Pelastustustoiminnan nopean avun saanti

Valtakunnallinen arviointi

Onko pelastustoimen hälytyspalveluiden saatavuudessa tapahtunut muutosta?

Pelastustoimen alueen tulee kuntia kuultuaan päättää alueensa pelastustoimen palvelutasosta. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Alueen pelastuslaitokselle pelastuslaissa säädetyt tehtävät tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Hälytyspalvelujen saatavuuden kannalta on merkityksellistä, miten nopeasti, millä voimavaroilla (henkilöstö ja kalusto) ja millaisella osaamisella pelastuslaitokset vastaavat alueensa mukaisiin onnettomuusuhkiin ja niiden seurauksena mahdollisesti tapahtuviin onnettomuuksiin.

Palvelutasosta päättääkseen alueen pelastustoimi on pelastuslaitoksensa toimesta kartoittanut alueensa riskit ja onnettomuusuhat. Riskejä analysoimalla (riskianalyysi) pelastuslaitos määrittelee pelastustoiminnan palvelutason alueellaan. Määrittelyn pohjana pelastuslaitos on käyttänyt valtakunnallisesti valmiiksi määriteltyä regressiomallin mukaista ruutuaineistoa. Regressiomalli jakaa Suomen neliökilometrin (1 km x 1 km) suuruisiin ruutuihin, joille on etukäteen määritelty ruudun asukaslukuun, kerrosalaan sekä ruudussa tapahtuneiden onnettomuuksien määrään perustuva riskiluokka. Riskiluokkia on kaikkiaan neljä (I–IV), joista riskiluokka I on riskeiltään suurin ja vastaavasti riskiluokka IV pienin. Koska regressiomallin mukainen riskien määrittely ei aina tunnista kaikkien onnettomuustyyppien ja -kohteiden aiheuttamaa riskiä, voi pelastuslaitos tarkemman analyysin perusteella nostaa ruudun riskiluokkaa.

Sisäministeriö on antanut pelastustoiminnan palvelutason suunnittelua ja määrittämistä varten ohjeen (Toimintavalmiuden suunnitteluohje 2012). Tässä ohjeessa on määritelty ja asetettu eri riskiluokkiin kuuluville ruuduille vähimmäistavoiteajat (toimintavalmiusajat), joiden kuluessa ensimmäisenä kohteeseen saapuvan pelastusyksikön tai pelastusryhmän kokoisen pelastusmuodostelman tulee tavoittaa onnettomuuskohde ja aloittaa tehokas pelastustoiminta. Ruutujen tavoittamiselle ja tehokkaan pelastustoiminnan aloittamiselle on asetettu myös vähimmäistavoitteet sille, kuinka monessa prosentissa ruuduissa tapahtuvista tehtävistä ensimmäisen pelastusyksikön on tavoitettava kohde tai pelastusryhmän aloitettava tehokas pelastustoiminta ruudun riskiluokalle asetetussa toimintavalmiusajassa. Pelastusryhmälle asetettua toimintavalmiusaikaa kutsutaan pelastustoiminnan toimintavalmiusajaksi, joka sisältää myös ensimmäisenä paikalle saapuneen yksikön toimintavalmiusajan lisäksi ajan, joka kuluu pelastusryhmältä kohteessa tapahtuvien ensiselvitysten tekoon ja tehokkaan pelastustoiminnan aloittamiseen.

Pelastustoimen hälytyspalvelujen saatavuutta ja siinä tapahtuneita muutoksia on tässä raportissa arvoitu ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta riskiluokissa I–III. Riskiluokalle IV ei ole valtakunnallisesti asetettu toimintavalmiusaikatavoitteita, eikä kyseisen riskiluokan ruutujen tavoitettavuutta tai niissä tapahtuneita muutoksia ole tässä raportissa arvioitu.

Vuonna 2017–2019 kiireellisistä pelastustehtävistä 28,7 % tapahtui riskiluokassa I, 30,8 % riskiluokassa II, 9,9 % riskiluokassa III ja 30,6 % riskiluokassa IV. Pelastustoimen alueiden vuosien 2017–2019 yhteen laskettu tehtävämäärä ja eri riskiluokkien osuus siitä on esitetty kuviossa 11.7.1.

Aluehallintovirastojen pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueiden yhteinen pelastustoimen valvonnan yhteistyöryhmä laati vuonna 2017 kattavan selvityksen pelastustoimen hälytyspalvelujen saatavuudesta. (Selvitys pelastustoimen toimintavalmiusajan toteutumisesta 2103–2016). Kyseinen selvitys löytyy aluehallintovirastojen yhteisestä PATIO-portaalista, jossa myös tämä peruspalvelujen arviointiraportti on luettavissa. Nyt tehty arviointi pelastustoimen hälytyspalvelujen saatavuudessa ja siinä tapahtuneissa muutoksissa vuosina 2017–2019, on jatkoa aiemmalle tehdylle selvitykselle.

Riskiluokka I

Riskiluokassa I tavoitteena on, että ensimmäinen pelastusyksikkö on onnettomuuspaikalla kuuden minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Lisäksi vähimmäistavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 50 % tehtävissä.

Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tavoite on 11 minuuttia, jonka kuluessa tehokas pelastustoiminta tulisi aloittaa. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulisi täyttyä vähintään 50 % tehtävistä riskiluokan I ruuduissa.

Pelastustoimen alueiden tulee palvelutasopäätöksissään päättää tarkemmin ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteista. Edellä mainitut tavoitteet ovat vähimmäistavoitteita, joilla pelastustoiminnan palvelutason hälytysten saatavuuden katsotaan olevan riittävä.

Eri pelastustoimen alueilla riskiluokkaan I kuuluvien ruutujen määrät vaihtelevat. Eniten tämän riskiluokan ruutuja on alueilla, joilla sijaitsee suuria kaupunkeja ja väestö-, rakennusten kerrosala- ja onnettomuusmäärät ovat suuret. Tällaisia pelastustoimen alueita ovat Helsinki, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Vuonna 2017–2019 riskiluokkaan I kuuluvista tehtävistä suurin osa (69,4 %) tapahtui edellä mainituilla pelastustoimen alueilla.

Pelastustoimen valvonnan yhteistyöryhmän selvityksessä todettiin, että valtakunnallisesti tarkastellen ja riskiluokan ruutujen kokonaismäärään suhteutettuna, toimintavalmiusajan puutteet olivat vuosina 2013–2016 yleisimpiä riskiluokkaan I kuuluvissa ruuduissa. Vuosina 2017–2019 tilanne ei ole muuttunut, vaan puutteet riskiruutujen toimintavalmiusaikojen toteutumisessa vähimmäistavoitteiden mukaisesti ovat edelleen suurimmat tämän riskiluokan ruuduissa.

Riskiluokkaan I kuuluvien kiireellisten pelastustehtävien vuosittaiset ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen mediaanit sekä tehtäville asetettujen toimintavalmiusaikojen tavoitteiden mukaiset täyttymiset on esitetty taulukossa 11.7.1.

Tarkasteltaessa vuosien 2017–2019 kiireellisten pelastustehtävien vuosittaisia toimintavalmiusaikojen mediaaneja riskiluokassa I (taulukossa sarakkeet D), voidaan todeta, että ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan mukaiset valtakunnalliset tavoitteet on jäänyt täyttymättä muutamalla pelastustoimen alueella. Tavoitteen mukaisten toimintavalmiusaikojen mediaanien ylitykset eivät ole kuitenkaan kovin suuria. Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueella tilanne on pahin, sillä jokaisena tarkasteluvuotena vuosina 2017 – 2019 asetetut tavoitteet ovat jääneet täyttymättä ja toteutumisprosentit ovat jääneet jokaisena vuotena selvästi alle 50 %. Keski-Uudellamaalla kehitys on mennyt huonompaan suuntaan joka vuosi. Helsingissä pelastustoiminnan toimintavalmiusajan vuosittaiset mediaanit ylittävät lievästi valtakunnallisesti asetetun 11 minuutin tavoiteajan ja toteutumisprosentti on jäänyt hieman alle 50%. Keski-Suomessa kehitys on kääntynyt myös huonompaan suuntaan, sillä vuosina 2018 - 2019 sekä ensimmäisen yksikön että pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen toteutumat jäävät asetetuista tavoitteista. Muita toimintavalmiusaikojen toteutumissa olleita yksittäisiä puutteellisia vuosia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Yleisesti katsoen monella pelastustoimen alueella riskiluokan I kiireellisten pelastustehtävien vuosittaiset toimintavalmiusaikojen mediaanit ovat olleet lähellä ylittää asetetut toimintavalmiusaikatavoitteet ja niiden toteutumisprosentti tehtävämäärissä on ollut vain hieman päälle 50 %:n.

Kiireellisten pelastustehtävien osalta vähimmäistavoitteena on, että ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 %:ssa ruudussa tapahtuvista kiireellisistä pelastustehtävistä. Taulukossa 11.7.2. on esitetty eri pelastustoimen alueiden riskiluokkaan I kuuluvien ruutujen määrä sekä niiden ruutujen määrä, joissa vuosina 2017 - 2019 on ollut kiireellisiä pelastustehtäviä ja joissa asetettu vähimmäistavoite on täyttynyt tai jäänyt täyttymättä.

Riskiluokkaan I kuuluvien ruutujen saavutettavuudessa, asetettujen vähimmäistavoitteiden mukaisesti, on ollut puutteita usealla pelastustoimen alueella. Helsingissä, Keski-Uudellamaalla ja Keski-Suomessa on jokaisena tarkasteluvuotena vuosina 2017–2019 ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen vähimmäistavoitteet jääneet täyttymättä yli puolessa niissä riskiluokkaan I kuuluvissa ruuduissa, joissa tarkasteluvuosina on ollut kiireellisiä pelastustehtäviä. Länsi-Uudellamaalla ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan täyttymisessä on tilanne lähes yhtä huono, sillä asetettu vähimmäistavoite jäi täyttymättä vuosina 2017–2018 yli puolessa ruuduista. Vuonna 2019 täyttymisprosentti ylitti Länsi-Uudellamaalla ”rimaa hipoen” 50 % rajan. Muita pelastustoimen alueita, joilla on ollut puutteita vähimmäistavoitteiden täyttymisessä, ovat Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Kaikilla edellä mainituilla pelastustoimen alueilla on, Etelä-Pohjanmaata ja Keski-Suomea lukuun ottamatta, riskiluokkaan I kuuluvia ruutuja tavallista enemmän. Pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset erottuvat tässä vertailussa aivan omaksi ryhmäkseen, sillä niiden alueella sijaitsee noin 60 % kaikista kyseisen riskiluokan ruuduista. Tämän takia puutteet ruutujen saavuttamisessa vähimmäistavoitteiden mukaisesti ovat pääkaupunkiseudun pelastuslaitoksilla myös suurimmat. Pelastustoimen alueet, joissa vähimmäistavoitteet ovat täyttyneet hyvin, ovat yleensä alueita, joissa riskiluokkaan I kuuluvia ruutuja on vähän, eikä niiden alueella sijaitse yleensä suuria kaupunkeja.

Riskiluokka II

Riskiluokassa II tavoitteena on, että ensimmäinen pelastusyksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Lisäksi vähimmäistavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 50 %:ssa tehtävistä.

Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tavoite on 14 minuuttia, jonka kuluessa tehokas pelastustoiminta tulisi aloittaa. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulisi täyttyä vähintään 50 %:ssa tehtävistä riskiluokan II ruuduissa.

Riskiluokkaan II kuluvia ruutuja on eniten kuntien ja kylien taajamissa.

Riskiluokkaan II kuuluvien kiireellisten pelastustehtävien vuosittaiset ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen mediaanit sekä tehtäville asetettujen toimintavalmiusaikojen tavoitteiden mukaiset täyttymiset on esitetty taulukossa 11.7.3.

Riskiluokassa II kiireellisille pelastustehtäville asetetut ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen vähimmäistavoitteet täyttyvät hyvin kaikilla pelastustoimen alueilla. Vuosittainen ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan mediaani on kaikilla pelastustoimen alueilla 6–7,5 minuutin välillä (vähimmäistavoite on 10 min) ja lähentelee usealla pelastustoimen alueella jo riskiluokalle I asetettua toimintavalmiusaikatavoitetta (6 min). Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan mediaanikin on kaikilla pelastustoimen alueilla selvästi alle asetetun tavoiteajan (14 minuuttia).  Hälytyspalvelujen saatavuus riskiluokassa II on ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta pysynyt edelleen hyvänä, aiempien vuosien tapaan. Riskiluokan II ruuduissa olleiden kiireellisten pelastustehtävien ensimmäisen yksikön sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen tulisi täyttää niille asetetut vähimmäistavoitteet (10 ja 14 minuuttia). Taulukossa 11.7.4. on esitetty niiden riskiluokkaan II kuuluvien ruutujen määrä, joissa on ollut kiireellisiä pelastustehtäviä ja joissa asetettu vähimmäistavoite on täyttynyt tai jäänyt täyttymättä.

Riskiluokan II edellä esitettyjen kiireellisten pelastustehtävien toimintavalmiusaikojen mediaanien perusteella voi päätellä, että myös riskiluokan ruutujen saavutettavuus kiireellisissä pelastustehtävissä täyttyy asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tätä osoittaa myös taulukon 11.7.4 tiedot. Riskiluokan ruutujen saavutettavuus on pysynyt edelleen hyvänä kuten aikaisempina vuosinakin.

Riskiluokka III

Riskiluokkaan III kuuluvia ruutuja on eniten kuntien harvaan asutuilla alueilla ja maaseututaajamissa, joissa väestö ja rakennuskanta on vähäinen.

Riskiluokkaan III kuuluvien kiireellisten pelastustehtävien vuosittaiset ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen mediaanit sekä tehtäville asetettujen toimintavalmiusaikojen tavoitteiden mukaiset täyttymiset on esitetty taulukossa 11.7.5.

Kuten taulukon 11.7.5. tiedot osoittavat, ei riskiluokan III kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaikojen täyttymisessä asetettujen tavoitteiden osalta ole ollut ongelmia millään pelastustoimen alueella. Myös riskiluokan ruuduissa olleiden onnettomuuskohteiden saavutettavuus kiireellisissä pelastustehtävissä, asetettujen vähimmäistavoitteiden mukaisesti, on ollut kaikilla pelastustoimen alueilla lähellä 100 %.

 

Kuvio 11.7.1. Kiireellisten pelastustehtävien määrät riskiluokittain vuosina 2017-2018.

Taulukko 11.7.1. Pelastustoimen alueiden ensimmäisenä onnettomuuskohteeseen saapuneen yksikön ja pelastusryhmän pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen vuosittaiset mediaanit sekä riskiluokan I kiireellisten pelastustehtävien vuosittaiset asetettujen tavoitteiden mukaiset täyttymisprosentit.

Taulukko 11.7.2. Pelastustoimen alueiden riskiluokkaan I kuuluvien ruutujen määrä sekä niiden ruutujen määrä, joissa vuosina 2017-2019 on ollut kiireellisiä pelastustehtäviä ja joissa asetettu vähimmäistavoite on täyttynyt tai jäänyt täyttymättä.

Taulukko 11.7.3. Pelastustoimen alueiden ensimmäisenä onnettomuuskohteeseen saapuneen yksikön ja pelastusryhmän pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen vuosittaiset mediaanit sekä riskiluokan II kiireellisten pelastustehtävien vuosittaiset asetettujen tavoitteiden mukaiset täyttymisprosentit.

Taulukko 11.7.4. Pelastustoimen alueiden riskiluokkaan II kuuluvien ruutujen määrä sekä niiden ruutujen määrä, joissa vuosina 2017-2019 on ollut kiireellisiä pelastustehtäviä ja joissa asetettu vähimmäistavoite on täyttynyt tai jäänyt täyttymättä.

Taulukko 11.7.5. Pelastustoimen alueiden ensimmäisenä onnettomuuskohteeseen saapuneen yksikön ja pelastusryhmän pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen vuosittaiset mediaanit sekä riskiluokan III kiireellisten pelastustehtävien vuosittaiset asetettujen tavoitteiden mukaiset täyttymisprosentit.