Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Onko esteettömyys huomioitu kunnallisilla perusliikuntapaikoilla?

Esteettömyyden huomioon ottamisessa ja suunnitelmallisuudessa liikuntapaikoilla on edelleen paljon parannettavaa. Eri toimijaryhmien osallistaminen liikuntapaikkoja koskevaan suunnitteluun oli laaja-alaista.

Pelkkä liikuntapaikan olemassaolo ja käyttövuoro eivät vielä takaa liikuntapaikan saavutettavuutta. Liikuntapaikan tulee olla esteetön siten, että erilaisilla käyttäjäryhmillä on mahdollisuus sen käyttämiseen. Lounais-Suomessa heikoiten esteettömyys arvioitiin toteutuvan kuntosaleilla. Kaikissa vastanneissa kunnissa oli yksi tai useampi kuntosali ja 17 prosenttia kunnista arvioi, ettei esteettömyys toteudu millään kunnan kuntosaleista. Parhaiten esteettömyyden arvioitiin toteutuvan liikuntahalleissa ja -saleissa, lähiliikuntapaikoilla, pallokentillä ja valaistuilla kuntoradoilla. Kunnista, joissa oli yksi tai useampi uimahalli, 86 prosenttia arvioi uimahalleistaan osan tai kaikkien olevan esteettömiä. Uimahalli on laajoja väestöryhmiä palveleva ja soveltavan liikunnan näkökulmasta eri käyttäjäryhmille tärkeä liikuntapaikka, joten uimahallien tulisi olla esteettömiä. Jos kaikki kunnan liikuntapaikat eivät ole esteettömiä, täytyy käyttövuoroja jaettaessa ottaa huomioon tilojen sopivuus eri käyttäjäryhmien tarpeisiin.

Kuviossa 6.8.4.1. esitetään niiden kuntien vastausten prosenttiosuudet liikuntapaikkojen esteettömyydestä, joissa oli kyseinen liikuntapaikka. Lounais-Suomessa tilanne oli valtakunnallisen tilanteen kaltainen eikä eronnut merkittävästi vuodesta 2013.

Esteettömyyssuunnitelma liikuntapaikoille oli tehty 17 prosentissa Lounais-Suomen kunnista. Valtakunnallisesti prosenttiosuus kaikista Suomen kunnista oli 19 prosenttia. Lounais-Suomessa tehdyistä esteettömyyssuunnitelmista suurin osa koski uimahallia, liikuntahalli tai kuntosalia. Myös vuonna 2013 eniten oli tehty esteettömyyssuunnitelmia uimahalleihin. Vähiten vuonna 2019 oli tehty valaistuja kuntoratoja, jäähalleja ja yleisurheilukenttiä koskevia esteettömyyssuunnitelmia. (Kuvio 6.8.4.2.) Esteettömyyssuunnitelmia oli tehty hieman enemmän Varsinais-Suomen kunnissa kuin Satakunnassa.

Liikuntapaikkojen esteettömyyden turvaaminen vaatii suunnitelmallista työtä. Esteettömyys tulee ottaa huomioon liikuntapaikkojen uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden kaikissa suunnittelun ja toteutuksen vaiheissa. Kunnallisille liikuntapaikoille tulee tehdä esteettömyyskartoitus kohteen esteettömyyden tarkastelemiseksi.

Kuntaryhmitysten mukaan vertailtaessa eniten esteettömyyssuunnitelmia kunnan liikuntapaikoille oli tehty Lounais-Suomessa taajaan asutuissa kunnissa (27 prosentissa) ja kaupunkimaisissa kunnissa (20 prosentissa). Maaseutumaisista kunnista 10 prosentissa oli tehty kyseinen suunnitelma. Myös valtakunnallisesti esteettömyyssuunnitelmia oli tehty eniten taajaan asutuissa (30 prosentissa) ja kaupunkimaisissa (29 prosentissa) kunnissa, joissa myös liikuntapaikkatarjonta on suurinta.

Liikuntapaikkojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan kehittää myös vahvistamalla kuntalaisten osallisuutta liikuntapaikkojen suunnittelussa. Kuntien liikuntatoimen viranhaltijoilta kysyttiin, onko käyttäjillä mahdollisuus osallistua suunnitteluun silloin, kun kunta suunnittelee uutta liikuntapaikkaa tai olemassa olevan liikuntapaikan peruskorjausta. Lähes kaikissa kunnissa kuntalaisilla ja eri toimijaryhmiä edustavilla tahoilla oli mahdollisuus osallistua suunnitteluun jollakin tavalla. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä ei ollut mahdollisuutta tulla kuulluksi 12 prosentissa kunnista eikä muilla toimijoilla 20 prosentissa kunnista.

Kunnan asukkaiden pääasiallinen osallistamistapa oli kuulemistilaisuuksien järjestäminen. Nuorisovaltuuston tai vastaavan sekä paikallisten liikuntajärjestöjen keskeisin vaikutusmahdollisuus oli liikuntapaikkojen suunnitteluprosesseissa. Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston tai vastaavien tahojen sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen merkittävin osallistumiskeino oli mahdollisuus antaa lausunto uusien tai peruskorjattavien tilojen esteettömyydestä. (Taulukko 6.8.4.1.)

 

Kuvio 6.8.4.1. Liikuntapaikkojen esteettömyys Lounais-Suomessa

Kuvio 6.8.4.2. Jos esteettömyyssuunnitelma on tehty, mitä liikuntapaikkoja se koskee

Taulukko 6.8.4.1. Kun kuntanne suunnittelee uutta liikuntapaikkaa tai olemassa olevan liikuntapaikan peruskorjausta, miten käyttäjillä on mahdollisuus osallistua suunnitteluun?