Kirjastotilat

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat kehittävät kirjastotilojaan ja niiden palveluja tulevaisuuden tarpeisiin kirjastolain mukaisesti?

Lounais-Suomessa on vuosien 2009–2019 välillä rakennettu uusia kirjastotiloja 20:ssa arviointikyselyyn vastanneen kirjaston sijaintikunnassa. 22 vastaajan kunnassa on tehty kirjastotilojen peruskorjaus ja noin puolessa kunnista pieniä muutoksia remontoimalla ja tiloja uudelleen kalustamalla. 7 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, että kirjaston tiloihin ei kymmenen vuoden aikana ole tehty mitään muutoksia.

Seuraavan viiden vuoden (2020–2025) aikana 7 %:ssa Lounais-Suomen arviointikyselyyn vastanneista kunnista suunnitteilla on kirjastotoimipisteen lakkauttaminen. 14 kunnassa (7 % vastanneista) ollaan rakentamassa uudisrakennuksia ja 20 % vastanneista kunnista tiloja ollaan peruskorjaamassa. 

Kuusi alueen kuntaa mainitsee kirjaston omatoimipalvelun kehittämisen seuraavan viiden vuoden suunnitelmissa.

Kirjastolain edellyttämät tarkoituksenmukaiset tilat kuntalaisten kannalta

Kirjastoilta kysyttiin, mitä kirjastolain edellyttämät tarkoituksenmukaiset tilat tarkoittavat kuntalaisten kannalta heidän kirjastossaan. Kirjaston tilojen monipuolisuus ja muunneltavuus erilaisia tarpeita varten korostui vastauksissa. Joissakin vastauksissa nousi esiin huoli kokoelman pienentämisestä muunneltavuuden ja tapahtumien järjestämisen nimissä. Toisaalta kokoelman monipuolisuus ymmärrettiin myös kirjastokimppojen näkökulmasta: seutu- ja alueyhteistyöllä voidaan mahdollistaa kokoelmatyön ja tilan järjestelyn näkökulmasta uusia kokeiluja ja linjauksia.

”Kirjasto on tila, joka luo yhteiskunnallista tasa-arvoa ja antaa arvokkuuden kokemuksia kaikille.”

Kohderyhmistä erityisesti lapset ja nuoret halutaan huomioida kirjastotilan kehittämisessä. Toisaalta kirjaston tiloilla ja tilaratkaisuilla nähdään olevan merkittävä vaikutus kansalaisten tasavertaisuuden toteutumiseen. Moninaisen yhteistyön toteutuminen vaatii myös kirjastolta tilojen monipuolisuutta ja muunneltavuutta. Tämä voi olla haaste erityisesti lähikirjastoissa ja vanhemmissa kirjastorakennuksissa, joiden muunneltavuutta ei yleisesti ottaen pidetty yhtä hyvänä kuin pääkirjastoissa.

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä tekijöitä tilojen tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Näitä tekijöitä pyritään edistämään kirjastoissa myös opasteiden uusinnalla ja kartoitusten tuloksiin perustuvalla sisustussuunnittelulla. Saavutettavuus liittyy myös muiden toimijoiden kanssa järjestettäviin tilaisuuksiin, ja kirjasto koetaan merkittävänä osana tilaisuuksia ja tapahtumia järjestävissä verkostoissa. Kaikki kirjastotilat eivät kuitenkaan sovellu monipuolisten tapahtumien järjestämiseen. Omatoimikirjastot nähdään saavutettavuutta parantavina palveluina unohtamatta, että kirjastojen henkilökunta on omatoimikirjastoissakin keskeinen resurssi, jonka työpanoksella palvelua tuotetaan.

”Tilojen haasteellisuudesta huolimatta kirjastot tuottavat hyvät palvelut kuntalaisille.”

Lounais-Suomen kirjastot pystyvät tarjoamaan hyvin tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Alueella on silti myös kuntia, joissa kirjastotilat eivät vastaa kaikkiin kirjastolain asettamiin tavoitteisiin. Näissä kunnissa tavoitteen mukaisia tiloja pystytään kuitenkin arviointikyselyn vastausten perusteella tarjoamaan kunnan muiden toimijoiden puolesta.

Kuntalaisten kuuleminen

49 % Lounais-Suomen kirjastoista on kuullut kunnan asukkaita kirjastotiloja koskevissa päätöksissä. Noin 32 % ei ollut varmoja, onko asukkaita kuultu. Tämä taso on hieman valtakunnallista korkeampi.

Erilaiset asiakaskyselyt, asiakasraadit, palautteet ja työpajat ovat olleet yleisimpiä keinoja kuulemiseen. Jos asukkaita ei ole kuultu, kyseessä saattaa olla tehtävien päätösten pienimuotoisuus, jolloin kuulemiseen ei koeta tarvetta.