkuneuvoilla päivittäin”. Edellä mainituilla kriteereillä Lapissa annetaan lukiokoulutusta 20 kunnassa, ammatillista koulutusta 13 kunnassa ja 10. luokan opetusta yhdeksässä kunnassa. Keskimääräiseen valtakunnalliseen tilanteeseen verrattuna Lapissa kunnissa on lukioita hyvin. Ammatillisen koulutuksen ja 10. luokan osalta tarjonnassa jäädään jälkeen valtakunnallisesta keskiarvosta.

Lukiokoulutuksen riittävyys arvioidaan sekä Lapissa että koko maassa niin hyvälle tasolle, että se kohoaa parhaaksi kaikista kunnan nuorille suunnatuista palveluista. Sen sijaan ammatillinen koulutus ja 10. luokka jäävät Lapin arvioinneissa alle hyvän palvelutason, ja niiden arvioidaan olevan Lapissa selvästi riittämättömämpiä kuin koko maassa. Kolmasosa vastaajista arvioi ammatillista koulutusta selvästi riittämättömäksi ja 10. luokan kohdallakin neljännes. (Kuvio 7.6.3.6.)

Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden palveluita tarjotaan yhtä lukuun ottamatta kaikissa Lapin kunnissa. Niiden arvioidaan olevan Lapissa kuten koko maassakin keskimäärin hyvällä tasolla.

Lyhytkestoisia koulutuksia, aikuiskoulutusta tai työvoimapoliittista koulutusta on tarjolla Lapissa useammassa kunnassa kuin valtakunnassa keskimäärin. Silti niiden riittävyys arvioidaan Lapissa huonommaksi, vaikka se täälläkin nousee hyvälle palvelutasolle.

Opintoneuvontaa ja koulukuraattorin palveluja on Lapissa tarjolla jokaisessa kunnassa. Opintoneuvonnan sekä koulukuraattorin palvelujen riittävyys arvioidaan hyväksi sekä Lapissa että valtakunnallisesti. Opintoneuvontaa annetaan perusopetuksessa opinto-ohjaajien toimesta sekä lisäksi työllisyyspalveluissa, nuorten työpajoilla ja etsivän nuorisotyöntekijän toimesta.

Vapaan sivistystoiminnan palvelut eli kansalaisopistot ym. arvioidaan Lapissa keskimäärin riittäviksi ja niitä on tarjolla kaikissa Lapin kunnissa.

Taulukosta 7.6.4. näkyy kyselyyn vastanneiden arvio koulutuspalvelujen riittävyydestä aluehallintovirastojen alueiden mukaan vertailtuna.

Kyselyyn vastaajat arvioivat, että Lapin nuoret tuntevat koulutuspalvelut hyvin ja löytävät tarvittaessa tiedon, mistä saada apua ja neuvontaa. (Kuvio 7.6.3.1.)

Lapin koulutuspalveluja vastaajat kommentoivat muun muassa seuraavasti:

”Julkisilla kulkuneuvoilla ei pääse haja-asutusalueilta toisen asteen kouluihin kaupunkiin.”

”Julkiset liikenneyhteydet ovat heikot, peruskoulun koulukuljetukset toimivat.”

”Laaja kunta, pitkät koulumatkat (esim. 90 km suunta).”

”Ulkopuolisia palveluja, esim. opintopsykologi kouluun/lukioon, voisi olla enemmän.”

 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lapin aluehallintovirasto

Nuorten mielen hyvinvointi

Nuorten mielenterveyspalveluissa on puutteita ja niiden nähtiin kokonaisuutena olevan kaikkein riittämättömimpiä kyselyssä mukana olleista palveluista. (Taulukko 7.6.5.) Lapissa 18−28-vuotiaiden mielenterveyspalvelujen tilanne arvioitiin kuitenkin paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat vastaajien arvion mukaan Lapissa paremmalla tasolla kuin koko maassa. Tässä arvioinnissa matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut määriteltiin seuraavasti: neuvonta ja ohjaus, luotettavan aikuisen tuki, myös pienet murheet ja pulmat, ilman lähetettä, ei vaadi diagnoosia.

Eri mielenterveyspalveluiden riittävyydessä on merkittäviä eroja. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on tarjolla jokaisessa Lapin kunnassa ja kyselyyn vastaajien arvioiden mukaan tilanne on niiden kohdalla hyvä. Myös psykiatrisen päivystyksen palvelujen riittävyys arvioitiin Lapissa hyvälle tasolle, ja niitä oli tarjolla valtaosassa kuntia. Mielenterveyden tukea kouluissa ja oppilaitoksissa ei ollut tarjolla yhtä useassa kunnassa kuin edellä mainittuja palveluja. Kyselyssä tämä palvelu määriteltiin seuraavasti: psykiatrinen sairaanhoitaja tai muu psykososiaalista tukea antava työntekijä koulussa tavanomaisen oppilashuollon henkilökunnan lisäksi. Mielenterveyden tuki kouluissa ja oppilaitoksissa arvioitiin alle 18-vuotiaiden osalta hyväksi, mutta 18−28-vuotiaiden osalta jäätiin alle hyvän palvelutason. Nuorten mielenterveyskuntoutujien tukipalveluja tarjotaan valtaosassa kuntia, mutta niiden riittävyys jää selvästi alle hyvän palvelutason. Myöskään peliriippuvuuksien ja rahapelaamisen hoitoa ei arvioida hyväksi alle 18-vuotiaiden osalta.

Selkeästi riittämättömimmäksi Lapin vastaajat arvioivat psykoterapian kunnan ostopalveluna. Se jää myös eniten jälkeen koko maan keskiarvosta, mikä sekään ei ole kovin korkea. Palveluntarjoajia on harvaan asutuilla alueilla vähän.

Nuorten oman psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja perusterveydenhuollossa tarjoaa Lapissa vain kuusi kuntaa, mikä on selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon. Palvelujen taso nähdään myös riittämättömänä, sillä vain aiemmin mainittu psykoterapia kunnan ostopalveluna ja nuorten mielenterveyskuntoutujien tukipalvelut alle 18-vuotiaiden osalta arvioidaan kaikista nuoren mielen hyvinvoinnin palveluista vielä tätäkin riittämättömämmäksi.

Kuviosta 7.6.3.7. löytyy Lapin kuntien arvio tarjottujen mielenterveyspalvelujen riittävyystasosta.

Lapissa nuoret tuntevat vastaajien arvioiden mukaan mielenterveyspalvelut melko hyvin ja löytävät tarvittaessa tiedon, mistä saada apua ja neuvontaa. (Kuvio 7.6.3.1.) Lapin tilanne on selvästi parempi kuin muualla maassa. (Taulukko 7.6.3.2.)

Päihdepalvelut

Ehkäisevän päihdetyön sekä varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn palveluja tarjotaan kaikissa Lapin kunnissa. Palvelut myös nähdään varsinkin alle 18-vuotiaiden kohdalla hyvänä. (Kuvio 7.6.3.8.) Matalan kynnyksen päihdepalveluja ja korjaavia päihdepalveluja ei ole tarjolla kaikissa kunnissa, mutta ne arvioidaan keskimäärin hyvälle palvelutasolle lukuun ottamatta alle 18-vuotiaiden korjaavia päihdepalveluja. Verrattaessa mielenterveyspalveluihin päihdepalvelujen tilanne nähdään huomattavasti parempana, vaikka niissäkin on vielä parantamisen varaa.

Taulukosta 7.6.6. näkyy kyselyyn vastanneiden arvio päihdepalvelujen riittävyydestä aluehallintovirastojen alueiden mukaan vertailtuna.

Vastaajien arvion mukaan Lapin nuoret tuntevat päihdepalvelut kohtuullisen hyvin ja löytävät tarvittaessa tiedon, mistä saada apua ja neuvontaa. (Kuvio 7.6.3.1.)

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lapin aluehallintovirasto

Sosiaalipalvelut

Sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapalveluja, lastensuojelun palveluja sekä vammaispalveluja tarjotaan jokaisessa Lapin kunnassa. Myös lapsiperheiden palveluita, tukiperhetoimintaa/tukihenkilötoimintaa, perhe- tai lähisuhdeväkivallan ehkäisyä ja sitä kokeneen palveluita sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluita on Lapissa yleisesti tarjolla. Maahanmuuttajapalveluja sen sijaan tarjotaan vain hieman yli puolessa Lapin kuntia.

Sosiaalipalvelujen tilanne Lapissa näyttää varsin hyvältä, sillä laajan tarjonnan lisäksi ne myös arvioidaan melko riittäviksi. Ainoastaan tukiperhetoiminta/tukihenkilötoiminta jää vastaajien arvioissa alle hyvän palvelutason rajan. Taulukosta 7.6.7. näkyy kyselyyn vastanneiden arvio sosiaalipalvelujen riittävyydestä aluehallintovirastojen alueiden mukaan vertailtuna.

Vastaajien arvion mukaan nuoret tuntevat sosiaalipalvelut hyvin ja löytävät tarvittaessa tiedon, mistä saada apua ja neuvontaa. (Kuvio 7.6.3.1.) Tilanne on tässä suhteessa Lapissa huomattavasti parempi kuin koko maassa keskimäärin. (Taulukko 7.6.3.2.)

Kuinka verkosto on onnistunut palvelujen yhteensovittamisessa

Kyselyyn vastanneet arvioivat, että Lapin lakisääteiset ohjaus- ja palveluverkostot ovat onnistuneet melko hyvin nuorisolain määrittämässä tehtävässä yhteensovittaa nuorten palveluja. Vaikka kehitettävääkin vielä jää, vastaajien mielestä nuoret saavat helposti tarvitsemiaan palveluja, nuorten asioita hoidetaan sujuvasti ja tieto kulkee ammattilaisten välillä kohtuullisen hyvin. Viimeksi mainitussa nähdään eniten parantamisen varaa. (Kuvio 7.6.3.9.)

Lapin arviot kaikista väittämistä ovat hieman koko maata parempia, vaikka arviot ylittävät hyvän palvelutason vaatimukset myös koko maassa.  (Kartta 7.6.3.)

Vastaajat kuvaavat onnistumisia palvelujen yhteensovittamisessa muun muassa seuraavasti:

”Pienessä kunnassa toimijat tuntevat toisensa ja yhteisiä toimintalinjauksia on käyty läpi, samoin hiottu yhdyspintoja yhteensopiviksi eri palveluiden välillä. Tällä hetkellä työstetään oppilashuollon palveluita selkeämmiksi ja yhdyspintoja muihin toimijoihin selkeytetään.”

”Siirtyminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta mielenterveyspalveluihin saumattomasti. Kunnan omassa avopalvelussa kehitetty yhteistyötä oppilashuollon kanssa. Yhteinen psykologi oppilashuollon ja perusterveydenhuollon avopalveluiden kanssa.”

Terveydenhuolto kouluissa, oppilaitoksissa ja terveysasemilla

Kyselyyn vastanneet arvioivat, että Lapin kuntien terveydenhuollon nuorille suuntaamat palvelut on resursoitu melko hyvin sekä peruskouluissa että toisen asteen oppilaitoksissa. Erityisesti terveydenhoitajan palvelut arvioidaan riittäviksi. Myös lääkärin ja psykologin palvelujen kohdalla tilanne nähdään yleisesti ottaen hyvänä. Ainoastaan kouluterveydenhuollon psykologin 18−28-vuotiaille suuntaamat palvelut jäävät hieman alle hyvän palvelutason rajan.

Myös terveysasemilla näiden palvelujen riittävyyttä pidetään Lapissa hyvänä, ne arvioidaan selvästi riittävämmiksi kuin koko maassa keskimäärin. Psykologin palveluja terveysasemilla on tarjolla vain puolessa Lapin kuntia. Silti näidenkin palvelujen arvioidaan olevan hyvällä tasolla. Tässä on tosin otettava huomioon, että suuri osa vastaajista ei ole ottanut kantaa näiden palvelujen riittävyyteen.

Kuviosta 7.6.3.10. näkyy Lapin kuntien arvio kouluissa, oppilaitoksissa ja terveysasemilla tarjottujen terveydenhuollon palvelujen riittävyystasosta.

Muu julkinen terveydenhuolto

Muista julkisista terveydenhuoltolain edellyttämistä terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluista suun terveydenhuolto, pitkäaikaissairauden tai terveysongelman hoito ja seuranta, apuvälinepalvelu ja hoitotarvikkeet, ilman ajanvarausta toimivat palvelut (päivystys, kiirevastaanotto, walk in jne.) sekä terveysneuvonta ja -tarkastukset arvioitiin toimivan Lapissa parhaiten. Kaikkien näiden palvelujen riittävyys arvioitiin hyväksi, ja palveluja on saatavilla lähes kaikissa kunnissa. Ilman ajanvarausta toimivia palveluja oli Lapissa tarjolla selkeästi laajemmin kuin koko maassa keskimäärin, ja ne myös arvioitiin riittävimmiksi kuin muualla Suomessa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelujen riittävyys (kyselyssä tarkennettuna seksuaalineuvonta ja -valistus sekä ehkäisyneuvola sisältäen myös sukupuolitautitestauksen) arvioitiin Lapissa jonkin verran huonommaksi kuin koko maassa, vaikka Lapissakin ylitettiin hyvän palvelutason raja. Seksuaalista väkivaltaa kohdanneen palveluita on tarjolla puolessa Suomen kunnista, Lapissa hieman enemmän. Palvelun riittävyys arvioidaan hyvälle palvelutasolle niin Lapissa kuin koko maassakin. Vähiten riittäväksi julkisen terveydenhuollon palveluista nähdään sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tarvitsemat palvelut kuten neuvonta ja ohjaus, sukupuoltaan korjaavan hormonihoidon seuranta sekä intersukupuolisten lasten seuranta ja tuki. On hyvä ottaa huomioon, että sekä seksuaalista väkivaltaa kohdanneen että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille tarjottujen palveluiden riittävyyteen jätti ottamatta kantaa merkittävä osa vastaajista.

Taulukosta 7.6.9. näkyy kyselyyn vastanneiden arvio kaikkien kuntien tarjoamien terveyspalvelujen riittävyydestä aluehallintovirastojen alueiden mukaan vertailtuna.

Lapissa nuoret tuntevat vastaajien arvioiden mukaan terveyspalvelut hyvin ja löytävät tarvittaessa tiedon, mistä saada apua ja neuvontaa. (Kuvio 7.6.3.1.)

 

Työhön, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät palvelut

Lapin aluehallintovirasto

Työllisyyspalvelut

Lapin kunnista 17 ilmoittaa kunnassaan olevan TE-toimiston palveluja (fyysinen toimipiste, jalkautuvat/ kasvokkaiset palvelut) saatavilla. Luku on yllättäen prosentuaalisesti korkein verrattuna muiden aluehallintovirastojen alueisiin.  Ammatinvalinnan ohjausta tai ammatinvalintapsykologin palveluja sen sijaan on saatavilla vain puolessa Lapin kuntia, mikä on vähemmän kuin muualla maassa. Riittävyydessä molemmat näistä palveluista jäävät Lapin kuntien arvioiden mukaan hieman alle hyvän palvelutason, ja ne arvioidaan Lapissa myös hieman riittämättömimmiksi kuin koko maassa keskimäärin. (Kuvio 7.6.3.11.)

Työllistymismahdollisuuksia eli työpaikkoja arvioidaan olevan melko riittävästi lähes kaikissa kunnissa. Osassa kunnista niitä on toki niukemmin kuin toisissa. Lapin vastaajien arvio työpaikkojen riittävyydestä jopa hieman ylitti koko maan keskiarvon. Kyselyssä tarkoitettiin työpaikoilla nimenomaan nuorille suunnattuja palkkatukipaikkoja, työkokeilupaikkoja, välityö- ja tuettuja markkinapaikkoja, oppisopimus- ja siviilipalveluspaikkoja sekä kesätöitä.

Kuntouttavaa työtoimintaa on tarjolla kaikissa Lapin kunnissa ja sen riittävyys on arvioitu sekä Lapissa että valtakunnallisesti hyvälle tasolle.

Taulukosta 7.6.10. näkyy kyselyyn vastanneiden arvio työllisyyspalvelujen riittävyydestä aluehallintovirastojen alueiden mukaan vertailtuna.

Asumisen palvelut

Asumisen palveluissa nuorten tukiasuminen näyttäytyy puutteellisena. Sitä on tarjolla Lapissa vain kuudessa kunnassa. Sekä Lapissa että valtakunnallisesti nuorten tukiasumisen on arvioitu olevan riittämätöntä. Tässä on hyvä pitää mielessä, että nuorten tukiasumisen riittävyyteen on suuri osa vastaajista jättänyt ottamatta kantaa. (Kuvio 7.6.3.12.)

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen palvelut saavuttavat sekä Lapissa että valtakunnallisesti hyvän palvelutason rajan. Palvelua on tarjolla Lapissa selvästi laajemmin kuin koko maassa. Kolme neljäsosaa Lapin kunnista tarjoaa tätä palvelua, kun koko maassa vastaava osuus jää alle puoleen.

Asumisneuvontaa ja -ohjausta on palveluna saatavana 17 Lapin kunnassa, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Sen on arvioitu olevan melko riittävää. Opiskelija-asuntola tai muu vastaava löytyy Lapissa 14 kunnasta. Niitä on Lapissa enemmän kuin koko maassa keskimäärin, mikä johtunee pitkistä välimatkoista ja siitä, ettei toisen asteen ammatillista koulutusta ole tarjolla kaikissa kunnissa. Usein asuntolat ovat oppilaitosten yhteydessä esimerkiksi opistoissa tai ammattioppilaitoksissa.

Asuntolapalvelujen riittävyyden arvioidaan olevan Lapissa hyvällä tasolla, ja arvio on paljon parempi kuin valtakunnassa keskimäärin.  Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Lapissa tarjoaa 13 kuntaa, mikä on paljon vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Niiden riittävyys arvioidaan kuitenkin Lapissa kuten koko maassakin hyväksi.

Taulukosta 7.6.11. näkyy kyselyyn vastanneiden arvio asumisen palvelujen riittävyydestä aluehallintovirastojen alueiden mukaan vertailtuna.

Lapissa nuoret tuntevat vastaajien arvion mukaan asumispalvelut suhteellisen hyvin ja löytävät tarvittaessa tiedon, mistä saada apua ja neuvontaa. Silti on hyvä ottaa huomioon, että asumisen palvelujen tunnetuksi tekemisessä on vielä tehtävää. Ne ja päihdepalvelut tunnetaan kunnan palveluista huonoiten. (Kuvio 7.6.3.1.)

Julkisen liikenteen palvelut

Julkisen liikenteen puute on selkeä haaste nuorten palvelujen saavuttamisessa ja siinä on alueellisesti suuria eroja. Huonoin tilanne on Lapissa. (Kuvio 7.6.3.13.) Julkisen liikenteen yhteydet ja aikataulut sekä mahdollisuudet kulkea eri palvelujen piiriin ovat Lapissa täysin riittämättömät. Kovin paljon parempi ei tilanne ole koko maassakaan. Vaikka puolet Lapin vastaajista arvioi, että joukkoliikenteen hinnoissa nuoret otetaan huomioon vähintäänkin melko riittävästi, tässäkään suhteessa ei tilannetta yleisesti ottaen nähdä hyvänä. Vaikkei julkinen liikenne olekaan kuntien lakisääteinen tehtävä, liikkumismahdollisuudet vaikuttavat kuitenkin olennaisesti palvelujen saavutettavuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon sekä yhdenvertaiseen nuoruuteen ja mahdollisuuksiin.

Taulukosta 7.6.12. näkyy kyselyyn vastanneiden arvio julkisen liikenteen palvelujen riittävyydestä aluehallintovirastojen alueiden mukaan vertailtuna.

Puutteet työllisyyteen, asumiseen ja julkiseen liikenteeseen liittyvissä nuorten palveluissa

Seuraavassa vastaajien kommentteja kysymykseen, joka koski mahdollisia puutteita oman kunnan nuorten työllisyyteen tai asumiseen liittyvissä palveluissa tai julkisessa liikenteessä:

”Julkinen liikenne puutteellista. Nuorille suunnatut palvelut hoitaa yleensä aikuisille tarkoitettu työntekijä.”

”Joukkoliikennettä ei ole riittävästi, varsinkaan kuntakeskuksen ulkopuolella asuville. Koulujen loma-aikoina vielä vähemmän joukkoliikennettä. Virtu-piste puuttuu!”

”Erilaisia työpaikkoja tarvittaisiin lisää. Linja-autoliikenteen reitit palvelevat lähinnä koululaisia ja opiskelijoita, vapaa-ajan (ilta- ja viikonloput) palveluihin ei pääse linja-autoilla.”

”Työllisyyspalvelut: nopeasti tutkintoon johtavassa koulutuksessa puutteita, ammattialat suppeita, välityömarkkinoita ei ole, työllisyystukipalveluista siirtyminen avoimille työmarkkinoille on kankeaa ja haastavaa (tukityöllistämisen kehä)
- kohtuullishintaisten ja pienten vuokra-asuntojen tarjonta heikko, nuoren itsenäistyvän asumisen palvelut olemattomat, liikennepalvelut lakisääteisten koulukuljetusten varassa
- autoilun verotus ja korkeat kustannukset: nuoret ovat lähes olemattoman julkisen liikenteen varassa, edesauttaa syrjäytymistä”

 

 

Kuvio 7.6.3.1. Kuntien arvio, kuinka hyvin kunnan nuoret tuntevat eri palveluja eli löytävät tiedon, mistä saada tarvittaessa apua ja neuvontaa Lapin aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.2. Kuntien arvio tarjottujen avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön palvelujen riittävyystasosta Lapin aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.3. Kuntien arvio tarjottujen kohdennetun ja erityisnuorisotyön palvelujen riittävyystasosta Lapin aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.4. Kuntien arvio tarjottujen osallisuustoiminnan ja yhteiskunnallisen nuorisotyön palvelujen Lapin riittävyystasosta aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.5. Kuntien arvio lapsille/nuorille suunnattujen harrastusten, vapaa-ajan toimintojen, ja kirjastopalveluiden riittävyystasosta Lapin aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.6. Kuntien arvio tarjottujen koulutuspalvelujen riittävyystasosta Lapin aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.7. Kuntien arvio tarjottujen mielenterveyspalvelujen riittävyystasosta Lapin aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.8. Kuntien arvio tarjottujen päihdepalvelujen riittävyystasosta Lapin aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.9. Kuntien arvio, kuinka verkosto on onnistunut nuorisolain määrittämässä tehtävässä palvelujen yhteensovittamisessa Lapin alueella.

Kuvio 7.6.3.10. Kuntien arvio tarjottujen terveyspalvelujen riittävyystasosta Lapin aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.11. Tarjottujen työllisyyspalvelujen riittävyystasotaso Lapin aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.12. Tarjottujen asumisen palvelujen riittävyystasotaso Lapin aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 7.6.3.13. Kuntien arvio kunnassa tarjolla olevista julkisen liikenteen palveluista siitä näkökulmasta, että käyttäjiä ovat nuoret Lapin aluehallintoviraston alueella.

Taulukko 7.6.3.1. Kuntien arvio tarjottujen osallisuustoiminnan ja yhteiskunnallisen nuorisotyön palvelujen riittävyystason, keskiarvo valtakunnallisesti ja AVI-alueittain.

Taulukko 7.6.3.2. Kuntien arvio, kuinka hyvin kunnan nuoret tuntevat eri palveluja eli löytävät tiedon, mistä saada apua ja neuvontaa, keskiarvo valtakunnallisesti ja AVI-alueittain.