Kirjastotilat

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat toteuttavat nyt kirjastotiloissaan uuden kirjastolain tavoitteita ja kirjastolle annettuja tehtäviä?

Kirjastolain tunteminen

Vuonna 2019 julkaistun kulttuurin TEAviisarin tiedonkeruun tuloksien mukaan uutta kirjastolakia (1492/2016) on käsitelty vaihtelevasti kuntien kulttuuria koskevassa luottamushenkilöhallinnossa tai toimialan johtoryhmissä. Lounais-Suomessa kirjastolakia on luottamushenkilöille jaettu tiedoksi, sitä on esitelty tai siitä on keskusteltu toimenpiteistä päättäen vajaassa 70 %:ssa kunnista. Vastaavasti kulttuurin toimialan johtoryhmässä tai muussa työryhmässä kirjastolakia on käsitelty edellä mainitulla tavalla 62 %:ssa kunnista.

Asiakkaiden ja kirjastolaitoksen oma arvio kirjastotiloista

Arvioinnissa vertailtiin asiakkaiden ja kirjastokyselyyn vastanneiden arvioita kirjastotiloista. Asiakkaiden arviointien perusteena käytettiin vuonna 2018 julkaistua valtakunnallista käyttäjäkyselyä, ja kirjastojen vastaukset koottiin samankaltaisella kysymyksenasettelulla erillisellä arviointikyselyllä. Asiakkaiden näkemykset kirjastotilojen käytettävyydestä olivat hieman positiivisempia kuin kirjastojen henkilökunnan. Eroavaisuuksia näkyy vastauksissa, jotka koskivat tilojen hiljaisuutta ja aukioloaikoja. Erityisesti lähikirjastoissa tilojen monipuolisuus ja hyödyntämismahdollisuudet harrastustoimintaan toteutuvat heikommin. Peruspalvelujen arvioinnin näkökulmasta täytyy huomioida, että kirjastoammattilainen katsoo tilannetta palveluntuottajan puolelta kokonaisuutena. Asiakkaan mielipiteeseen saattaa vaikuttaa enemmän kirjaston käytön henkilökohtaisuus ja tilannesidonnaisuus. Eroja on silti tarkoituksenmukaista nostaa esiin ja hyödyntää tilasuunnittelussa ja palvelujen kehittämisessä.

Lounais-Suomen kyselyyn vastanneista kirjastoista 90 % pitää pääkirjastonsa sijaintia joko hyvänä tai erittäin hyvänä. Saman arvion sai myös lähikirjastojen sijainti.

Puolessa (51 %:ssa) Lounais-Suomen alueen kirjastoja on tehty esteettömyyskartoitus vuoden 2009 jälkeen. Koko maassa kartoituksia on tehty 42 %:ssa kirjastoja. Kartoituksen perusteella on uusittu opasteita, parannettu valaistusta ja akustiikkaa sekä hankittu erilaisia apuvälineitä. Osassa kirjastoja selvitys ei ole havaituista muutostarpeista huolimatta johtanut toimenpiteisiin.

Vuoden 2018 käyttäjäkyselyn mukaan valtaosa kirjastoasiakkaista piti kirjastojen esteettömyyttä erittäin hyvänä tai hyvänä. Heikkona tai erittäin heikkona esteettömyyden toteutumista piti noin 6 % vastanneista. Lounais-Suomen kirjastojen omassa arvioinnissa tilojen esteettömyys toteutuu hyvin tai erittäin hyvin vain vajaassa 60 %:ssa kirjastoja. Tilojen viihtyvyyttä sekä asiakkaat että kirjastot arvioivat suunnilleen samoin: noin 80 % molemmista vastaajaryhmistä pitää tilojen viihtyvyyden toteutumista hyvänä tai erittäin hyvänä. (Kuvio 5.7.1.)

Kuntoarvioita vuoden 2009 jälkeen on tehty 41 %:ssa Varsinais-Suomen ja Satakunnassa vain 21 %:ssa vastaajien kirjastoista. Valtakunnallinen vertailuprosentti on 46 %. Kuntoarvioiden perusteella joitakin kirjastotiloja on peruskorjattu tai tehty suppeampia muutoksia. Avoimista vastauksista päätellen joissakin kunnissa kuntokartoituksen tuloksista ei ole kerrottu kirjastolle, on tultu ja ”antureita kiinnitetty seiniin”.  Väistötiloissa Lounais-Suomen alueen kirjastoja toimi vastanneista vain kaksi kappaletta, ja niidenkin kohdalla kyse oli uusiin tiloihin muuttamisesta.

Kuten valtakunnallisen raportin tuloksissa, myös Lounais-Suomessa pääkirjastojen ja lähikirjastojen välillä on eroja. Lähikirjastojen tilojen käytettävyys on heikompi erityisesti harrastustilana tai kansalaistoimintaan sopivana. Myös hiljaisen tilan ja nuorille suunnatun tilan osalta löytyy eroavaisuuksia. Lähikirjastojen itsenäinen käyttö ja esteettömyys koetaan Varsinais-Suomessa positiivisempana, hyvän tai erinomaisen hyvän arvioinnin sai 67 % kirjastoista. Satakunnan alueella vastaava prosentti oli alhaisempi, 46 %. Ero johtunee osin myös omatoimikirjastojen määrästä, niitä oli arviointivuonna Varsinais-Suomessa enemmän. Noin 12 % vastanneista ilmoitti, että pääkirjaston välittömässä läheisyydessä ei ole muita julkisia tai kaupallisia palveluja. Lähikirjastojen välittömässä läheisyydessä muut palvelut puuttuvat 38 %:lta vastanneista. Lähikirjaston sijainti koulun yhteydessä tai sitä lähellä sai kyselyaineistossa useita positiivisia mainintoja.

E-aineistojen ja verkkopalvelujen vaikutusta kirjastotiloihin arvioitiin myös. 63 % vastaajista on sitä mieltä, että e-aineistojen suurin vaatimus kohdistuu kirjastotilojen muunneltavuuteen. Ryhmätyö- ja työskentelytilojen tarpeen nosti esiin 44 % vastaajista. Tilojen kalustuksen tai sisustuksen uusimista pohti 32 % vastaajista.

Tilaisuudet kirjastotilassa

Kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten tahojen järjestämien tilaisuuksien määrä on kasvanut Lounais-Suomessa lähes 60 % vuodesta 2017 vuoteen 2019.  Kirjastot ovat verkostoituneet viime vuosina yhä enemmän ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja tarjonneet kirjastotilaa erilaiseen tapahtumakäyttöön. Tämä lisää omalta osaltaan kirjastotilan yhteisöllisyyttä ja merkitystä tapahtumapaikkana, jonka hyödyntämiseen on matala kynnys sekä yhdistys- ja harrastetoimijoilla että kirjaston asiakkailla. (Kuvio 5.7.2.)

Käyttäjäkoulutusten määrä on kasvanut hieman alle 70 % vuodesta 2012. Koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä on kasvanut samalla aikavälillä 58 %.  (Taulukko 5.7.1.)

Pääkirjastojen mahdollisuuksia tapahtumien, koulutusten ja opastusten toteutumiseen pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5 (1=ei toteudu lainkaan, 5=toteutuu erittäin hyvin). Parhaat arviot sai kirjallisuustapahtumien sekä kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastusten järjestäminen.  Heikoimmat arviot koskivat ohjattua harrastustoimintaa ja nuorten toimintaa ja tapahtumia.

Kirjastotilojen käytöstä perittävät korvaukset

Lounais-Suomen kunnista 63 % eivät peri kirjaston kokous- tai muiden tilojen käytöstä maksua missään tilanteessa. 21 % kirjastoista kertoo, että kirjastoilla ei ole lainkaan varattavia tiloja. Kaupallisia tai pääsymaksullisia tilaisuuksia järjestäviltä tahoilta 24 % kirjastoista perii maksua tilojen käytöstä.

THL:n vuonna 2019 julkaistun kulttuurin TEAviisarin mukaan Lounais-Suomen alueella 74 % kunnista ei peri maksuja kirjastotilojen käytöstä. Tässä tiedonkeruussa 24 % kunnista ilmoittaa, että kirjastoilla ei ole lainkaan käyttöön annettavia tiloja. Kuten valtakunnallisessa arviointiraportissa mainitaan, erot tuloksissa johtunevat siitä, että TEAviisarissa kunnan kaikkia kirjastotiloja käsitellään yhtenä. Näin ollen eri tiloja koskevat mahdolliset eriävät maksuperusteet jäävät huomiotta.

Varattavista tiloista tiedotetaan yleisimmin kirjastojen ja kuntien verkkosivuilla sekä kirjaston fyysisessä tilassa. 41 % vastaajista kertoi kuitenkin, ettei varattavista tiloista tiedoteta erikseen lainkaan. Osuus on Lounais-Suomessa valtakunnallista tasoa (37 %) suurempi.

Lounais-Suomen alueella kuntien asukkaat, järjestöt ja yhdistykset järjestävät paljon toimintaa ja tilaisuuksia kirjastoissa (95 % vastanneista). Myös kunnan muut toimialat hyödyntävät laajasti kirjaston tiloja toiminnassaan (78 % vastanneista). Ainoastaan pari prosenttia vastaajista ilmoitti, että kirjaston tiloja ei hyödyntäisi kukaan ulkopuolinen toimija.

Kirjastotilan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat

Arviointikyselyn vastausten perusteella keskeisimmät vahvuudet Lounais-Suomen alueen kirjastoissa ovat kirjastojen sijainti ja kirjastotilojen viihtyisyys. Tilojen muunneltavuus nähtiin vahvuutena joissakin kirjastoissa. Erityisenä vahvuutena koetaan mahdollisuus hiljaisen tilan tarjoamiseen.

Jo kehitetyt tai suunnitelmissa olevat omatoimipalvelut nostettiin myös vahvuuksien listaan. Jos kirjastotilat ovat uudehkot tai lähivuosien aikana remontoidut, vaikuttaa se positiivisesti näkemyksiin kirjastotilojen vahvuuksista. Toisaalta vanhemmissa kirjastorakennuksissa ajan kuluminen ja tilojen käyttö voi myös lisätä viihtyisyyttä tai kodikkuuden tunnetta.

”Lokalerna är småa, men trivsamma. Folk trivs.”

”Avarat, valoisat tilat, mahtuu hyvin väkeä.”

Heikkoutena mainittiin tilojen muunneltavuuden puute. Varsinkin kirjastoissa, joita ei alun perin ole suunniteltu kirjastotiloiksi (esimerkiksi vanhat pankit, kunnantalot) muunneltavuuden esteenä ovat kiinteät kalusteratkaisut tai kirjastotilan kokonaisarkkitehtuuri. Lisäksi hiljaisen tilan ja työskentelytilan vähyys, sisäilman laatu ja tilojen sokkeloisuus mainittiin heikkouksina. Hiljaisen tilan puute tai erilaiset muut äänimaiseman ongelmat vaikuttavat suoraan tilan käytön monipuolisuuteen. Erilaisten toimintojen erottaminen toisistaan voi olla usein hankalaa, ja johtaa pahimmillaan kirjastossa käyntien yleiseen vähenemiseen.

”Kirjastosalissa ääni kantaa hyvin.”

”Tila ei ole esteetön ja kirjasto on liian pieni ja sokkeloinen.”

Mahdollisuuksina mainittiin erityisesti yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Vastauksissa korostuu kunnan sisäinen yhteistyö, mutta myös kunnan ulkopuoliset toimijat ovat tärkeitä. Kirjaston erityinen rooli julkisena tilana on tapahtumien järjestämisessä keskeinen monissa kunnissa. Pienissä kunnissa kirjasto voi olla kunnan ainoa kulttuuritila, mikä korostaa tilan käytön tärkeyttä monessa erilaisessa toiminnassa.

Myös omatoimikirjastopalvelun kehittäminen nähdään mahdollisuutena tilojen käytön parantamiseen. Tämä näyttäytyy sekä käytön lisääntymisen että saavutettavuuden parantumisen kautta. Toisaalta omatoimikirjastopalvelun avaamiseen liitetään paljon sellaisia mahdollisuuksia, jotka konkretisoituvat uusiksi toiminnan muodoiksi vasta tilan käytön tuoman kokemuksen myötä.

”On ihmeellistä olla julkisessa tilassa, jossa kaikki ympärillä oleva on yhtä lailla minun ja kaikkien muiden saavutettavissa.”

Uhkina korostuu käytössä olevien tilojen huono kunto tai vallitsevat ongelmat sisäilmassa. Myös heikentyvä taloustilanne vaikuttaa kunnissa kirjastotilojen käyttöön ja kehittämiseen. Tilojen korjausvelan kasvu tulevaisuudessa yhdistettynä pelkoihin kuntatalouden heikkenemisestä muodostavat kyselyvastausten perusteella yhdessä suurimman uhan kirjastoille.

Joissakin kirjastoissa uhkana on myös jonkin muun kunnan toimijan tilantarve, johon kirjaston suhteessa suuret neliömäärät nähdään helppona ratkaisuna. Kirjastojen palvelujen kehittämisen näkökulmasta tilan lohkominen muiden toimijoiden tarkoituksiin voidaan nähdä uhkana ajanmukaisten palvelujen ylläpidolle ja parantamiselle.