Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnan liikuntapaikat ovat sijoittuneet suhteessa väestön sijaintiin?

Keskeiset liikuntapaikat sijoittuivat kuntien liikuntatoimen viranhaltijoiden arvion mukaan hyvin yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta. Erityisesti lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus oli parantunut, mutta se on edelleen kansallista keskitasoa huonompi.

Uimahallien, jäähallien ja lähiliikuntapaikkojen sijoittumista suhteessa väestön sijaintiin tarkasteltiin saavutettavuusanalyyseilla, joissa selvitettiin saavutettavuutta matka-aikana autolla sekä etäisyytenä kevyen liikenteen väyliä pitkin. Matka-aikaan perustuen tarkasteltiin uimahalleja sekä jäähalleja ja etäisyyteen perustuen uimahalleja, jäähalleja ja lähiliikuntapaikkoja. Pohjois-Suomessa liikuntapaikkojen saavutettavuus oli koko maahan verrattuna huonompaa kaikkien kolmen saavutettavuusanalyyseilla tarkastellun liikuntapaikan osalta, vaikka saavutettavuus olikin parantunut verrattuna vuoden 2013 arviointiin.

Uimahallien ja kylpylöiden verkko on varsin tiheä Oulu–Kajaani-linjan eteläpuolella. Uimahallipalveluja on saatavissa valtaosissa keskeisiä taajama-alueita. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella uimahallipalvelujen saavutettavuus on kansallista keskitasoa hieman huonompi. Alueella yli 97 % väestöstä asuu 35 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä. 15 minuutin ajomatkan sisällä asuu lähes 81 % väestöstä, kun vastaava luku valtakunnallisesti oli yli 86 prosenttia. Väestöstä 72 % asuu 10 minuutin ajomatkan sisällä. Saavutettavuus on hieman parantunut vuodesta 2013. 

Kartassa 6.6.6.1 on kuvattu uimahallien saavutettavuutta matka-aikana autolla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2019.

Taulukossa 6.6.6.1 on kuvattu, kuinka suuri osa väestöstä saavutti uimahallin ja jäähallin 10:ssä ja 15:ssä minuutissa vuosina 2013 ja 2019.

Iäkkäät ovat parhaiten uimapalvelut saavuttava väestöryhmä 7 minuutin saavutettavuusalueelle asti. Lapsilla ja nuorilla saavutettavuustaso on koko väestöä huonompi 15 minuutin saavutettavuusalueelle asti. 90 % iäkkäistä asuu 26 minuutin saavutettavuusalueella, kun lähes 90 % lapsista ja nuorista asuu 20 minuutin saavutettavuusalueella.

Kuviossa 6.6.6.1. on kuvattu uimapalveluiden saavutettavuus autolla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella. (Uimapalveluiden saavutettavuus autolla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella.)

Uimapalvelujen saavutettavuus kevyen liikenteen väyliä pitkin on Pohjois-Suomessa kansallista keskitasoa hieman huonompi. Yli 97 % väestöstä asuu 45 kilometrin sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä. 25 kilometrin sisällä asuu 89 % ja 10 kilometrin sisällä yli 72 % väestöstä. Tilanne on pysynyt ennallaan vuodesta 2013.

Taulukossa 6.6.6.2 on kuvattu, kuinka suuri osa väestöstä asui 10 kilometrin etäisyydellä uimahallista kevyen liikenteen verkostoa pitkin vuosina 2013 ja 2019.

Ikäryhmien välillä on hajontaa. Iäkkäät saavuttavat uimapalvelut lapsia ja nuoria paremmin 9 kilometrin saavutettavuusalueelle asti. Kuviossa 6.6.6.2 on kuvattu uimapalvelujen saavutettavuus kevyen liikenteen väyliä pitkin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella eri ikäryhmissä vuonna 2019.

Myös jäähallien saavuttavuus on Pohjois-Suomessa hieman kansallista keskitasoa huonompi. Pudasjärvi ja Taivalkoski muodostavat suurimman aukon palveluverkossa. Pohjois-Suomessa yli 82 % väestöstä asuu 15 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä jäähallista. 10 minuutin ajomatkan sisällä asuu lähes 76 % väestöstä. Jäähallien saavutettavuus on parantunut selkeästi vuodesta 2013 (Taulukko 6.6.6.1.).

Kartassa 6.6.6.2. on kuvattu jäähallien saavutettavuutta matka-aikana autolla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2019.

Kevyen liikenteen väylästöä pitkin liikuttaessa Pohjois-Suomessa 40 kilometrin sisällä lähimmästä jäähallista asuu lähes 95 % väestöstä. 25 kilometrin sisällä asuu yli 88 %, kymmenen kilometrin sisällä yli 76 % ja viiden kilometrin sisällä yli 59 % väestöstä. Lapset ja nuoret saavuttavat jäähallit muuta väestöä huonommin 13 kilometrin saavutettavuusalueelle asti.

Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, vapaassa ja maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavassa paikassa. Lähiliikuntapaikat ovat liikunnallisesti monikäyttöisiä, ympärivuotisia sekä viihtyisiä. Lähiliikuntapaikkojen peruslähtökohta on se, että ne ovat osa päivittäistä elinympäristöä eikä niille tarvitse siirtyä erikseen pitkää matkaa. Lähiliikuntapaikan osalta vuoden 2013 arvioinnissa määritettiin hyvän saavutettavuuden rajaksi kaksi kilometriä kevyen liikenteen väyliä pitkin.

Kevyelle liikenteelle sopivaa väylästöä pitkin mitattuna 56 prosenttia Pohjois-Suomen väestöstä asuu kahden kilometrin sisällä lähimmästä lähiliikuntapaikasta. Viiden kilometrin sisällä lähiliikuntapaikasta asuu 79 prosenttia väestöstä. Verrattuna vuoden 2013 arviointiin saavutettavuudessa on tapahtunut merkittävä paraneminen. Vuoden 2013 arvioinnissa kahden kilometrin etäisyydellä asuvan väestön osuus oli 51 prosenttia ja viiden kilometrin etäisyydellä asuvan väestön osuus 72 prosenttia. (Kuvio 6.6.6.3.).

Vaikka lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella on parantunut, lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus on huonompi kuin valtakunnallisesti. Koko maassa kevyelle liikenteelle sopivaa väylästöä pitkin mitattuna 66 prosenttia Suomen väestöstä asuu 2 kilometrin sisällä lähimmästä lähiliikuntapaikasta, ja viiden kilometrin sisällä lähiliikuntapaikasta asuu 81 prosenttia väestöstä.

Lähiliikuntapaikkojen määrän lisääntyminen parantaa saavuttavuutta ja lyhentää etäisyyksiä lähiliikuntapaikoille. Etäisyyden muutokseen voivat kuitenkin lähiliikuntapaikkojen määrän kasvun lisäksi vaikuttaa muun muassa väestön keskittyminen taajamiin, harvaan asuttujen alueiden liikuntapaikkojen tai huonokuntoisten liikuntapaikkojen lakkauttaminen sekä koulujen lakkauttamisen yhteydessä tapahtuvat lähiliikuntapaikkojen siirtymiset pois kuntalaisten käytöstä. Matkaetäisyydessä lähiliikuntapaikoille on Pohjois-Suomessa tapahtunut sekä etäisyyden lyhentymistä että etäisyyden kasvua. Arvioinnissa ei analysoitu muutosten syytä. Matkaetäisyyden muutosta lähiliikuntapaikoille on kuvattu kartassa 6.6.6.3.

Keskeiset liikuntapaikat sijoittuivat kuntien liikuntatoimen viranhaltijoiden arvion mukaan hyvin yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta ja ne olivat hyvin käyttäjien enemmistön saavutettavissa (Kuvio 6.6.6.4.). Eri liikuntapaikkojen välillä ei ollut suuria eroja saavutettavuuden näkökulmasta. Parhaiten saavutettavuuden näkökulmasta kuntien yhdyskuntarakenteeseen olivat sijoittuneet jäähallit ja lähiliikuntapaikat. Huonosti tai melko huonosti saavutettavia liikuntapaikkoja arvioitiin olevan hyvin vähän. Laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat yleisurheilu- ja pallokentät olivat myös saavutettavuuden näkökulmasta sijoittuneet erittäin hyvin.

Koska uimahallit ovat laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia ja terveyttä edistävän liikunnan näkökulmasta merkittäviä liikuntapaikkoja, kuntien liikuntatoimen viranhaltijoilta kysyttiin, onko uimahalliin mahdollisuus saapua kevyen liikenteen väyliä pitkin tai julkisella liikenteellä ja järjestetäänkö uimahallille kuljetuksia.

Alueen kaikkiin uimahalleihin oli mahdollisuus saapua kevyen liikenteen väyliä pitkin. Tilanne on parantunut vuodesta 2013, jolloin 90 prosenttia uimahalleista oli saavutettavissa kevyen liikenteen väyliä pitkin. Etäisyydet uimahalleihin vaihtelevat suuresti, ja vain hieman yli puolella Pohjois-Suomen väestöstä oli alle viiden kilometrin matka kevyen liikenteen väyliä pitkin lähimpään uimahalliin. Julkisella liikenteellä oli mahdollista saapua uimahallille 10 kunnassa.

Uimahallien saavutettavuuteen on mahdollista vaikuttaa myös kuntalaisille järjestettävillä uimahallikuljetuksilla. Kuljetuksia voidaan järjestää joko oman kunnan tai muiden kuntien uimahalleihin.   Kuljetuksia uimahalleihin järjesti Pohjois-Pohjanmaan kunnista 33 prosenttia ja Kainuun kunnista 13 prosenttia. Kuljetusten järjestäminen on samalla tasolla kuin vuonna 2013.

Kartta 6.6.6.1. Uimahallien saavutettavuus autolla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kartta 6.6.6.2. Jäähallien saavutettavuus autolla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kartta 6.6.6.3. Ero lähiliikuntapaikkojen saavutettavuudessa kevyen liikenteen väyliä pitkin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuosien 2013 ja 2019 välillä.

Kuvio 6.6.6.1. Uimapalveluiden saavutettavuus autolla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 6.6.6.2 Uimapalveluiden saavutettavuus kevyen liikenteen väyliä pitkin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2019.

Kuvio 6.6.6.3. Ero lähiliikuntapaikkojen saavutettavuudessa kevyen liikenteen väyliä pitkin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuosien 2013 ja 2019 välillä.

Kuvio 6.6.6.4. Keskeisten liikuntapaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta.

Taulukko 6.6.6.1 Uimahallien ja jäähallien saavutettavuus minuutteina 2013 ja 2019.

Taulukko 6.6.6.2. Uimahallin, jäähallin ja lähiliikuntapaikan saavutettavuus kilometreinä 2013 ja 2019.