Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Mikä on kunnallisten perusliikuntapaikkojen määrä suhteessa väestön määrään?

Liikuntapaikkojen määrä vastasi kokonaisuudessaan vuoden 2013 tavoin melko hyvin kysyntään, mutta liikuntapaikkatyyppien ja maakuntien välillä oli eroja. Käyttövuorojen kysyntä oli suurinta tarjontaan nähden liikuntahalleissa, liikuntasaleissa, kuntosaleissa, pallokentissä ja lähiliikuntapaikoissa. Liikuntapaikkasuunnitelmien laadinta kunnissa oli vähäistä ja liikuntatoimen osallistuminen kunnan maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosesseihin oli hieman maan keskitasoa aktiivisempaa.

Lounais-Suomessa kuntien liikunnasta vastaavat viranhaltijat arvioivat liikuntapaikkojen määrän vastaavan melko hyvin kysyntään. Parhaiten kysyntään arvioitiin vastaavan pallokenttien, joita löytyi jokaisesta vastanneesta kunnasta. Tämän jälkeen parhaimman arvion saivat yleisurheilukentät, valaistut kuntoradat ja kuntosalit. Heikoiten kysyntään arvioitiin vastaavan liikuntahallien, lähiliikuntapaikkojen ja liikuntasalien. Kunnista kokonaan puuttuvia liikuntapaikkoja olivat erityisesti uimahallit, jäähallit ja liikuntahallit. (Kuvio 6.7.4.1.) Tilanne oli hyvin samanlainen kuin vuonna 2013.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien välillä oli hieman eroja liikuntapaikkojen vastaavuudessa kysyntään. Satakunnassa suurempi osuus (91 prosenttia) niiden kuntien viranhaltijoista, joissa oli uimahalli, arvioi uimahalleja olevan riittävästi suhteessa kysyntään kuin Varsinais-Suomessa (83 prosenttia). Uimahalleja myös löytyi useammasta kunnasta (69 prosenttia) Satakunnassa kuin Varsinais-Suomessa (48 prosenttia). Lisäksi maakuntien välillä oli eroa kuntien arvioissa jäähallien riittävyydestä. Varsinais-Suomessa 92 prosentissa niistä kunnista, joissa oli jäähalli, hallien määrä katsottiin riittäväksi, kun vastaava luku Satakunnassa oli 80 prosenttia. Jäähalleja oli kuitenkin suuremmassa osassa Satakunnan kuntia (62 prosentissa) kuin Varsinais-Suomen kuntia (48 prosentissa). (Kuvio 6.7.4.2. ja kuvio 6.7.4.3.)

Muita yksittäisiä mainintoja liikuntapaikoista, joita ilmoitettiin olevan Lounais-Suomessa riittävästi suhteessa kysyntään, olivat esimerkiksi frisbeegolfradat, kuntoportaat, retkeilyreitit ja luontopolut, hiihtoladut, tekojääradat, jalkapallohallit sekä skeittipaikat.

Liikuntapaikkojen määrän lisäksi tarjontaan vaikuttaa myös tarjolla olevien käyttövuorojen määrä liikuntapaikoissa. Kunnat ilmoittivat käyttövuorojen kysynnän olevan suurinta tarjontaan nähden liikuntahalleissa, liikuntasaleissa, kuntosaleissa, pallokentissä ja lähiliikuntapaikoissa. Erityisesti liikuntahallien ja -salien tilannetta selittää etenkin se, että ne tarjoavat toimintamahdollisuuksia laajalle joukolle liikuntamuotoja. Tilanne oli hyvin valtakunnallisen ja vuoden 2013 tilanteen mukainen. Lounais-Suomessa viidenneksi eniten mainintoja saaneiden lähiliikuntapaikkojen tilalla olivat valtakunnallisissa tuloksissa kuitenkin uimahallit. 

Lounais-Suomessa käytössä olevien liikuntapaikkojen käytettävyyttä rajoittavista ongelmista raportoi 27 prosenttia kunnista. Valtakunnallisesti ongelmia oli selvästi laajemmin, sillä kaikista Suomen kunnista 43 prosenttia ilmoitti ongelmista. Haasteiksi ilmoitettiin niin Lounais-Suomessa kuin valtakunnallisesti muun muassa liikuntapaikkojen huono kunto sekä vanhan rakennuskannan vastaamattomuus nykyisiin vaatimuksiin. Myös liikuntapaikkojen sisäilmaongelmat ja esteettömyyteen liittyvät ongelmat nousivat esiin käyttöä rajoittavina tekijöinä.

Liikuntapaikkasuunnittelun avulla kunnissa voidaan toteuttaa liikuntapaikkarakentamista pitkäjänteisesti kuntalaisten tarpeet huomioiden. Liikuntapaikkasuunnittelun tarve korostuu suuremmissa kunnissa, joissa liikuntapaikkojen määrä ja tarve eri liikuntamuotojen suorituspaikoille sekä käyttäjämäärät ovat suurempia kuin pienemmissä kunnissa. Lounais-Suomessa 29 prosenttia kunnista ilmoitti, että kunnassa oli voimassa oleva liikuntapaikkasuunnitelma. Vuonna 2013 liikuntapaikkasuunnitelman tehneiden kuntien osuus Lounais-Suomessa oli noin 15 % suurempi. Koko Suomen kunnista suunnitelma oli 39 prosentissa kunnista. Aluehallintovirastojen toiminta-alueittain vertailtuna niiden kuntien osuus, joissa oli liikuntapaikkasuunnitelma, oli Lounais-Suomessa toisiksi pienin. Parhaimmillaan Itä-Suomessa lähes 60 prosentilla kunnista oli liikuntapaikkasuunnitelma. Vuonna 2013 Lounais-Suomessa suunnitelman tehneiden kuntien osuus oli suurin kaikkiin AVI-alueisiin verrattuna. Tilanne oli siis Lounais-Suomessa heikentynyt vuodesta 2013 ja oli myös valtakunnallista tilannetta heikompi.

Liikuntapaikkasuunnitelmien laadinnassa maakuntien välillä oli selvä ero. Varsinais-Suomen kunnista 40 prosenttia ilmoitti, että kunnassa on liikuntapaikkasuunnitelma, kun vastaava osuus Satakunnan kunnista oli 13 prosenttia. Kuntakoon mukaisessa vertailussa eniten liikuntapaikkasuunnitelmia oli tehty taajaan asutuissa kunnissa (53 prosentissa) ja vähiten maaseutumaisissa kunnissa (14 prosentissa). Kaupunkimaisista kunnista 20 prosentissa oli tehty kyseinen suunnitelma.

Liikuntapaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen ratkaistaan kaavoitusprosessin yhteydessä. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää, että liikuntatoimi on osallisena maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa. Lounais-Suomessa kuntien liikuntatoimen osallistuminen suunnitteluun oli aktiivisinta muihin AVI-alueisiin verrattuna. Lähes 60 prosentissa Lounais-Suomen kunnista kerrottiin liikuntatoimen olevan mukana maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien välillä ei ollut merkittävää eroa osallisuudessa. Valtakunnallisesti 49 prosentissa kunnista kerrottiin liikuntatoimen olevan mukana suunnittelussa.

Kuntakoko näkyi Lounais-Suomessa liikuntatoimen osallisuudessa kunnan maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosessiin. Kaupunkimaisissa kunnissa kaikki kunnat ilmoittivat liikuntatoimen olevan osallisena maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa, taajaan asutuissa kunnissa 53 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 52 prosenttia.

 

Kuvio 6.7.4.1. Liikuntapaikkojen määrä kunnissa suhteessa kysyntään Lounais-Suomessa

Kuvio 6.7.4.2. Liikuntapaikkojen määrä kunnissa suhteessa kysyntään Varsinais-Suomessa

Kuvio 6.7.4.3. Liikuntapaikkojen määrä kunnissa suhteessa kysyntään Satakunnassa