Pelastustustoiminnan nopean avun saanti

Valtakunnallinen arviointi

Onko pelastustoimen hälytyspalveluiden kysynnässä tapahtunut muutosta?

Onnettomuuksien määrän seuraaminen ja niihin varautuminen

Pelastuslaitokset seuraavat alueensa onnettomuusuhkien, onnettomuuksien määrän sekä niihin johtavien syiden kehitystä. Seurannan perusteella pelastuslaitokset tekevät tarvittavat johtopäätökset ja ryhtyvät osaltaan sellaisiin toimenpiteisiin, joilla kyetään varautumaan ja ehkäisemään onnettomuuksia sekä niihin johtavia syitä. Pelastuslaitokset ovat omalla toimialueellaan onnettomuuksien ehkäisyyn keskittyviä keskeisiä viranomaisia, jotka omalta osaltaan tekevät esityksiä myös muille viranomaisille ja tahoille. Tärkein työkalu onnettomuuksien ehkäisyssä ja niihin varautumisessa on pelastuslaitosten suorittama turvallisuusviestintä sekä valvontatoiminta. Palotarkastuksilla ja muilla valvontaan kuuluvilla toimenpiteillä voidaan kartoittaa ja poistaa olemassa olevia onnettomuusriskejä sekä minimoida niiden syntyä, antamalla niihin kohdistuvaa turvallisuusviestintää, ohjeistusta ja korjausmääräyksiä.

Valvontatoiminnasta ja turvallisuusviestinnästä huolimatta onnettomuusriskit voivat johtaa onnettomuuksiin, joiden seurausten ja vaikutusten vähentämiseksi pelastuslaitosten on varauduttava pelastustoiminnan järjestelyin. Pelastustoiminnan tarkoituksena on onnettomuuden uhrien, vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen ja niissä syntyvien vahinkojen rajaaminen.

Hälytyspalvelujen kysynnän kehitys toimintasuunnitelmakaudella 2016 – 2019

Tämän arvioinnin toiseksi arviointikysymykseksi asetettiin hälytyspalvelujen määrissä tapahtuneet muutokset. Indikaattoreina olivat pelastustehtävien määrien muutokset eri vuorokauden aikoina (päiväaikana, ilta- ja yöaikana) sekä viikonloppuna. Onnettomuuksien määrän kehitystä voidaan seurata pelastustehtävien määriä ja niiden muutosta seuraamalla.

Sisäministeriön hallinnonalan vuosia 2016–2019 koskevassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa oli tulostavoitteeksi asetettu enintään 96 900 hälytysluonteista tehtävää vuodessa. Vuosina 2012–2015 hälytysluonteisten tehtävien määrä oli noin 100 000 pelastustehtävää vuodessa, jolloin toimintasuunnitelmakaudelle 2016–2019 asetettua vuosittaista tulostavoitetta voidaan pitää realistisena. Hälytysluonteisten tehtävien määrien valtakunnallinen kehitys toimintasuunnitelmakaudella oli kuitenkin lineaarisesti tarkasteltuna lievästi nouseva aina vuoteen 2019 asti. Vuoden 2019 aikana tehtävämäärien kysynnässä tapahtui selvä lasku. Pelastustehtävien kysynnän kehitys valtakunnallisesti sekä eri pelastustoimen alueilla vuosina 2012–2019 on esitetty kuviossa 11.6.1.

Hälytyspalvelujen kysynnän kehitys valtakunnallisesti eri vuorokauden aikoina

Hälytyspalvelujen kysynnän kehitystä on tässä raportissa arvioitu vuosittaisten kiireellisten pelastustehtävien määrien ja niiden muutosten perusteella. Pelastustoimen kiireellisiin pelastustehtäviin kuuluvat kaikki onnettomuustyypit ensivastetehtäviä lukuun ottamatta. Ensivastetehtävät ovat osa ensihoitopalvelua, joiden järjestämisestä ja ohjauksesta vastaavat sairaanhoitopiirit, pelastuslaitosten toimiessa vain ensivastetehtävien palvelujen tuottajana kuten ensihoidossakin.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna kiireelliset pelastustehtävät jakautuvat eri vuorokaudenaikojen mukaan melko tasaisesti. Vuosina 2016–2019 päiväaikaan (klo 6–16) sekä ilta- ja yöaikaan (klo 16–6) tapahtuneiden kiireellisten pelastustehtävien osuudet koko vuorokauden tehtävämääristä olivat molempina vuorokauden aikoina noin puolet (50 %). Kiireellisten pelastustehtävien vuosittaisissa tehtävämäärissä on kyseisellä tarkastelujaksolla ollut hienoista kasvua, mutta eri vuorokauden aikoina tapahtuneiden tehtävien osuudet koko vuoden tehtävämäärästä ovat pysyneet lähes muuttumattomana koko tarkastelujakson ajan. Myös viikonlopun (la–su) aikana tapahtuneiden tehtävien osuudet ovat pysyneet vuosittain lähes samalla tasolla, niiden ollessa vajaa kolmannes koko vuoden tehtävämääristä. (Taulukko 11.6.1.)

Hälytyspalvelujen kysynnän kehitys pelastustoimen alueilla vuosina 2016 - 2019

Kiireellisten pelastustehtävien vuosittaiset määrät eri pelastustoimen alueilla vuosina 2016–2019 on esitetty kuvion 11.6.2. grafiikassa.

Suurimmalla osalla pelastustoimen alueista kiireellisten pelastustehtävien määrät vähenivät vuoden 2017 aikana vuoteen 2016 verrattuna. Vain Helsingissä, Itä-Uudellamaalla, Keski-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tehtävämäärät kasvoivat kyseisenä aikajaksona.

Vuonna 2018 kiireellisten pelastustehtävien määrät kasvoivat kaikilla pelastustoimen alueilla, lukuun ottamatta Itä- ja Keski-Uuttamaata. Onnettomuustyypeistä eri tulipalojen (rakennuspalo, rakennuspalovaara, maastopalo, liikennevälinepalo ja muu tulipalo), tarkistus- ja varmistustehtävien sekä vahingontorjuntatehtävien määrät kasvoivat useimmilla pelastustoimen alueella, mikä näkyi myös valtakunnallisessa tilastossa yli 2 400 tulipalon, yli 3 900 tarkistus- ja varmistustehtävän ja yli 1 000 vahingontorjuntatehtävän määrän nousuna. Huomattavin suhteellinen nousu tehtävämäärässä tapahtui Pohjanmaalla (+33,1 %), jossa onnettomuustyyppeinä maastopalojen, tarkistus- ja varmistustehtävien sekä vahingontorjuntatehtävien määrissä tapahtui selkeä nousu. Myös Etelä-Pohjanmaalla, Jokilaaksossa, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Satakunnassa tapahtui vuoden 2018 aikana huomattavan suuri suhteellinen tehtävämäärien nousu (18,7–21,9 %).

Vuonna 2019 tehtävämäärissä tapahtui edellisvuoden tehtävämäärien voimakkaan nousun jälkeen selvä suunnan muutos, sillä lähes kaikilla pelastustoimen alueilla tehtävämäärät putosivat. Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa tehtävämäärien nousukin oli vain parin prosentin luokkaa. Suhteellisesti suurimmat tehtävämäärien pudotukset tapahtuivat Helsingissä (-12,0 %), Kymenlaaksossa (-10,3 %) ja Satakunnassa (-12,6 %). Helsingissä suurin syy tehtävämäärien pudotukselle oli onnettomuustyyppeinä eläinten pelastustehtävien (-830 kpl, -77,5 %) sekä vahingontorjuntatehtävien (-144 kpl, -23,8 %) huomattava lasku. Satakunnassa vastaavasti pudotusta aiheutti onnettomuustyyppeinä erilaisten tulipalojen, tarkistus- ja varmistustehtävien sekä vahingontorjuntatehtävien määrien väheneminen edellisvuoteen verrattuna. Pelastustoimen alueiden vuosien 2016–2019 kiireellisten pelastustehtävien määrät ja vuosittaiset edellisvuoteen verratut suhteelliset muutosprosentit (+ = nousu / - = lasku) on esitetty taulukossa 11.6.2.

Ensivastetehtävien määrät eivät sisälly edellä esitettyyn taulukon mukaisiin kiireellisiin pelastustehtävämääriin. Ensivastetehtävien määrissä on kuitenkin suurimmalla osalla pelastustoimen alueista tapahtunut suuriakin muutoksia, etenkin vuoden 2019 aikana. Vielä vuonna 2018 ensivastetehtävien määrät nousivat lähes kaikilla pelastustoimen alueilla, mutta vuoden 2019 aikana niiden määrissä tapahtui huomattava lasku. Vain muutamalla pelastustoimen alueella tehtävämäärät nousivat kyseisenä vuonna.

Suurimmat suhteelliset laskut ensivastetehtävien määrissä tapahtui Pirkanmaalla, jossa laskua oli 45,3 %, Pohjois-Karjalassa 30,3 %, Etelä-Savossa 24,2 %, Kainuussa 23,7 %, Itä-Uudellamaalla 21,7 % ja Pohjois-Savossa 21,3 %. Vastaavasti suurimmat suhteelliset nousut tapahtuivat Satakunnassa 23,1 %, Varsinais-Suomessa 22,0% ja Jokilaaksossa 20,3 %.

Hälytyspalvelujen kysynnän kehitys päiväaikaan klo 6.00–16.00

Päiväaikaan tapahtuneiden kiireellisten pelastustehtävien osuus on ollut noin puolet koko pelastustoimen alueiden vuorokauden tehtävämääristä. Vuosittaiset muutokset osuuksissa ovat olleet hyvin pieniä, vain muutaman prosentin luokkaa. Päiväaikaan tapahtuneiden kiireellisten pelastustehtävien vuosittaiset määrät on esitetty kuviossa 11.6.3.

Päiväaikaisten kiireellisten pelastustehtävämäärien kehitys tarkastelujaksolla 2016–2019 on ollut samankaltainen kuin koko vuorokauden tehtävämäärien kehitys. Vuoden 2017 aikana suurimmalla osalla pelastustoimen alueista päiväaikaiset kiireelliset tehtävämäärät laskivat edellisvuodesta, mutta vuonna 2018 niiden määrässä tapahtui voimakas nousu. Pohjanmaalla nousua oli jopa yli neljännes edellisvuodesta ja yli puolella pelastustoimen alueista suhteellinen nousu oli reilusti yli 15 %.

Vuoden 2019 aikana tehtävämäärissä tapahtui vastaavasti selvä käänne ja kuutta pelastustoimen aluetta lukuun ottamatta kaikilla muilla pelastustoimen alueilla tehtävämäärät laskivat. Oulu-Koillismaan 9,5 %:n nousua lukuun ottamatta alueilla, joilla tehtävämäärissä tapahtui nousua, olivat nousut vain muutaman prosentin luokkaa. Helsingissä, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä vastaavasti suhteellista laskua tehtävämäärissä oli reilu 10 %. Päiväaikaisten tehtävämäärien pelastustoimialuekohtaiset edellisvuoteen verratut suhteelliset muutosprosentit on esitetty kuviossa 11.6.4.

Hälytyspalvelujen kysynnän kehitys ilta- ja yöaikaan klo 16.00–6.00

Ilta- ja yöaikaisten kiireellisten pelastustehtävien kehitys tarkastelujakson 2016–2019 aikana noudattelee päiväaikaisten tehtävämäärien kehitystä. Vuonna 2017 suurimmalla osalla pelastustoimen alueita tehtävämäärät laskivat edellisvuodesta, suhteellisen muutoksen oltua kuitenkin melko pieni. Helsingissä, Kymenlaaksossa ja Satakunnassa tehtävämäärien suhteellinen muutos oli muita pelastustoimen alueita selvästi suurempi.

Vain muutamaa pelastustoimen aluetta lukuun ottamatta vuonna 2018 oli ilta- ja yöaikaisten tehtävien suhteellinen muutos voimakkaasti nouseva, kuten päiväaikaistenkin tehtävämäärien. Pelastustoimen alueista Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta erottuivat muista pelastustoimen alueista yli 20 %:n suuruisella tehtävämäärien suhteellisella nousulla. Helsingissä, Itä-Uudellamaalla, Keski-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Länsi-Uudellamaalla tehtävämäärät laskivat maltillisesti. Itä-Uusimaa oli tässä suhteessa poikkeus, sillä siellä tehtävämäärissä oli laskua 20 %.

Vuoden 2019 aikana yö- ja ilta-aikaiset tehtävämäärät nousivat lievästi seitsemällä pelastustoimen alueilla, suhteellisten nousujen ollessa 0,8–4,6 %. Muilla pelastustoimen alueilla tehtävämäärät laskivat. Suurinta laskua oli Satakunnassa 18,9 % ja Helsingissä 12,8 %. Muilla pelastustoimen alueilla lasku oli tätä maltillisempi.

Ilta- ja yöaikaisten tehtävämäärien pelastustoimialuekohtaiset edellisvuoteen verratut suhteelliset muutosprosentit on esitetty kuviossa 11.6.5.

Hälytyspalvelujen kysynnän kehitys viikonlopun tehtävämäärissä

Viikonloppujen tehtävämäärät ovat tarkastelujakson 2016–2019 aikana vaihdelleet noin 25–30 %:n välillä. Viikonlopun (la–su) aikaisten kiireellisten pelastustehtävien kehitys ei juurikaan poikkea päivä- sekä ilta- ja yöaikaisten kiireellisten tehtävämäärien kehityksestä. Vuonna 2017 tehtävämäärät yleisesti laskivat. Vain viidellä pelastustoimen alueella tapahtui tehtävämäärissä edellisvuoteen verrattuna nousua. Näistä Helsingin 14,7 %, Itä-Uudenmaan 17,1 % ja Keski-Uudenmaan 16,8 %, olivat suurimmat.

Vuonna 2018 viikonlopun tehtävämäärät nousivat suhteellisesti eniten Etelä-Pohjanmaalla, Jokilaaksossa, Keski-Suomessa, Oulu-Koillismaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, joissa nousut olivat yli 20 %. Suurin suhteellinen lasku tehtävämäärissä tapahtui Helsingissä (21,6 %). Myös Itä-Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa tehtävämäärien lasku oli yli 10 %.

Vuonna 2019 viikonlopun tehtävämäärien suhteellinen muutos oli melko maltillinen, sillä suurin tehtävämäärien nousu jäi Pohjois-Savon 16,4 %:n nousua lukuun ottamatta 0,8–10,1 %:n välille. Suurimmat suhteelliset tehtävämäärien laskut tapahtuivat Helsingissä (15,2 %) ja Pohjanmaalla (22,3 %).

Viikonlopun aikaisten tehtävämäärien pelastustoimialuekohtaiset edellisvuoteen verratut suhteelliset muutosprosentit on esitetty kuviossa 11.6.6.

 

Kuvio 11.6.1. Pelastustehtävien määrät ja niiden kehitys valtakunnallisesti sekä pelastustoimen alueittain.

Kuvio 11.6.2. Pelastustoimen alueiden kiireellisten pelastustehtävien määrät vuosina 2016-2019.

Kuvio 11.6.3. Pelastustoimen alueiden päiväaikaan klo 6:00 – 16:00 tapahtuneiden kiireellisten pelastustehtävien määrät vuosina 2016-2019.

Kuvio 11.6.4. Pelastustoimen alueiden vuosien 2016-2019 päiväaikaan tapahtuneiden kiireellisten pelastustehtävien suhteelliset muutosprosentit edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuvio 11.6.5. Pelastustoimen alueiden vuosina 2016-2019 ilta- ja yöaikaan tapahtuneiden kiireellisten pelastustehtävien suhteelliset muutosprosentit edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuvio 11.6.6. Pelastustoimen alueiden vuosina 2016-2019 viikonloppuna lauantaina ja sunnuntaina tapahtuneiden kiireellisten pelastustehtävien muutosprosentit edelliseen vuoteen verrattuna.

Taulukko 11.6.1. Pelastustoimen kiireellisten pelastustehtävien eri vuorokauden aikojen mukaiset tehtävämäärät ja niiden kehitys valtakunnallisesti vuosina 2016-2019.

Taulukko 11.6.2. Pelastustoimen alueiden vuosien 2016-2019 kiireellisten pelastustehtävien määrät sekä niiden suhteelliset muutosprosentit edelliseen vuoteen verrattuna.