Kirjastotilat

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat kehittävät kirjastotilojaan ja niiden palveluja tulevaisuuden tarpeisiin kirjastolain mukaisesti?

Kirjastot pyrkivät ottamaan huomioon kirjastolain uudet tehtävät, kun ne kehittävät tilojaan ja niiden palveluja. Uudet aineisto- ja palvelumuodot vaikuttavat myös tiloihin. Etenkin omatoimipalveluissa on vielä paljon mahdollisuuksia.

Kirjastotilat muutoksessa

Arviointikyselyssä kirjastoilta kysyttiin, millaisia muutoksia kunnat suunnittelivat kirjastotiloihin seuraavan viiden vuoden aikana. Vain yksi vastaaja ilmoitti, että toimipaikkoja lakkautetaan. Yksi kunta Kainuussa ja kuusi Pohjois-Pohjanmaalla aikoi rakentaa uudisrakennuksen ja kaksi kuntaa Kainuussa ja kuusi Pohjois-Pohjanmaalla aikoi peruskorjata kirjastotiloja. Yksi kunta Kainuussa ja neljä Pohjois-Pohjanmaalla aikoi hankkia uuden kirjastoauton. Pienempiä korjauksia kirjastotiloihin oli suunnitteilla yhdessä Kainuun ja 11 Pohjois-Pohjanmaan kunnassa, esimerkiksi omatoimikirjastopalvelun vaatimia muutoksia, toiminnallisuuden parantamista, ilmastointiremonttia ja pientä pintaremonttia. (Kuvio 5.8.6.1.).

Monipuoliset ja muuttuvat kirjastopalvelut vaativat paljon myös tiloilta ja niiden suunnittelulta.

”Kirjastojen tilantarve ei katoa, vaikka e-aineistot vyöryvät kirjastopalveluihin. Laki edellyttää uudenlaista tilaa, joka kyllä haukkaa mahdolliset fyysisestä kokoelmasta vapautuvat neliöt.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

Tilojen monikäyttöisyys mahdollisti hedelmällisen yhteistyön eri toimijoiden kesken, jos kirjasto nähtiin tasavertaisena kumppanina jo tiloja suunniteltaessa. Huonoissa tapauksissa kirjasto oli sijoitettu kouluun tai monitoimitaloon, mutta tilat olivat liian pienet eikä kirjastolla ollut ollut mahdollisuutta kommentoida yhteisten tilojen ja toiminnan suunnittelua. Patenttiratkaisuja ei ole, vaan toimintojen ja tilojen yhdistäminen vaatii tapauskohtaista harkintaa. Tilojen yhteiskäyttö nähtiin kuitenkin mahdollisuutena esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen.

Positiivisina piirteinä kirjastotiloissa nähtiin mahdollisuudet omatoimisuuteen, tilojen ja kalusteiden muunneltavuuteen ja monikäyttöisyyteen.

Yleensä oltiin realisteja. ”Kyllä meilläkin voidaan käyttää tiloja kaikkeen laissa lueteltuun – mutta pienessä mittakaavassa” (Avovastaus arviointikyselystä 2019).

Hienot ja kannustavat esikuvat voivat myös ahdistaa kirjastossa, joka painii jatkuvien talousvaikeuksien kanssa kunnassaan. ”Pienet kunnat ja suuret kaupungit ovat tulevaisuudessa eri maailmasta kirjastotilojen osalta. Se, mikä on mahdollista Seinäjoen Apilassa tai Helsingin Oodissa ei ole mahdollista kaikille. Kuitenkin asiakkailla on odotuksia, että myös oman kunnan kirjasto tarjoaisi jatkossa kaikenlaista harrastustilaa ja tekniikkaa. Tämä ei liene realistinen odotus.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

Kaikki ei aina kuitenkaan ole pelkästään rahasta kiinni. ”Kirjastolain edellyttämät tarkoituksenmukaiset tilat vaativat uudenlaista tilojen suunnittelua: kirjastoaineiston ja -hyllyjen poistamista ja vapautuvien neliöiden suunnittelemista asiakkaiden käyttöön. (…) Kunnan jatkuvien säästötoimenpiteiden myötä hankintamäärärahat ovat minimalistiset, mutta kirjastolaisten on syytä ottaa luovuus käyttöön. Ideaalina olisi tarjota erilaisia tiloja mm. hiljaisuuden ja valaistuksen suhteen.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

Kunnan väestön vähenemisen nähtiin vaikuttavan etenkin lähikirjastojen ja kirjastoautojen lakkauttamispäätöksiin. Miten sivukylien asukkaiden kirjastopalvelujen saavutettavuus silloin toteutuu? 

Saatavuuden rinnalle nousee tilojen ja palvelujen saavutettavuus myös silloin, kun väestö vanhenee. On mietittävä, miten palvelut voidaan järjestää tiloissa niin, että kaikki pystyvät niitä käyttämään. Myös erityisryhmien kirjastopalvelujen on oltava saavutettavia, jolloin pelkkä tilan esteettömyys ei riitä. 

Yleensä tilat koettiin toimiviksi, mutta joskus käytännön toimivuus ja arkkitehtoniset ratkaisut eivät kohtaa. ”Nykyinen kirjastotila ei ole muunneltavissa kirjastotilaksi riittävän kevein kustannuksin, enkä ole varma, olisiko arkkitehdin mieleen muutenkaan. Yleisilme todennäköisesti kärsisi.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

 

Kirjastolain edellyttämät tarkoituksenmukaiset tilat kuntalaisten kannalta 

Kirjastoilta kysyttiin, mitä kirjastolain vaatimus tarkoituksenmukaisista tiloista tarkoittaa kuntalaisen kannalta tulevaisuudessa.

Vastauksista huomasi, että kirjastoissa kyllä tunnettiin kirjastolain vaatimukset kirjastojen tehtävistä, mutta toteutus vaihteli. 

Vastauksissa pohdittiin, miten kirjastolain vaatimukset voitiin täyttää, kun tila ja resurssit olivat rajalliset ja kirjastoon kohdistui ristiriitaisia odotuksia. Samaan aikaan kun asiakkaat haluaisivat olla itsekseen hiljaisessa, rauhallisessa työskentely- ja lukutilassa, kirjastossa pitäisi olla monipuolista ja aktiivista kansalaisuutta edistävää toimintaa. 

Tässä voisikin olla kirjastoille mahdollisuus kehittää tilan käyttöä ristiriitaisista odotuksista huolimatta. Voisiko kirjastotilaa käyttää eri aikoina eri tavoilla? 

Useissa vastauksissa näkyi oivallus kirjastotilan ainutlaatuisesta tarjonnasta, jota kenelläkään muulla ei ole: turvallinen ja rauhallinen tila, jossa kaikkien vapaassa käytössä on ajantasainen, monipuolinen ja laaja aineisto. ”Kirjasto on kirjasto ja pitäisi muistaa, että juuri kirjastona oleminen on kirjaston ainutlaatuinen tehtävä. Muille toiminnoille on myös vaihtoehtoisia tiloja.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

Monessa kirjastossa ollaan huolestuneita etenkin lapsille ja nuorille tarkoitetun tilan puutteesta. ”Kirjastosta puuttuvat nuorille soveltuvat tilat, myöskään hiljaista tilaa ja työskentelytilaa ei juurikaan ole. Valtakunnallisessa asiakaskyselyssä (2018) niitä meiltä toivottiin.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

Ehkä kirjastotilan erityisyyttä onkin juuri se, että kirjastossa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten on mahdollista kohdata toisensa, vaikka yhteistä aktiivista toimintaa ei olekaan. Kirjastotila ja kirjastoyhteisön jäsenyys yhdistävät. Olisiko se parhaimmillaan luonnollista kulttuurista vuoropuhelua, johon kirjastolaki tähtää?

Palvelujen tärkeydestä

Arviointikyselyssä kirjastoja haastettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen kirjaston palveluja ohjaavia periaatteita, jotka oli johdettu kirjastolaista. Periaatteet olivat: erityisryhmien huomioiminen, jatkuva oppiminen, kulttuurinen moninaisuus, lukemiskulttuurin vahvistaminen, sivistyksen edistäminen, tiedon vapaa saatavuus, yhdenvertaisuus sekä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen vuoropuhelu.

Vastaajien oli vaikea arvottaa periaatteita. Vastaajat kommentoivat, että ne ovat kaikki tärkeitä eivätkä sulje toisiaan pois. Lukemiskulttuurin vahvistaminen, yhdenvertaisuus ja tiedon vapaa saatavuus erottautuivat kuitenkin jonkin verran muita tärkeämpinä. Kulttuurinen moninaisuus ja yhteiskunnallinen ja kulttuurinen vuoropuhelu ovat kirjastolaissa uusia asioita ja ehkä käytännön työssä vielä vähemmällä huomiolla, joten ne jäivät viimeiseksi tärkeysjärjestyksessä. Kun oli pakko valita, niin perinteiset kirjastoarvot olivat vielä vahvat. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen vastauksissa korostui yhdenvertaisuus enemmän kuin koko maan vastauksissa. Muuten vastaukset olivat hyvin yhdensuuntaisia.

Kirjastoja pyydettiin myös panemaan asiakkaan kannalta tärkeysjärjestykseen seuraavat kirjaston palvelut: asiakkaiden opastus, harrastustilat, kokoelma, laitteet, tapahtumat, tietopalvelu, työskentelytila. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vastaajat pitivät kokoelmaa vielä merkittävämpänä kuin koko maan vastaajat, vaikka se koko maan vastaajienkin mielestä oli selkeästi tärkein. (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa 86 %, koko maa 78 %). Harrastustilan merkitystä piti vähäisimpänä suunnilleen yhtä suuri osa vastaajista sekä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla (76 %) että koko maassa (74 %).

 

Kirjastotilojen tarve digiaikakaudella

Aika ajoin julkisuudessa ihmetellään, mihin enää tarvitaan kirjastotiloja, kun kaikki tieto on saatavilla verkosta. Arviointikyselyssä aluehallintovirastot halusivat tietää, miten e-aineistot ja verkkopalvelut vaikuttavat kirjastotiloihin.  

Vain kahdeksan prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että tilaa tarvitaan vähemmän. Reilu kolmannes arvioi, että verkkopalvelut eivät vaikuta mitenkään tiloihin. Lähes puolet vastanneista oli sitä mieltä, että tilojen on oltava muunneltavia. Vajaa kolmannes vastasi, että tarvitaan enemmän ryhmä- ja työskentelytiloja. Yhtä moni ennakoi, että kalusteita ja sisustusta on muutettava. 

Kirjastotilaston mukaan fyysisiä kirja-aineistoja oli 15 prosenttia vähemmän vuonna 2019 kuin kymmenen vuotta sitten. Aineistojen muoto on muuttumassa. Kun e-aineistojen tilastointi vuonna 2014 aloitettiin, Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa oli käytettävissä 250 e-kirjaa, Kainuussa ei vielä yhtään. Vuonna 2019 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot hankkivat yhteiseen e-kirjastoonsa käyttöoikeuksia yli 2 600 e-kirjaan. Todennäköisesti sama kehitys jatkuu. Yhtä todennäköistä kuitenkin on, että kirjastot hankkivat vielä pitkään osan aineistoista sekä sähköisenä että paperisena.

Kirjastotilaa tarvitaan edelleen myös laitteille, jotta kirjastossa voidaan käyttää e-aineistoja ja verkkopalveluja. Osa e-aineistosta on verrattavissa entiseen käsikirjastokokoelmaan, kun aineistojen käyttöoikeus on vain kirjaston koneilla tai kirjaston verkossa. Lehtilukusalit eivät täyty enää printtilehdistä, vaan tableteista. Digiaikakaudella kirjastojen on vaikea perustella päättäjille tällaista kirjastotilan tarvetta.

Rauhallista työtilaa tarvitaan kuitenkin aina riippumatta aineiston formaatista. 

Koko yhteiskunta digitalisoituu, joten kansalaiset tarvitsevat tukea digitaitoihin. Kirjastolain taustamuistiossa kirjaston tehtävänä nähdään mm. asiakkaiden ohjaus erilaisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöön.

Kirjastot neuvovat kansalaisia ensisijaisesti kirjaston omien digitaalisten palvelujen käyttöön ja järjestävät yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koulutuksia ja opastuksia muiden palvelujen käyttöön.

Kirjastojen digiohjaus edellyttää rauhallista ja hyvin varusteltua opiskeluympäristöä. Tilan viihtyisyys niin digiohjauksessa kuin muussakin oppimistilanteessa on pedagogisesti tärkeää. Tilan valaistus ja äänimaisema on olennaista etenkin iäkkäiden asiakkaiden opastuksessa.

Asiakkaat voivat hoitaa verkkoasiointiaan kirjaston tiloissa ja laitteilla. Verkkopalvelujen käyttö julkisessa tilassa vaatii laitteiden lisäksi yksityisyyttä ja myös tietoturvallisen ympäristön.

Kirjastoaineistojen tallennusmuotojen ja palvelumuotojen vaihtuessa myös tiloja on mukautettava. Tilojen käyttö ja toiminta kirjastoissa on jo muuttunut, kun sähköiset aineistot ja palvelut ovat osa fyysistä julkista kirjastotilaa. Kirjastot tekevät muutoksia tiloissa ja sisustuksessa sekä miettivät aineistojen esillepanoa ja käytettävyyttä uudesta näkökulmasta.

 

Omatoimikirjastojen kehitys jatkuu

Kirjastojen omatoiminen käyttö kasvaa jatkuvasti. Kolme kuntaa neljästä Pohjois-Pohjanmaalla ja yhtä vaille kaikki Kainuussa kertoi, että kirjastolla oli jo käytössä tai oli suunnitteilla omatoimikirjastopalveluja. (Kartta 5.8.6.1.).

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämillä valtionavustuksilla oli ollut merkitystä palvelun kehittämisessä: Oulua lukuun ottamatta muut kunnat olivat saaneet omatoimipalvelun toteuttamiseen valtionavustusta. 

Omatoimikirjastot ovat osoittautuneet menestykseksi, ja niiden kehitystyö jatkuu. 

Myös aluehallintoviraston kirjastoille tekemässä arviointikyselyssä tuli esiin toiveikas suhtautuminen asiakkaiden aktiiviseen osallistumiseen. ”Asiakkaat ottavat toivottavasti tilat haltuun ja alkavat käyttää myös uusinta palveluamme, omatoimikirjastoa.” ”Kun kirjasto on joka päivä käytettävissä klo 7-21, asiakkaat voivat käyttää kirjastoa aiempaa monipuolisimmilla tavoilla ja aikoina.” (Avovastauksia arviointikyselystä 2019.)

Kirjastopalvelujen tasalaatuisuus ja kansalaisten yhdenvertaisuus tavoitteena

Kirjastopalvelujen laatu vaihtelee tulevaisuudessakin kuntien välillä. Osa vastanneista oli sitä mieltä, että kirjasto ei pysty vastaamaan kirjastolain vaatimuksiin resurssipulan takia. ”Lain kirjain toteutuu, jos kunnan taloustilanne helpottaa ja uusien tilojen investoinnit voidaan toteuttaa taloussuunnitelmassa esitetyllä aikataululla. Muussa tapauksessa kirjastotoiminta jatkuu nykyisessä ahtaudessa, mutta laissa annetut tehtävät eivät voi toteutua ja kaupunkilaiset ovat huonommassa asemassa kirjastopalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden suhteen kuin esimerkiksi monen naapurikunnan asukkaat. Yhdenvertaisuus ei toteudu.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

Myös muissa perusasioissa, kuten tilan esteettömyydessä ja sisäilman laadussa, arvioitiin olevan puutteita tulevaisuudessa, jos kunnalla ei ole varaa korjausvelan maksuun. 

Toisessa ääripäässä ovat kunnat, joissa tilat ovat uudet ja muunneltavat ja toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan aidossa yhteistyössä kunnan muiden toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa. Aina ei ole kysymys suuremmista resursseista, vaan siitä, miten resursseja käytetään. Toisaalta tilan ja toiminnan kehittämiseen vaikuttaa paljon se, miten kunta ja sen päättäjät näkevät kirjaston merkityksen asukkaiden hyvinvoinnille ja sivistykselle.

Kartta 5.8.6.1. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen kunnat, joilla on omatoimikirjastopalvelua.

Kuvio 5.8.6.1. Suunnitteilla olevat muutokset kirjaston toimipaikoissa Pohjois-Suomen AVIn alueella vuosina 2020-2025.