Kirjastotilat

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Tiivistelmä

Kirjastotoimessa peruspalvelujen arviointikohteena oli kuntien kirjastotilat.

Yleisten kirjastojen tiloja arvioitiin viimeksi kymmenen vuotta sitten. Edelliseen arviointiin verrattaessa kirjastojen toimipaikkojen määrä oli vähentynyt, mutta tilakustannusten osuus kirjaston kustannuksista oli kasvanut. Kirjastotilojen kunto oli keskimäärin parantunut. Kokonaisaukiolo oli kasvanut omatoimiaukiolon myötä, mutta aukioloaika, jolloin henkilöstöä on läsnä, oli hiukan vähentynyt. Fyysiset käynnit kirjastoissa olivat vähentyneet, mutta lasku oli hidastunut.

Kirjastotilalle asetetut kirjastolaista johdetut palvelutavoitteet toteutuivat. Kirjastotilat toimivat ja riittivät hyvin perinteisissä kirjastopalveluissa, mutta kirjastolaissa määriteltyjä uusia tehtäviä ei pystytty toteuttamaan kaikissa kunnissa ja kirjastoissa. Uudet tehtävät ja palvelut edellyttävät kirjastotilojen muunneltavuutta.

Joka toisessa kunnassa asukkaita kuultiin kirjastotiloja koskevissa päätöksissä.

Kirjaston käyttäjien ja henkilöstön arvioinnit kirjastotiloista poikkesivat toisistaan. Henkilöstö arvioi tiloja huomattavasti kriittisemmin kuin käyttäjät.

Kirjastojen järjestämien tapahtumien ja käyttäjäkoulutusten määrä oli kasvanut, samoin niihin osallistuneiden määrä. Myös muut toimijat järjestävät runsaasti tapahtumia kirjaston tiloissa.

Kunnat antoivat kirjastotilojaan kansalaisten käyttöön kokouksia, tilaisuuksia ja muuta kokoontumista varten. Joka toinen kunta ei perinyt asukkailtaan maksua lainkaan tilojensa käytöstä. Lähes joka viidennessä kunnassa kirjastoilla ei ollut tiloja, joita voitaisiin antaa ulkopuolisten käyttöön. Kolmannes kyselyyn vastanneista ei tiedottanut erikseen varattavista tiloistaan.

Kirjastot pyrkivät ottamaan huomioon kirjastolain uudet tehtävät, kun ne kehittävät tilojaan ja niiden palveluja. Uudet aineisto- ja palvelumuodot vaikuttavat myös tiloihin. Omatoimipalveluissa on vielä paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Kirjastotilojen tulevaisuuteen vaikuttavat muun muassa kunnan talous, päättäjien asenteet kirjaston toiminnan kehittämiseen, aineisto- ja palvelumuotojen muutokset, henkilökunnan riittävyys, asenne ja ammattitaito.