Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnan liikuntapaikat ovat sijoittuneet suhteessa väestön sijaintiin?

Keskeisimmät liikuntapaikat ovat sijoittuneet hyvin suhteessa väestön sijaintiin ja liikuntapaikkapalveluverkko on kattava Lounais-Suomen alueella. Erityisesti lähiliikuntapaikkojen verkosto on laajentunut ja niiden saavutettavuus parantunut vuoteen 2013 verrattuna.

Uimahallien, jäähallien ja lähiliikuntapaikkojen sijoittumista suhteessa väestön sijaintiin tarkasteltiin saavutettavuusanalyyseilla, joissa selvitettiin saavutettavuutta matka-aikana autolla sekä etäisyytenä kevyen liikenteen väyliä pitkin. Matka-aikaan perustuen tarkasteltiin uimahalleja sekä jäähalleja ja etäisyyteen perustuen uimahalleja, jäähalleja ja lähiliikuntapaikkoja. Jyväskylän yliopiston ylläpitämästä LIPAS-liikuntapaikkatietokannasta tarkasteluun otettiin valtakunnallisesti 236 jäähallia, 244 uimahallia ja kylpylää sekä 1 056 lähiliikuntapaikkaa. Vuoden 2013 arvioinnissa mukana olleiden liikuntapaikkojen määrät olivat 232 uimahallia, 200 jäähallia ja 695 lähiliikuntapaikkaa.

Lounais-Suomessa uimapalveluiden saavutettavuus autolla oli vuonna 2019 hieman kansallista keskitasoa parempaa vuoden 2013 tilanteen tavoin. (Kartta 6.6.4.1.) Lähes 98 prosenttia väestöstä asui 25 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä. Vuonna 2013 vastaava osuus väestöstä oli 95 prosenttia. Valtakunnallisesti Suomen väestöstä 25 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä asui vuonna 2019 96 prosenttia. 15 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä asui vuonna 2019 Lounais-Suomessa lähes 89 prosenttia väestöstä ja 10 minuutin sisällä lähes 76 prosenttia väestöstä. Koko maassa 15 minuutin ajomatkan sisällä kyseisestä liikuntapaikasta asui yli 86 prosenttia väestöstä ja 10 minuutin sisällä lähes 77 prosenttia väestöstä. Erityisen heikon saavutettavuuden alueita oli saaristossa vuoden 2013 tavoin.

Vuonna 2019 kevyelle liikenteelle soveltuvaa väylästöä pitkin mitattuna Lounais-Suomen väestöstä 34 prosenttia asui kahden kilometrin ja 63 prosenttia viiden kilometrin säteellä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä. Viiden kilometrin säteellä asuvien osuus oli hieman alle valtakunnallisen keskiarvon (65 prosenttia) ja tämä väestön osuus oli kasvanut Lounais-Suomessa hieman vuodesta 2013, jolloin 60 prosenttia väestöstä asui viiden kilometrin päässä uimahallista tai kylpylästä.

Lounais-Suomessa 25 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä jäähallista asui vuonna 2019 puolestaan yli 97 prosenttia väestöstä. 15 minuutin ajomatkan sisällä asui 87 prosenttia ja 10 minuutin sisällä yli 75 prosenttia väestöstä. Saaristossa oli erittäin huonon saavutettavuuden alueita. (Kartta 6.6.4.2.) Myös vuonna 2013 jäähallien saavutettavuus oli Lounais-Suomessa koko maahan verrattuna hyvää. Tuolloin jäähallin saavutti enintään 25 minuutissa 95 prosenttia väestöstä eli hieman pienempi prosenttiosuus kuin vuonna 2019 (97 prosenttia). Kevyelle liikenteelle soveltuvaa väylästöä pitkin mitattuna 32 prosenttia väestöstä asui vuonna 2019 kahden kilometrin sisällä jäähallista ja 61 prosenttia viiden kilometrin sisällä. Saavutettavuus oli hyvin kansallisen keskitason kaltaista.

Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, vapaassa ja maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavassa paikassa. Keskeisinä tavoitteina korostuvat myös lähiliikuntapaikan liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus sekä viihtyisyys. Lähiliikuntapaikkojen koko, toiminnallinen laajuus ja monipuolisuus vaihtelevat hyvin yksinkertaisesta erittäin laajaan. Lähiliikuntapaikkojen peruslähtökohta on se, että ne ovat osa päivittäistä elinympäristöä eikä niille tarvitse siirtyä erikseen pitkää matkaa. Lähiliikuntapaikan osalta vuoden 2013 arvioinnissa määritettiin hyvän saavutettavuuden rajaksi kaksi kilometriä kevyen liikenteen väylää pitkin.

Suomen lähiliikuntapaikkaverkoston ryppäisyys ja hyvä kattavuus suurissa kaupungeissa näkyy myös Lounais-Suomessa. Lounais-Suomessa kahden kilometrin sisällä lähimmästä lähiliikuntapaikasta vuonna 2019 asui 61 prosenttia ja viiden kilometrin sisällä 79 prosenttia väestöstä. Erot saavutettavuudessa ikäryhmien välillä olivat pieniä. Osuudet olivat hieman valtakunnan tasoa heikommat, sillä koko Suomen väestöstä 66 prosenttia asui kahden ja 81 prosenttia viiden kilometrin säteellä lähiliikuntapaikasta. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus oli kuitenkin Lounais-Suomessa valtakunnallisen tilanteen tavoin parantunut selvästi vuoteen 2013 verrattuna, jolloin kahden kilometrin säteellä lähiliikuntapaikasta asui 49 prosenttia ja viiden kilometrin säteellä 65 prosenttia alueen väestöstä. Matkaetäisyyksien muutosta lähiliikuntapaikoille Lounais-Suomessa vuodesta 2013 vuoteen 2019 on kuvattu kartassa 6.6.4.3. Matkaetäisyyden muutoksiin ovat voineet vaikuttaa muun muassa lähiliikuntapaikkojen määrän kasvu, väestön keskittyminen taajamiin, harvaan asuttujen alueiden liikuntapaikkojen lakkauttaminen sekä koulujen lakkauttamisen yhteydessä tapahtuvat lähiliikuntapaikkojen siirtymiset pois kuntalaisten käytöstä.

Lounais-Suomen kuntien liikuntatoimen viranhaltijoille tehdyn kyselyn perusteella keskeiset liikuntapaikat sijoittuivat hyvin yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta. Parhaiten sijoittuneiksi liikuntapaikoiksi arvioitiin valtakunnallisen tuloksen mukaisesti liikuntasalit, pallokentät ja kuntosalit. Huonosti tai melko huonosti sijoitettuja liikuntapaikkoja arvioitiin olevan vähän. Uimahalli puuttui 46 prosentista, jäähalli 49 prosentista ja liikuntahalli 20 prosentista kunnista. (Kuvio 6.6.4.1.) Tulokset olivat hyvin samanlaiset kuin vuonna 2013. Taulukossa 6.6.4.1. esitetään prosenttiosuudet liikuntapaikoittain niiden kuntien vastauksista, jotka ilmoittivat, että kunnassa on kyseinen liikuntapaikka.

Koska uimahallit ovat laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia ja terveyttä edistävän liikunnan näkökulmasta merkittäviä liikuntapaikkoja, kuntien liikuntatoimen viranhaltijoilta kysyttiin, onko kunnan uimahalliin mahdollisuus saapua kevyen liikenteen väylää pitkin tai julkisella liikenteellä ja järjestetäänkö uimahallille kuljetuksia. Lounais-Suomessa lähes kaikissa kunnissa, joissa oli yksi tai useampi uimahalli, saapuminen uimahallille oli mahdollista kevyen liikenteen väylää pitkin. Julkisella liikenteellä Lounais-Suomessa kunnan kaikkiin tai osaan uimahalleista oli mahdollista saapua 70 prosentissa kunnista. Niistä kunnista, joissa oli yksi tai useampi uimahalli, 30 prosentissa hallille saapuminen julkisella liikenteellä ei siis ollut mahdollista. 37 prosenttia Lounais-Suomen kunnista ilmoitti lisäksi, että kunta järjestää uimahallikuljetuksia oman kuntansa tai naapurikunnan uimahalliin. Kuljetuksia järjestettiin Lounais-Suomessa aktiivisemmin kuin valtakunnallisesti keskimäärin, sillä kaikista Suomen kunnista 23 prosenttia ilmoitti järjestävänsä kyseisiä kuljetuksia.

 

Kartta 6.6.4.1. Uimahallien saavutettavuus autolla Lounais-Suomessa

Kartta 6.6.4.2. Jäähallien saavutettavuus autolla Lounais-Suomessa

Kartta 6.6.4.3. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuuden muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä Lounais-Suomessa

Kuvio 6.6.4.1. Keskeisten liikuntapaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta Lounais-Suomessa