Nuorille suunnatut palvelut kunnassa

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Ovatko kunnassa nuorille suunnatut palvelut riittäviä?

Arvioidut palvelut

 

Nuorisopalvelut ja vapaa-ajan palvelut

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Avoin ja yhteisöllinen nuorisotyö

Avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön palvelujen eri muotoja on useassa Lounais-Suomen kunnassa. Suurinta osaa palveluista järjestetään vähintään 4/5 alueen kunnasta. Suosituin avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön muoto on nuorisotalot tai muut nuorille avoimet tilat. Nuorisotaloja onkin lähes kaikissa Lounais-Suomen alueen kunnissa (43/44 kunnasta). Lähes samaan yltää nuorisotilojen ”avoimet nuorten illat” -toiminta (42/44 kunnasta).

Kansainvälinen nuorisotyö on harvinaisin avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön muoto Lounais-Suomessa. Vain vajaa puolet alueen kunnista ilmoitti, että kunnassa on kansainvälistä nuorisotyötä. Toiseksi harvinaisinta on digitaalisen nuorisotyön ja verkkonuorisotyön palvelut, joita on puolessa Lounais-Suomen kunnista.

Alle 18-vuotiaille suunnattuja nuorisotaloja tai muita nuorille avoimia tiloja oli Lounais-Suomen alueella riittävästi (ka. 3,5). Lähes kaikki kunnat arvioivat alle 18-vuotialle nuorille suunnattujen nuorisotalojen ja -tilojen riittävyyden olevan riittävää tai melko riittävää. 18–28-vuotiaille suunnattujen nuorisotalojen riittävyys oli selvästi heikompaa kuin alle 18-vuotiaille suunnattujen tilojen riittävyys, mutta palvelut oli edelleen arvioitu melko riittäviksi. Myös nuorten tieto- ja neuvontatyön palvelujen oli arvioitu olevan melko riittävää. (Kuvio 7.6.4.1.)

Digitaalisen nuorisotyön ja verkkonuorisotyön palvelut arvioitiin melko riittämättömiksi Lounais-Suomessa niin alle 18-vuotialle kuin 18–28-vuotiaille suunnattujen palvelujen osalta. Digitaalisella nuorisotyöllä ja verkkonuorisotyöllä tarkoitetaan digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä tai käsittelemistä nuorisotyössä. Puolessa Lounais-Suomen alueen kunnista ei ole digitaalista nuorisotyötä tai verkkonuorisotyötä lainkaan.

Kyselyn lopussa kunnat arvioivat, kuinka hyvin kunnan nuoret tuntevat eri palveluja. Toisin sanoen kunnat arvioivat sitä, kuinka hyvin nuoret löytävät tiedon, mistä saada tarvittaessa apua ja neuvontaa. Kunnat arvioivat, että nuoret tuntevat kunnan nuorisopalvelut melko hyvin (ka. 3,2).

Lähes kaikkia alle 18-vuotiaille suunnattuja avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön palveluita oli melko riittävästi Lounais-Suomessa. Vain digitaalisen nuorisotyön (ka. 2,2) ja nuorille järjestettyjen koulutusten ja tiedotustilaisuuksien (ka. 2,3) arvioitiin olevan melko riittämätöntä. Vastaavasti lähes kaikkia 18–28-vuotialle suunnattuja palveluita oli melko riittämättömästi. Nuorisotalojen tai muiden nuorille avoimien tilojen (ka. 2,5) sekä nuorten tieto- ja neuvontatyön palvelujen (ka 2,8) arvioitiin olevan melko riittävää. (Taulukko 7.6.1.)

Nuorisotilojen ”avoimia nuorten iltoja” oli alle 18-vuotialle melko riittävästi (ka. 3,3), mutta vanhemmalle ikäluokalle palveluita oli melko riittämättömästi (ka. 2,3). Samankaltainen tilanne vaikuttaa olevan avoimen pienryhmä- ja kerhotoiminnan, kansainvälisen nuorisotyön, koulunuorisotyön sekä leiritoiminnan osalta – alaikäisille nuorille palveluja oli riittävästi, mutta 18–28-vuotiaat nuoret jäivät paitsi palveluista.

Avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön palveluissa on siis havaittavissa puutteita 18–28-vuotiaiden nuorten osalta. Useat kunnat toivat esiin avoimissa vastauksissa, että kyseisiä palveluja järjestetään vain alle 18-vuotialle. Osittain kunnat kertoivat, että yli 18-vuotiaiden nuorten kohdalla joidenkin palvelujen tarve ei ole niin suurta kuin alle 18-vuotiaiden nuorten kohdalla. On kuitenkin merkittävää, että esimerkiksi 18–28-vuotiaille suunnatun leiritoiminnan riittävyys arvioitiin koko peruspalvelujen arvioinnin riittämättömimmäksi palveluksi (ka. 1,6). Riittävyydessä on kyse kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Kunnat siis arvioivat, että vaikka kysyntää on vähän, siihen ei silti pystytä vastaamaan.

Kohdennettu ja erityisnuorisotyö

Etsivän nuorisotyön palvelut arvioitiin olevan Lounais-Suomessa riittävällä tasolla. Riittävyyden keskiarvo oli kohdennetun ja erityisnuorisotyön palveluista korkein (3,4 alle 18-vuotiaille suunnatussa palvelussa ja 3,5 18–28-vuotiaille suunnatussa palvelussa). (Taulukko 7.6.2.) Riittävyys oli siis hyvällä tasolla koko nuorten ikäryhmän osalta. Vain yhdessä alueen kunnista ei vastaushetkellä ollut etsivää nuorisotyötä. Myös yksilöohjausta oli kunnissa riittävästi. Yksilöohjausta tehdään lähes kaikissa Lounais-Suomen alueen kunnissa.

Katutyötä ja jalkautuvaa nuorisotyötä tehdään noin 3/4 Lounais-Suomen kunnista. Vaikka palvelua on saatavilla kunnissa, palvelujen riittävyydessä arvioitiin kuitenkin olevan parantamisen varaa. Myös nuorten työpajatoimintaa on noin 3/4 Lounais-Suomen kunnista. Palvelujen riittävyyteen oltiin kuitenkin tyytyväisempiä kuin esimerkiksi katutyön ja jalkautuvan nuorisotyön palvelujen osalta. Riittävyyden hyvää tasoa selittää osittain avoimissakin vastauksissa esiin nostettu yhteistyö naapurikuntien kanssa. Vaikka omassa kunnassa ei olisi nuorten työpajaa, voi kunnan nuorilla olla mahdollisuus käyttää naapurikunnan nuorten työpajan palveluita.

Ohjaamon palveluita on kuudessa Lounais-Suomen kunnassa. Ohjaamo Satakuntaan kuuluvat Pori, Rauma, Eura ja Pomarkku. Lisäksi Salossa ja Turussa on omat Ohjaamot. (Ohjaamo 2020.) Tässä kyselyssä kuitenkin myös kunnat, joissa ei ole omaa Ohjaamoa, olivat osittain vastanneet, että palvelu on kunnassa. Tällöin selityksenä oli joko se, että kunta järjestää vastaavaa palvelua itse tai palvelu löytyy naapurikunnasta.

Pääsääntöisesti kunnat, joissa ei ole Ohjaamon palveluita, olivat jättäneet riittävyyden arvioimatta. Osa kuitenkin arvioi riittävyyttä, jolloin riittävyys arviotiin alhaisimmalle tasolle. Ne kunnat, joissa Ohjaamo on, ilmoittivat palvelun olevan pääosin joko riittävää tai melko riittävää. Ohjaamopalvelut olivat riittävämpiä Varsinais-Suomessa kuin Satakunnassa, mutta kummassakaan maakunnassa riittävyys ei yltänyt valtakunnalliselle tasolle.

Ohjaamon palvelujen lisäksi arvioiduista kohdennetun ja erityisnuorisotyön palveluista riittämättömintä vaikuttaa olevan monikulttuurisen ja sukupuolisensitiivisen nuorisotyön palvelut. Palvelut arvioitiin riittämättömiksi koko Suomessa, ja Lounais-Suomessa palvelujen riittävyys oli vielä valtakunnankin tasoa matalampaa. Sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä tehdään vajaassa puolessa Lounais-Suomen alueen kunnista, kun taas monikulttuurista nuorisotyötä tehdään vain 1/3 kunnista.

Osallisuustoiminta ja yhteiskunnallinen nuorisotyö

Osallisuustoiminnan ja yhteiskunnallisten nuorisotyön palvelujen saatavuudessa ja riittävyydessä on havaittavissa eroja Varsinais-Suomen ja Satakunnan välillä. Sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen kunnissa on lähes yhtä usein nuorisojärjestöille suunnattuja tukipalveluita. Palvelujen riittävyyden keskiarvo oli kuitenkin Satakunnassa arvioitu keskimäärin 0,5 matalammaksi kuin Varsinais-Suomessa. (Taulukko 7.6.4.1.)

Sen sijaan vapaiden nuorten toimijaryhmien tukipalveluita on huomattavasti useammassa Varsinais-Suomen kuin Satakunnan kunnassa. Satakunnassa vapaiden nuorten toimijaryhmien tukipalveluja on vain 29 % kunnista, kun Varsinais-Suomen kunnista 56 % on kyseistä palvelua. Avointen vastausten mukaan tukipalvelut niin nuorisojärjestöille kuin nuorten ryhmille ovat yleisimmin tilojen antamista käyttöön maksutta.

Reilussa 60 % Lounais-Suomen kunnista nuoria kuultiin riittävästi tai melko riittävästi. (Kartta 7.6.1.) Kuitenkin verrattuna koko maan vastaavaan tilastoon huomataan, että Lounais-Suomessa nuorten kuuleminen oli kaikkein huonoimmalla tasolla. Lähes 40 %:ssa Lounais-Suomen kunnista nuoria kuultiin joko riittämättömästi tai melko riittämättömästi. Avoimista vastauksista käy ilmi, että osassa kunnista syynä on kuulemisperinteen ja -järjestelmän puuttuminen: ”Usein unohdetaan kutsua nuorison edustaja palavereihin. Kuulemisen kirjaaminen ontuu myös.” ja ”Nuorten kuuleminen ei ole vielä kunnolla juurtunut kunnan toimintaan. Työtä tämän asian suhteen tehdään säännöllisesti.”

Nuorten vaikuttajaryhmä toimii 41/44 Lounais-Suomen kunnasta. Tilanne on pysynyt samana verrattuna vuoteen 2017, jolloin nuorisotoimen peruspalvelujen arvioinnissa kysyttiin edellisen kerran nuorten vaikuttajaryhmien määrää.

Kohtuuhintaiset tai maksuttomat harrastus- ja toimintamahdollisuudet

Lapsille ja nuorille suunnattujen harrastusten ja vapaa-ajan toimintojen, liikuntapaikkojen sekä kirjastopalvelujen riittävyyden arvioitiin olevan hyvällä tasolla. (Taulukko 7.6.3.) Lapsille ja nuorille suunnattujen kirjastopalvelujen riittävyys oli kaikista parhaalla tasolla (ka. 3,7), mutta muutkin arviointikohteet arvioitiin joko riittäviksi tai melko riittäviksi. (Kuvio 7.6.4.2.) Avoimissa vastauksissa mainittiin muun muassa liikuntapaikat, frisbeegolfradat, maksuttomat tilat, vähävaraisten tai työttömien nuorten ja perheiden tukeminen sekä nuorisopassi.

Lapsille ja nuorille suunnattuja liikunta- ja urheilupaikkoja on kaikissa Lounais-Suomen kunnissa. Yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikki kunnat arvioivat tarjonnan olevan riittävää tai melko riittävää. Myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston liikuntatoimen peruspalvelujen arvioinnin (2020) mukaan keskeisimmät liikuntapaikat olivat sijoittuneet hyvin suhteessa väestön sijaintiin. Liikuntatoimen peruspalvelujen arvioinnin mukaan myös liikuntapaikkojen määrä vastaa melko hyvin kysyntään. Tämän kyselyn avoimissa vastauksissa tuotiin kuitenkin ilmi, että välimatkat kunnan liikuntapaikoille ja muihin harrastusmahdollisuuksiin ovat osassa kunnista suuria ja kulkuyhteydet haastavia. Vaikka riittävyys on siis hyvää, liikuntapaikkojen saavutettavuus näyttää olevan haastavaa osassa kunnista.

Kouluterveyskyselyssä (2019) kerätään tietoa 4. ja 5. luokkalaisten, 8. ja 9. luokkalaisten, lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden hyvinvoinnista, koulunkäynnistä ja vapaa-ajasta. Kyselyssä 8. ja 9. luokkalaiset oppilaat ja lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat arvioivat asuinalueen nuorille suunnattua vapaa-ajantoimintaa ja harrastuspaikkojen sijainteja. Kouluterveyskyselyn mukaan vajaa neljännes Lounais-Suomen nuorista koki, että harrastuspaikat sijaitsevat liian kaukana. Kuntien huoli siitä, että harrastusmahdollisuudet ovat liian kaukana tai kulkuyhteydet ovat huonot, on siis ainakin osittain aiheellista.

Kouluterveyskyselyn mukaan vajaa 60 % Lounais-Suomen alueen nuorista tiesi asuinalueen harrastusmahdollisuuksista. Lukiolaisten tietämys harrastusmahdollisuuksista oli parhaalla tasolla. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden tietämys sen sijaan oli huonointa. Syynä voi muun muassa olla se, että lukio sijaitsee useammin nuoren kotipaikkakunnalla, jossa harrastusmahdollisuudet ovat tuttuja. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat taas joutuvat useammin muuttamaan pois kotipaikkakunnaltaan. Peruspalvelujen arvioinnin mukaan kunnissa on siis riittävästi harrastusmahdollisuuksia, mutta nuoret eivät kouluterveyskyselyn mukaan aina löydä palveluihin.

 

Koulutuspalvelut

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Taulukon 7.6.4. mukaan koulutuspalvelut ovat Lounais-Suomessa yleisesti ottaen hyvällä ja riittävällä tasolla. Koulutuspalvelut on kaikista peruspalvelujen arviointikohteista yksi parhaimmiksi arvioitu kokonaisuus. Kunnat arvioivat myös, että nuoret tuntevat melko hyvin kunnan koulutuspalvelut (ka. 3,3).

Ammatillista koulutusta on noin 3/4 Lounais-Suomen kunnista. Lukiokoulutusta on huomattavasti useammin, ja vain kuudesta Lounais-Suomen alueen kunnasta puuttuu lukio. Mikäli kunnassa ei ole 2. asteen oppilaitosta, löytyy oppilaitoksia kuitenkin naapurikunnasta. Kaikista arvioiduista koulutuspalveluista sekä koko peruspalvelujen arvioinnista kaikista riittävimmällä tasolla on lukiokoulutus (ka. 3,8).

Myös vapaan sivistystoiminnan, kansalaisopistojen ynnä muiden (ka. 3,5) sekä opintoneuvonnan (ka. 3,6) arvioitiin olevan riittävää. Palvelua on myös yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikissa Lounais-Suomen alueen kunnissa. Koulukuraattorin palveluita arvioitiin olevan melko riittävästi (ka. 3,4). Myös koulukuraattoreita on lähes jokaisessa Lounais-Suomen kunnassa, sillä vain kahdessa kunnassa ei ole kyseistä palvelua.

Lounais-Suomessa valmentavia tai 10. luokkia harvemmin kuin muualla maassa. Lounais-Suomen kunnista palvelua on noin 40 % kunnista, kun kaikista Suomen kunnista noin puolessa on valmentavia tai 10. luokkia. Riittävyys oli kuitenkin lähes samalla tasolla kuin muuallakin Suomessa.

Lyhytkestoisten koulutusten riittävyys näyttäisi olevan arvioiduista koulutuspalveluista heikointa (ka. 2,7). Kuten kuviosta 7.6.4.3. huomataan, vastaukset olivat jakautuneet tasaisemmin eri vastausvaihtoehtojen kesken kuin muiden koulutuspalvelujen osalta.

Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden palvelut ovat Lounais-Suomessa melko riittäviä. Vain yhdessä Lounais-Suomen kunnassa ei ole kyseistä palvelua. Palvelun riittävyys oli hieman paremmalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Lounais-Suomen kahden maakunnan välillä on kuitenkin havaittavissa selvä ero. Varsinais-Suomessa erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden palvelujen riittävyys oli parempaa kuin Satakunnassa (Varsinais-Suomessa ka. 3,5; Satakunnassa 3,0).

 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Nuorten mielen hyvinvointi

Mielenterveyspalvelujen riittävyys on peruspalvelujen arvioinnin mukaan yksi suurimmista kuntien haasteista myös Lounais-Suomessa. Mielenterveyspalvelut oli yleisesti ottaen arvioitu melko riittämättömiksi. Mielenterveyspalvelujen riittävyys Lounais-Suomessa oli keskimäärin samalla tasolla kuin muuallakin Suomessa. (Taulukko 7.6.5.) Lisäksi kunnat arvioivat, että nuoret tuntevat kunnan mielenterveyspalvelut melko huonosti (ka. 2,3). Satakunnassa (ka. 1,9) nuoret tuntevat kuntien arvion mukaan mielenterveyspalvelut vielä hieman huonommin kuin Varsinais-Suomessa (ka. 2,5).

Kaikista arvioiduista mielenterveyspalveluista matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on saatavilla parhaiten. Palvelua on yli 90 %:ssa kaikista Lounais-Suomen kunnista. Samaan aikaan useat kunnat kuitenkin kertoivat avoimissa vastauksissa, että matalan kynnyksen mielenterveys- tai päihdepalveluista on puutetta. Näin ollen, vaikka palvelua on kunnassa, se ei riitä nuorten tarpeisiin.

Toisiksi riittävimmäksi arvioitiin nuorten oman psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut. Huomattavaa on kuitenkin se, että nuorten oman psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita on vain vajaassa puolessa alueen kunnista. Kunnat, joissa kyseistä palvelua ei ole, eivät ole myöskään arvioineet palvelun riittävyyttä. Tämä on huomattavissa avoimista vastauksista, joissa nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan palveluissa on nähty puutteita.

Valtakunnallisen peruspalvelujen arvioinnin mukaan 16–18-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole minkään oppilaitoksen kirjoilla, ovat vaarassa jäädä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen ulkopuolelle. Myös Lounais-Suomen alueen kunnat ovat nostaneet asian esiin avoimissa vastauksissa: ”Alle 20–vuotias, joka ei ole koulutuksessa, ei ole oikeutettu aikuispsykiatriaan eikä koulupsykologin palveluihin”. Avointen vastausten perusteella myös nuorten mielenterveyskuntoutujien tukipalveluissa näyttäisi olevan puutteita, varsinkin alle 18-vuotiaiden nuorten osalta. Osa kunnista on ilmoittanut, että kunnalla ei ole tarjota kyseistä palvelua alueensa nuorille lainkaan.

Mielenterveyden tuki kouluissa ja oppilaitoksissa arvioitiin melko riittämättömäksi. Kuviosta 7.6.4.4. on huomattavissa, että kaikkia vastauksia riittävästä riittämättömään on lähes sama määrä. Avoimista vastauksista käykin ilmi, että osassa kunnista koulujen ja oppilaitosten mielenterveyspalvelut on järjestetty hyvin. Joissain tapauksissa palvelua on saatavilla jopa ”enemmän kuin vaadittaisiin”. Toisaalta useat vastaajat kertovat, että palvelua on hyvin heikosti saatavilla. Vaikka kunnassa olisikin palvelua, sitä on arvioitu olevan liian vähän. Vastaukset ovat siis hyvin jakautuneet. Lisäksi kunnat nostavat esiin, että koulupsykologia voi olla myös vaikeaa saada kuntaan.

Psykiatrinen päivystys on järjestetty useissa Lounais-Suomen kunnissa seutukunnallisesti tai palvelu löytyy naapurikunnasta. Hieman yli puolet kunnista ilmoittaa, että palvelua on kunnassa. Harvan mielestä palvelu oli riittävää. Peliriippuvuuksien ja rahapelaamisen hoidon palveluita järjestää vajaa puolet alueen kunnista. Palvelu arvioitiin melko riittämättömäksi. Psykoterapiaa kunnan ostopalveluna on vain 15/44 Lounais-Suomen kunnasta.

Lähes kaikkien mielenterveyspalvelujen osalta Varsinais-Suomen kunnat arvioivat riittävyyden paremmalle tasolle kuin Satakunnan kunnat. Räikein maakuntien välinen ero on nähtävissä alle 18-vuotiaille suunnatuissa nuorten mielenterveyskuntoutujien tukipalveluissa. Varsinais-Suomen kunnat arvioivat kyseisen palvelun riittävyydeksi keskimäärin 2,5, kun Satakunnassa riittävyyden keskiarvo on vain 1,4. (Taulukko 7.6.4.2.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman kouluterveyskyselyn (2019) mukaan 4. ja 5. luokkalaisten satakuntalaisten ja varsinaissuomalaisten lasten koetussa mielenterveydessä ei ole huomattavia eroja. Noin 15 % molempien maakuntien lapsista on ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana. Noin 90 % molempien maakuntien lapsista oli myös tyytyväisiä elämäänsä.

Myöskään 8. ja 9. luokkalaisten nuorten välillä ei ole havaittavissa suuria maakunnallisia eroja. Huomattavaa on kuitenkin se, että satakuntalaisten nuorten koettu mielenterveys on usealla eri indikaattorilla hieman huonommalla tasolla kuin varsinaissuomalaisten ikätovereiden. Esimerkiksi satakuntalaisista nuorista 19,2 % oli ollut vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu, kun vastaavasti varsinaissuomalaista 17,9 % oli ollut masennusoireilua. 46,1 % satakuntalaisista nuorista ei saanut tukea ja apua koulun aikuisilta tai palveluista mielialaan liittyviin asioihin, vaikka olisi tarvinnut. Varsinaissuomalaisista nuorista vastaavasti 44,5 % oli kokenut samoin.

Päihdepalvelut

Nuorille suunnattujen päihdepalvelujen riittävyyden arvioitiin olevan pääosin melko riittävää. Päihdetyön palveluita on tarjolla kunnissa melko kattavasti. Nuoret kuitenkin tuntevat kunnan päihdepalvelut kuntien arvion mukaan melko huonosti (ka. 2,4).

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään lähes kaikissa Lounais-Suomen alueen kunnissa, ja se on yleisin arvioiduista nuorten päihdepalveluista. Vain neljässä alueen kunnassa ei tehdä ehkäisevää päihdetyötä. Valtakunnallisessa peruspalvelujen arvioinnissa nousi esiin, että ehkäisevän päihdetyön haasteeksi on nähty yli 18-vuotiaat nuoret, sillä heitä on vaikea tavoittaa. Sama asia on havaittavissa myös Lounais-Suomen kuntien avoimista vastauksista. Ehkäisevän päihdetyön arvioitiin olevan melko riittävää. (Taulukko 7.6.6.)

Varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien palvelujen riittävyys oli arvioiduista päihdepalveluista parhaalla tasolla (riittävyyden ka. alle 18-vuotiaat 3,0; ka. 18–28-vuotiaat 2,8). Varhaista tukea ja ennaltaehkäiseviä palveluita ei kuitenkaan ole niin monessa kunnassa kuin ehkäisevää päihdetyötä. Varsinais-Suomen kunnat arvioivat palvelut hieman riittävimmiksi kuin Satakunnan kunnat. Palvelut oli eroista huolimatta arvioitu molemmissa maakunnissa melko riittäviksi.

Matalan kynnyksen päihdepalvelut arvioitiin kaikista riittämättömimmiksi arvioiduista päihdepalveluista. Matalan kynnyksen päihdepalveluita on noin 2/3 Lounais-Suomen alueen kunnassa. Matalan kynnyksen päihdepalveluista vastaa kunnassa avointen vastausten perusteella esimerkiksi A-klinikka, etsivä nuorisotyö tai nuorisopäivystys. Myös matalan kynnyksen päihdepalvelujen osalta Varsinais-Suomen kunnat arvioivat palvelut hieman riittävimmiksi kuin Satakunnan kunnat.

Matalan kynnyksen päihdepalveluita on kuitenkin prosentuaalisesti useammassa Satakunnan kuin Varsinais-Suomen kunnassa. Satakunnassa matalan kynnyksen päihdepalveluita on reilussa 70 %:ssa kunnista (12/17), kun taas Varsinais-Suomessa palvelua on 63 %:ssa kunnista (17/27). Toisin sanoen, niissä Varsinais-Suomen kunnissa, joissa matalan kynnyksen päihdepalveluita on, ollaan keskimäärin tyytyväisempiä palvelujen riittävyyteen kuin Satakunnassa.

Lounais-Suomen kuntien työkalupakista löytyy harvimmin korjaavaa päihdetyötä. Korjaavaa päihdetyötä on noin 64 %:ssa kunnista. Avointen vastausten perusteella korjaavat päihdepalvelut ostetaan usein kuntaan ostopalveluna.

Arvioinnin perusteella vaikuttaa siltä, että ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen päihdepalvelut ovat paremmalla tasolla alle 18-vuotiaiden kuin 18–28-vuotiaiden nuorten osalta. Toisaalta taas matalan kynnyksen ja korjaavien palvelujen riittävyys näyttää olevan parempaa vanhemman ikäluokan kohdalla.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalvelut arvioitiin Lounais-Suomessa melko riittäviksi. Koska sosiaalipalvelujen riittävyydessä ei ole havaittavissa suuria eroja alle 18-vuotiaiden ja 18–28-vuotiaiden nuorten väliltä, voidaan keskiarvoja tarkastella yhdessä (Taulukko 7.6.7.) Sosiaalipalveluja on saatavilla kunnissa paremmin kuin esimerkiksi mielenterveyspalveluita:

  • Lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluita on kaikissa Lounais-Suomen alueen kunnissa.
  • Sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapalveluita on 97,7 % kunnista (43/44 kunnassa).
  • Vammaispalveluita on 95,5 % kunnista (42/44).
  • Tukiperhetoimintaa tai tukihenkilötoimintaa on 81,8 % kunnista (36/44).
  • Talous- ja velkaneuvontaa on 68,2 % kunnista (30/44).
  • Maahanmuuttajapalveluita on 61,4 % kunnista (27/44).
  • Perhe- tai lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja sitä kokeneiden palveluita on 56,8 % kunnista (25/44).

Lastensuojelua ja lapsiperheiden palveluita on siis jokaisessa Lounais-Suomen kunnassa. Lapsiperheiden palvelut sisältävät arvioinnissa kasvatus- ja perheneuvolan, varhaisen tuen palvelut, kotipalvelun ja nuorille vanhemmille suunnatun sosiaalisen tuen. Sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapalvelua sekä vammaispalveluita on lähes jokaisessa Lounais-Suomen alueen kunnassa. Vain yhdessä kunnassa ei ole sosiaalityöntekijää ja vain kahdessa ei ole vammaispalveluita.

Perhe- tai lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja sitä kokeneiden palveluita on vain reilussa puolessa Lounais-Suomen alueen kunnista. Arvioinnin kirjoitushetkellä keväällä 2020 vallitseva koronavirusepidemia nostaa tämän palvelun merkitystä entisestään. Poliisin perheväkivallasta johtuvat kotihälytystehtävät koronavirusepidemian aikana ovat kasvaneet (Poliisihallitus, viitattu teoksessa Kirsi, Mäki & Mikkonen 2020). Kuten tukiperhetoimintaa, myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan palveluita ostetaan kuntaan usein ostopalveluna. Kunnat, joissa palvelua on, pitivät pääosin palvelun riittävyyttä riittävänä tai melko riittävänä. Kunnat, joissa palvelua ei ole, eivät useimmiten myöskään arvioineet palvelun riittävyyttä.

Vuoden 2020 alussa noin 386 700 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä Asiakastiedon rekisterissä (Hartikainen 2020). Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaalle maksuton palvelu. Palvelua saa oikeusaputoimistoista. Talous- ja velkaneuvontaa on hieman alle 70 %:ssa Lounais-Suomen alueen kunnista. Palvelua toteutetaan usein alueellisesti, tai palvelu on saatavissa naapurikunnassa.

Maahanmuuttajapalveluita on saatavilla reilussa 60 % alueen kunnista. Useissa alueen pienissä kunnissa nostetaan esille, että palvelun tarve on vähäinen. Palvelua järjestetään kuitenkin tarpeen vaatiessa.

Palvelujen riittävyydessä on jälleen pieniä maakunnallisia eroja. Varsinais-Suomen kuntien palvelujen riittävyys arvioitiin jokaisen arvioidun palvelun osalta hieman paremmaksi kuin Satakunnan kuntien palvelujen riittävyys. Erot eivät ole suuria, ja suurin ero löytyy perhe- tai lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja sitä kokeneiden palvelujen riittävyydessä. Riittävyys molempien ikäryhmien osalta on Satakunnassa keskimäärin 2,6, kun Varsinais-Suomessa keskiarvona on 3,2.

Terveydenhuolto

Lounais-Suomen alueen kouluterveydenhuollossa on

  • terveydenhoitajan palveluita kaikissa kunnissa,
  • lääkärin palveluita 95,5 % kunnista (42/44 kunnasta) ja
  • psykologin palveluita 93,2 % kunnista (41/44).

Opiskeluterveydenhuollossa on

  • terveydenhoitajan palveluita 81,8 % kunnista (36/44) ja
  • lääkärin ja psykologin palveluita 79,5 % kunnista (35/44).

Terveysasemilla on

  • terveydenhoitajan ja lääkärin palveluita kaikissa alueen kunnissa ja
  • psykologin palveluita 70,5 % kunnista (31/44).

Muita julkisia terveyspalveluita on seuraavasti:

  • Terveysneuvontaa- ja tarkastuksia sekä suun terveydenhuoltoa on 97,7 % kunnista (43/44).
  • Pitkäaikaissairauden tai terveysongelman hoitoa ja seurantaa sekä puheterapiaa, toimintaterapiaa, fysioterapiaa ja ravitsemusterapiaa on 93,2 % kunnista (41/44).
  • Apuvälinepalvelua ja hoitotarvikkeita on 90,9 % kunnista (40/44)
  • Seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita on 86,4 % kunnista (38/44).
  • Ilman ajanvarausta toimivia palveluja on 77,3 % kunnista (34/44).
  • Seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden palvelujärjestelmä on 63,6 % kunnista (28/44).
  • Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tarvitsemia palveluja on 43,2 % kunnista (19/44).

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tarvitsemia palveluita on siis kaikista vähiten. Vain vajaassa 45 % Lounais-Suomen alueen kunnista on kyseisiä palveluita. Maakuntien välillä on osittain huomattavat erot. Suurimmat erot näyttävät olevan psykologin palvelujen riittävyydessä ja saatavuudessa. Esimerkiksi terveysasemilla psykologin palveluita on noin 85 % Varsinais-Suomen kunnista. Satakunnassa vastaavasti vain vajaassa puolessa kunnista on psykologi terveysasemalla.

Myös palvelujen riittävyydessä näyttää olevan suuria eroja. Psykologipalvelujen riittävyys oli parempaa Varsinais-Suomessa kuin Satakunnassa. Keskiarvot ovat vähintään 1,0 yksikköä alhaisemmat Satakunnassa kuin Varsinais-Suomessa. Esimerkiksi terveysasemilla sijaitsevien psykologin palvelujen keskiarvo Varsinais-Suomessa on 2,9, kun taas Satakunnassa keskiarvo on 1,8. Varsinais-Suomessa ylipäänsä psykologipalvelujen arvioitiin olevan melko riittävällä tasolla, kun Satakunnassa palvelut arvioitiin melko riittämättömiksi. (Taulukko 7.6.4.3.)

Toiseksi suurimmat erot löytyvät seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden henkilöiden palvelujärjestelmästä. Varsinais-Suomessa alle 18-vuotiaille suunnattu palvelu oli melko riittävällä tasolla (ka. 3,2), mutta Satakunnassa palvelu oli melko riittämätöntä (ka. 2,3).

Myös puhe-, toiminta-, fysio- ja ravitsemusterapian palvelujen riittävyydessä on maakunnallisia eroja. Varsinais-Suomessa alle 18-vuotiaille suunnatut palvelut olivat jälleen melko riittävällä tasolla (ka. 2,8), mutta Satakunnan palvelut arvioitiin melko riittämättömiksi (ka. 1,9).

Kuntien arvion mukaan nuorten on melko helppo saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja Lounais-Suomessa. Kunnat ovat arvioineet, että nuoret tuntevat hieman paremmin kunnan terveyspalvelut (ka. 3,1) kuin sosiaalipalvelut (ka. 2,8). (Kartta 7.6.2.)

Työhön, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät palvelut

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Työllisyyspalvelut

Arvioidut työllisyyspalvelut ovat Lounais-Suomessa melko riittävällä tasolla (Taulukko 7.6.10.). Voidaan sanoa, että työpaikkoja on jokaisessa Lounais-Suomen alueen kunnassa. Muutamissa kunnissa on kuitenkin avointen vastausten perusteella töitä hyvin niukasti. Yksi kunta oli valinnut vaihtoehdon, että työpaikkoja ei ole, mutta oli avoimessa vastauksessa kuitenkin kuvannut työpaikkoja olevan jonkun verran. Asiaa voidaan siis pitää näppäilyvirheenä. Maakuntien välillä näyttää olevan eroa työpaikkojen riittävyydessä. Varsinais-Suomessa riittävyyden keskiarvoksi tulee 3,2, kun taas Satakunnassa riittävyyden keskiarvo on 2,5.

Kuntouttavaa työtoimintaa on lähes kaikissa alueen kunnissa. Vain yhdestä kunnasta puuttuu kyseinen palvelu. Kuntouttavaa työtoimintaa arvioitiin olevan melko riittävästi (ka. 3,3). TE-toimiston palveluita löytyy noin 3/4 Lounais-Suomen kunnasta. Ammatinvalinnan ohjausta tai ammatinvalintapsykologin palveluita taas on noin 65 %:ssa alueen kunnista.

Asumisen palvelut

Asumisen palveluita on Lounais-Suomessa melko riittävästi. Ainoastaan nuorten tukiasuminen arvioitiin melko riittämättömäksi. (Taulukko 7.6.11.) Kunnat arvioivat, että nuoret tuntevat kunnan asumisen palvelut melko huonosti (ka. 2,3).

Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja löytyy lähes 4/5 Lounais-Suomen alueen kunnista. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja arvioitiin olevan melko riittävästi (ka. 2,7). Asumisen palvelujen riittävyys ei näyttäisi riippuvan kunnan koosta. Esimerkiksi vuokra-asuntojen puutteesta kärsivät niin pienet kuin suuret alueen kunnat.

Asumisneuvontaa ja ohjausta on noin 70 % Lounais-Suomen kunnista. Kuvion 7.6.4.5. mukaan kuntien arviot palvelun riittävyydestä vaihtelevat suuresti. Keskiarvona palvelun arvioitiin kuitenkin olevan melko riittävää (ka. 2,6). Avointen vastausten perusteella asumisneuvonta ja -ohjaus on usein etsivän nuorisotyöntekijän kontolla.

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasumista ja nuorten tukiasumista on hieman vajaassa puolessa Lounais-Suomen alueen kunnassa. Palvelua järjestetään avointen vastausten perusteella usein ostopalveluina. Opiskelija-asuntoloita tai muita vastaavia on 1/4 alueen kunnassa.

Nuorten tukiasumisen palvelut arvioitiin kautta Suomen kaikista riittämättömimmäksi asumisen palveluksi. Myös Lounais-Suomessa palvelun riittävyys oli matalinta arvioiduista asumisen palveluista (ka. 2,1). Nuorten tukiasumista on noin 1/5 alueen kunnassa. Nuorten tukiasumista on hieman heikommin tarjolla Satakunnassa kuin Varsinais-Suomessa, ja myös palvelun riittävyys arvioitiin matalammaksi.

Sen sijaan kaikkia muita asumisen palveluita on Satakunnassa paremmin saatavilla kuin Varsinais-Suomessa. Esimerkiksi asumisneuvontaa ja -ohjausta on reilussa 80 % Satakunnan kunnista, kun Varsinais-Suomessa vastaava luku on noin 70 %. Erot ovat kuitenkin pieniä.

Julkisen liikenteen palvelut

Julkisen liikenteen palvelut ovat melko riittämättömiä Lounais-Suomessa. (Taulukko 7.6.12.) Mikäli kunta ei sijaitse pääväylän varrella, tilanne on erityisen haastava. Kulkuyhteyksiä elämisen kannalta tärkeisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, ei ole riittävästi tai ne eivät ole suoria. Kulkuyhteydet edellä mainittuihin palveluihin on yksi koko arvioinnin riittämättömimmistä palveluista. Kulkuyhteydet palveluihin onkin arvioitu melko riittämättömäksi molemmissa maakunnissa (Satakunta ka. 1,5; Varsinais-Suomi ka. 1,9).

 

Kuvio 7.6.4.1. Kuntien arvio tarjottujen avoimen ja yhteisöllisen nuorisotyön palvelujen riittävyystasosta Lounais-Suomen aluehallintovirastossa.

Kuvio 7.6.4.2. Kuntien arvio lapsille/nuorille suunnattujen harrastusten, vapaa-ajan toimintojen, liikuntapalvelujen ja kirjastopalvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.4.3. Kuntien arvio tarjottujen koulutuspalvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.4.4. Kuntien arvio tarjottujen mielenterveyspalvelujen riittävyystasosta.

Kuvio 7.6.4.5. Kuntien arvio tarjottujen asumisen palvelujen riittävyystasotasosta.

Taulukko 7.6.4.1. Kuntien arvio tarjottujen osallisuustoiminnan ja yhteiskunnallisen nuorisotyön palvelujen riittävyystasosta, keskiarvo.

Taulukko 7.6.4.2. Kuntien arvio tarjottujen mielenterveyspalvelujen riittävyystasosta Lounais-Suomessa, keskiarvo.

Taulukko 7.6.4.3. Kuntien arvio tarjottujen terveyspalvelujen riittävyystasosta Lounais-Suomessa, keskiarvo.