Kirjastotilat

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat toteuttavat nyt kirjastotiloissaan uuden kirjastolain tavoitteita ja kirjastolle annettuja tehtäviä?

Keskimäärin arvioinnin palvelutavoitteet toteutuivat. Kirjastotilat toimivat ja riittivät hyvin perinteisissä kirjastopalveluissa, mutta kirjastolain uusia tehtäviä ei pystytty toteuttamaan kaikissa kunnissa ja kirjastoissa. Joka toisessa kunnassa asukkaita kuultiin kirjastotiloja koskevissa päätöksissä.

Kirjastolain tunteminen

Arviointia koskevat kirjastolain kohdat esiteltiin arvioinnin johdanto-osassa. Kirjaston tehtävänä on mm. tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Tätä varten kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat.

TEAviisari kertoi vuonna 2018, miten kirjastolakia oli käsitelty Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen kunnissa toimialan johtoryhmässä tai muussa vastaavassa:

  • 29 % kunnista ei ollut käsitellyt lainkaan
  • 24 % oli jakanut sen tiedoksi
  • 32 % oli esitellyt lakia ja
  • 15 % kunnista laista oli keskusteltu ja päätetty toimenpiteistä.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan välillä ei ollut juuri eroja kirjastolain käsittelyssä, paitsi Kainuun kunnista 29 prosentissa oli laista keskusteltu ja päätetty toimenpiteistä, Pohjois-Pohjanmaalla vain 11 prosentissa kuntia oli toimittu näin.

Tämän perusteella voitiin päätellä, että kahdessa kunnassa kolmesta kunnan virkamiesten pitäisi olla vähintään tietoisia laista ja sen vaatimuksista myös kirjastotilojen suhteen.

Kirjastojen henkilökunnat näyttivät sisäistäneen hyvin kirjastolain hengen, mutta kuntien haastava taloudellinen tilanne vaikeutti lain toteuttamista. Kyselyn avovastauksista saimme selkeää yleis- ja ajankuvaa, kun kirjastot arvioivat itse tilannettaan ja toimintaansa.

”Kunnan kiristyneen taloustilanteen takia uhkana on kirjaston palveluiden heikentäminen.” ”Remonttisuunnitelmat kariutuvat rahanpuutteeseen.” (Avovastauksia arviointikyselyssä 2019.)

Mutta kaikki ei ole rahasta kiinni, vaan myös osaamisesta ja asenteesta.

 

Asiakkaiden ja kirjastohenkilöstön oma arvio kirjastotiloista

Peruslähtökohta on selvä. Julkisten fyysisten palvelujen on oltava terveissä ja esteettömissä tiloissa.

Esteettömyydessä on kysymys yhdenvertaisuudesta. Kun tila on toimiva liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle, se on toimiva kaikille käyttäjille. 59 prosentissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista oli tehty esteettömyyskartoitus vuoden 2009 jälkeen. Esteettömyyskartoituksia oli tehty enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Esteettömyyskartoituksen perusteella monissa kirjastoissa oli tehty parannuksia esteettömyyteen, esimerkiksi asennettu automaattisesti avautuvia ovia ja rakennettu luiskia. 

59 prosenttia arviointikyselyyn vastanneista ilmoitti, että kirjastotiloissa oli tehty kuntoarvio. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella oli tehty enemmän kuntoarvioita kirjastotiloissa kuin koko maassa keskimäärin. Kuntoarviota oli usein seurannut peruskorjaus, muita pienempiä korjauksia tai jopa uuden kirjaston rakentaminen.

Vain yksi alueen kirjasto toimi väistötiloissa. Kirjasto joutui siirtymään väistötiloihin vuonna 2018, kun sen tilat tarvittiin koulun käyttöön. Uuden kirjaston rakentaminen oli hankesuunnitelmavaiheessa. Lopulliset päätökset puuttuivat.

Arviointia varten vertailtiin asiakkaiden ja kirjastohenkilöstön näkemyksiä kirjastotiloista. Vuonna 2018 valtakunnalliseen käyttäjäkyselyyn vastasi noin 28 000 kirjastonkäyttäjää koko maassa, joista noin 3 500 Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Kirjastojen henkilökunnilta kysyttiin samoja asioita kirjastotiloista. Kirjastohenkilöstö suhtautui asiakkaita kriittisemmin tiloihin.

Henkilökunta arvioi kirjastotiloja ammatillisesta näkökulmasta. Henkilökunta tietää, millaisia kirjastotilojen pitäisi olla, jotta esimerkiksi kirjastolaissa annetut tehtävät voidaan tehdä, tai miten kirjastotilat palvelevat eri käyttäjäryhmiä. Asiakkaat arvioivat tiloja ehkä subjektiivisemmin omasta näkökulmastaan eivätkä ota huomioon kaikkien kirjastonkäyttäjäryhmien tarpeita.

Tässä arvioinnissa kirjastonkäyttäjien arvio koski heidän käyttämänsä kirjaston käytettävyyttä yleensä, kirjastohenkilöstön arvio koski sekä pää- että lähikirjastojen käytettävyyttä. Näistä saatiin hyvä yleiskuva kirjastojen keskimääräisestä käytettävyydestä. (Kuvio 5.7.6.1.).

Kirjaston viihtyisyydestä asiakkaat ja henkilökunta olivat samaa mieltä. Noin 80 prosenttia kummastakin vastaajaryhmästä arvioi kirjaston viihtyisyyden erittäin hyväksi tai hyväksi. Asiakkaat olivat henkilökuntaa huomattavasti tyytyväisempiä hiljaisen tilan, harrastustilan ja nuorten tilan riittävyyteen.

Vastanneista asiakkaista 82 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän käyttämänsä kirjaston esteettömyyden taso oli erittäin hyvä tai hyvä. Kirjastohenkilöstö arvioi tilat ankarammin. Heistä reilu puolet piti kirjastonsa esteettömyyttä erittäin hyvänä tai hyvänä.

Henkilöstö arvioi, että pääkirjaston tiloissa voidaan järjestää parhaimmin kirjallisuustapahtumia, näyttelyitä ja kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastuksia, heikoimmin ohjattua harrastustoimintaa. Lähikirjastojen arvioitiin yleisesti soveltuvan pääkirjastoja huonommin tapahtumien järjestämiseen.

Avovastausten perusteella voitiin todeta, että lähikirjastot olivat hyvin erilaisia. Jotkut lähikirjastot olivat kuntaliitoksia edeltävien kuntien pääkirjastoja, toisena ääripäänä olivat vain lainausaseman tasoiset toimipaikat, jotka olivat auki vain muutaman tunnin viikossa. Suurin osa lähikirjastoista sijaitsi koulujen yhteydessä. Kun lähikirjaston tilat kaipaavat remonttia, pelkona oli, ettei remonttia tehdä vaan lähikirjasto lakkautetaan.

Viidesosa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan pääkirjastoista ei sijainnut muiden palvelujen läheisyydessä, mutta lähikirjastoista muiden palvelujen yhteydessä sijaitsivat yhtä lukuun ottamatta kaikki.

Yleistäen voidaan sanoa, että lähikirjastojen tilat ja muut resurssit riittivät perinteiseen kirjastotoimintaan, lainaukseen ja palautukseen. Tapahtumien järjestäminen onnistui, jos se tehtiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tai jos kirjasto voi käyttää samassa rakennuksessa sijaitsevan koulun tms. tiloja tai järjestää tilaisuuden muun toiminnan ohessa.

 

Kuntalaisten kuuleminen

Kirjastoilta kysyttiin arviointikyselyssä, onko kunnan asukkaita kuultu kirjastotiloja koskevissa päätöksissä kuten kuntalaki ja kirjastolaki edellyttävät. Yli puolet kunnista oli kuullut asukkaitaan kirjastotila-asioissa. Jos kuntalaisia ei ollut kuultu, syynä oli se, että muutoksia kirjastotiloissa ei ollut tehty uuden kirjastolain voimassaoloaikana tai yleensäkään pitkään aikaan.

22 prosenttia vastanneista ei tiennyt, onko kunnan asukkaita kuultu kirjastotiloja koskevissa asioissa vai ei. Pääsyynä tietämättömyyteen oli, että kirjastotiloja ei ole uudistettu vastaajan aikana, minkä takia hän ei tiedä, miten aikaisemmin on toimittu.

Tilaisuudet kirjastotilassa

Kirjastotilojen käyttöä kuvaa kirjastossa järjestettävien tilaisuuksien määrä.

Kirjastojen käyttäjäkoulutus on yleisten kirjastojen tilastotietokannan määritelmän mukaan ennalta valmisteltua. Sisältönä voi olla kirjaston käyttö yleensä, palvelut, tilat, laitteet, kokoelmien esittely, vinkkaus, tiedonhaku, tiedonlähteet, e-aineistot tai tietotekniikan ja verkkopalveluiden käyttö. Käyttäjäkoulutusta ovat myös kirjaston ulkopuolella tehdyt vinkkaustilaisuudet ja kirjaston palvelujen esittelyt. Käyttäjäkoulutukseksi ei lasketa kirjaston oman henkilökunnan koulutusta.

Käyttäjäkoulutusten määrää on tilastoitu vuodesta 2012 lähtien. Kahdeksassa vuodessa opastus kirjaston aineistojen ja palvelujen käyttöön oli kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla noin 1 700 opetuskerrasta 2 500:an, osallistujamäärä 32 000:sta 47 000:een. Kasvu ei ollut ollut yhtä suurta kuin koko maassa keskimäärin. Kainuussa opetuskertojen määrä oli pysynyt noin 280:ssa, osallistujamäärä oli väestökatomaakunnassa laskenut hiukan, 5 400:sta 5 000:een. Tähän oli laskettu myös kirjaston ulkopuolella annettu opastus. (Taulukko 5.7.6.1.) .

Käyttäjäkoulutusten lisäksi kirjasto järjestää myös muita yleisötapahtumia. Kirjastotilastoissa tapahtumina pidetään kirjallisuus, kulttuuri- tai sivistystarkoituksessa järjestettyjä tilaisuuksia, kuten kirjailijaillat, lukupiirit, konsertit ja musiikki- ja keskustelutilaisuudet, luennot, poistomyynti-tapahtumat, lastentapahtumat, satutunnit, työpajat, elokuvaesitykset ja nukketeatteriesitykset. Virtuaaliset tapahtumat luetaan myös mukaan.

Näyttelyt eivät ole mukana tässä tarkastelussa.

Tapahtumien määrä oli kahdeksassa vuodessa (2012–2019) Pohjois-Pohjanmaalla, kuten koko maassa keskimäärin, lähes kaksinkertaistunut ja niissä kävijöiden määrä oli kasvanut puolella. Kainuussa tapahtumien määrä ja osallistujamäärä oli puolestaan laskenut yli kymmenellä prosentilla. (Taulukko 5.7.6.2.)

Monessa pienessä kunnassa tai lähiössä kirjasto oli lähes ainoa julkinen paikka, jossa tapahtumia järjestettiin. Usein kirjastot markkinoivat tapahtumissaan aineistojaan ja palvelujaan. Tapahtumissa edistettiin kirjastolain mukaisesti yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Tapahtumat lisäsivät asukkaiden yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja elämänlaatua.

Tilastot osoittivat, että myös kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten kirjastossa järjestämien tapahtumien määrä oli keskimäärin kasvanut koko maassa. Pohjois-Pohjanmaalla muiden toimijoiden järjestämät tapahtumat kirjastoissa olivat hiukan vähentyneet, mutta Kainuussa kaksinkertaistuneet. (Kuvio 5.7.6.2.). Tämä kertoi yhteistyön ja kumppanuuksien lisääntymisestä. Erityisesti Kainuussa painopiste oli resurssien vähentyessä siirtynyt yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettäviin tapahtumiin. Parhaimmillaan kirjasto voi olla oman paikkakuntansa tai lähiönsä solmukohta, kaikkien tuntema, helposti lähestyttävä tapaamispaikka.

 

Kirjastotilojen maksullisuus/maksuttomuus

Kirjastolain mukaan kunta voi periä kohtuullisen maksun kirjastotilojen vuokraamisesta. Toisaalta kirjastolaissa myös edellytetään, että kirjasto tarjoaa tiloja mm. kansalaistoimintaan. Arvioinnissa oli käytettävissä kaksi tiedonlähdettä varattavien kirjastotilojen maksuista ja käyttäjistä.

TEAviisari antoi positiivisemman tuloksen maksuista asiakkaan näkökulmasta. Toisaalta TEAviisarissa kysyttiinkin maksuista nimenomaan kuntalaisille: yhdistyksille, järjestöille ja asukkaille. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista 76 prosenttia ilmoitti, että kirjasto ei peri maksua tilojensa käytöstä, 12 prosenttia kunnista perii maksua ja 12 prosenttia ilmoitti, että kirjastolla ei ole varattavia tiloja. Saman kunnan kirjaston varattavista tiloista osa voi olla maksullisia ja osa maksuttomia.

Aluehallintovirastot kysyivät samaa asiaa omassa arviointikyselyssään hiukan yksilöidymmin. Sen mukaan kolmasosassa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista kirjastotilojen käytöstä ei peritä maksua lainkaan. Kaupallisten tai pääsymaksullisten tilaisuuksien järjestäjät maksoivat kirjastotilan käytöstä 43 prosentissa alueen kunnista. Kunnan asukkaat maksavat tiloista 8 prosentissa kunnista, yhdistykset ja järjestöt 11 prosentissa kunnista. Huomattavan suuri osa (19 %) kunnista vastasi, että kirjastoissa ei ole kokoustiloja, joita voitaisiin antaa ulkopuolisten käyttöön.

Tilamaksuista voitiin päätellä seuraavaa: Kirjastot maksoivat tiloistaan joko sisäistä vuokraa tai ulkoiselle vuokranantajalle, mikä lisäsi painetta siihen, että kirjastot ottivat maksun tiloistaan tilaisuuden järjestäjiltä.  Kunnissa kirjastojen odotettiin kattavan osan kustannuksista omilla tuloillaan. Tilaa ei aina nähty kunnassa osana kirjastopalveluja, vaan erillisenä maksullisena toimintona.

Aluehallintoviraston arviointikyselyssä kävi ilmi selkeästi, että kunnan asukkaat, järjestöt ja yhdistykset järjestivät toimintaa lähes kaikissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa (92 %). Samoin kunnan muut toimialat käyttivät kirjaston tiloja ahkerasti (86 %). Joka kolmannessa kunnassa muut viranomaiset tai kaupalliset toimijat järjestivät toimintaa tai tilaisuuksia kirjaston tiloissa. Vain kahdessa kunnassa ulkopuoliset eivät käyttäneet kirjastotiloja tilaisuuksien järjestämiseen.

Kirjastojen varattavat tilat näyttivät olevan kyselyn perusteella melko hyvin käytössä, varsinkin kun kaikilla kirjastoilla ei edes ollut varattavia tiloja. Toimintaa järjestettiin siis myös aineiston ja muun palvelun keskellä ilman erillisiä tiloja.

 

Tilatiedotus

Puolet Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista ilmoitti, että kirjasto ei tiedota varattavista tiloistaan erikseen. 43 prosenttia kirjastoista tiedotti kirjaston nettisivuilla, reilu neljännes kunnan nettisivuilla ja kolmasosa kirjaston tiloissa. Tiedotuksen puutteellisuuden syitä ei kysytty. Voidaan kuitenkin päätellä, että kirjastot joko luottivat asiakkaiden omaan aktiivisuuteen ottaa selvää tai asiaa pidettiin muuten itsestään selvänä. Yksi vastaaja kommentoikin avovastauksessa: ”Kysely oli hyvä muistutus viestinnän tärkeydestä esim. varattavien tilojen suhteen. Välillä sitä on tehty, välillä täysin unohdettu.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

 

Kirjastotilan vahvuudet, mahdollisuudet, uhat ja heikkoudet 

Kirjastoja pyydettiin arvioimaan tilojensa vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat. Kun asiaa tarkastellaan positiivisesti, kirjastotilojen vahvuuksien ja mahdollisuuksien näkökulmasta, niin näkymä tilaan on seuraava. (Kuvio 5.7.6.3.).

Kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla, lähellä muita palveluja. Tilat ovat terveet, esteettömät, riittävät, hyvin varustellut, muunneltavat, toimivat, viihtyisät ja kauniit. Omatoiminen turvallinen palveluaika tehostaa tilan ja kokoelmien käyttöä sekä tarjoaa asiointimahdollisuuden asiakkaille, jotka eivät pääse kirjastoon henkilökunnan ollessa paikalla.

Kun tiloja peruskorjataan tai tehdään uudisrakennus, varmistetaan, että sisäilmaongelmia ei tule. Kun kunta rakentaa toimialoille yhteisiä tiloja ja tekee monialaista yhteistyötä, niin kirjasto on mukana jo suunnitteluvaiheessa.

Kirjastotilojen heikkouksiksi ja uhkiksi mainittiin edellisten vastakohdat. Suurimpana uhkana nähtiin kunnan taloudellinen tilanne ja siitä johtuvat säästöt. Uudisrakennuksen rakentaminen tai vanhan rakennuksen peruskorjaus huoletti useampaa vastaajaa: saadaanko varmasti riittävät, toimivat ja terveet tilat?

Yllättävästi uhaksi kirjastotilan kannalta voi muodostua myös kunnan oma toiminta. Jos koulurakennuksessa tai päiväkodissa oli sisäilmaongelmia tai se oli muuten huonokuntoinen, kirjaston terveet tilat voitiin remontoida koulun tai päiväkodin tarpeisiin joko pysyvästi tai väistötiloiksi, jolloin kirjasto joutui toimimaan supistetuissa tiloissa tai se siirrettiin epämääräiseksi ajaksi johonkin muualle.

Kuvio 5.7.6.1. Arviot kirjaston tilojen käytettävyydestä Pohjois-Suomen AVIn alueella.

Kuvio 5.7.6.2. Kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten järjestämät tapahtumat kirjastossa Pohjois-Suomen AVIn alueella 2017-2019, muutos %.

Kuvio 5.7.6.3. Sanapilvi kirjastotilojen vahvuuksista Pohjois-Suomen AVIn alueella 2019.

Taulukko 5.7.6.1. Kirjastojen käyttäjäkoulutukset ja osallistujamäärät Pohjois-Suomen AVIn alueella 2012 ja 2019.

Taulukko 5.7.6.2. Kirjastojen järjestämät tapahtumat ja osallistujamäärät Pohjois-Suomen AVIn alueella 2012 ja 2019.