Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Mikä on kunnallisten perusliikuntapaikkojen määrä suhteessa väestön määrään?

Käyttövuorojen kysyntä oli merkittävästi tarjontaa suurempaa liikuntasalien ja liikuntahallien kohdalla, jotka tarjoavat toimintamahdollisuuksia laajalle joukolle liikuntamuotoja. Lähiliikuntapaikkaverkosto oli laajentunut. Toimivan liikuntapaikkaverkoston ylläpito vaatii pitkäjänteistä suunnittelua.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa oli yleisurheilukenttiä, pallokenttiä ja kuntoratoja hyvin kysyntää vastaavasti. Liikuntahallien, uimahallien ja jäähallien määrä vastasi heikoiten kysyntää. Pohjois-Pohjanmaalla jäähallien kysyntä suhteessa tarjontaan on kasvanut vuodesta 2013 merkittävästi. Vain 40 prosentissa kunnista kysyntä vastaa tarjontaa. Kainuussa jäähallitarjonta on puolestaan parantunut vuodesta 2019. Puolessa alueen kunnista uimahallien tarjonta vastasi kysyntää. Alueen kunnista 45 prosentissa ei ole uimahallia eikä 47 prosentissa jäähallia. Taulukossa 6.7.6.1 kuvataan eri liikuntapaikkojen riittävyyttä suhteessa kysyntään vuosina 2013 ja 2019.

Yleisurheilukenttä oli kaikissa vastanneista kunnista. Samoin yksi tai useampi pallokenttä löytyy kaikista kunnista. Kenttien tarjonta vastasi hyvin kysyntää. Myös kuntoratojen tarjonta vastasi hyvin kysyntään. Alueellisia eroja ei ollut merkittävästi.

Sisäliikuntatiloista liikunta- ja kuntosalien tarjonta vastasi hyvin kysyntää. Isompien liikuntahallien tarve on edelleen merkittävä. Kunnista 20 prosenttia vastasi, ettei liikuntahallien tarjonta vastaa kysyntää. Kuntosalien kysyntä on suurinta alueen suurimmissa kunnissa, mutta niissä on myös eniten tarjolla yksityisiä kuntosalipalveluja kysyntään vastaamassa.

Liikuntapaikkojen saavutettavuuteen vaikuttaa liikuntapaikkojen määrän lisäksi merkittävästi myös liikuntapaikkojen käyttövuorojen määrä. Käyttövuorojen kysyntä oli edelleen suurinta liikuntasaleissa ja -halleissa, kuten vuosien 2010 ja 2013 arvioinneissakin. Kuviossa 6.7.6.1 kuvataan minkä liikuntapaikkojen käyttövuorojen kysyntä on merkittävästi tarjontaa suurempaa.

Kysynnän määrää selittää osaltaan se, että liikuntasalit- ja hallit tarjoavat harjoitus- ja kilpailuolosuhteet suurelle määrälle lajeja ja seuroja, joten niihin kohdistuu suurempi vuorojen hakupaine kuin yksittäisten lajien suorituspaikoille.

Liikuntapaikkasuunnittelun avulla kunnissa voidaan toteuttaa liikuntapaikkarakentamista pitkäjänteisesti muuttuvat olosuhdetarpeet huomioon ottaen.

Voimassa olevia liikuntapaikkasuunnitelmia oli Pohjois-Pohjanmaan kunnissa maan keskiarvoa enemmän. Pohjois-Pohjanmaan kunnista 53 prosentissa oli liikuntapaikkasuunnitelma, johon pohjautuen liikuntapaikkarakentamista toteutetaan. Voimassa olevien liikuntapaikkasuunnitelmien määrä oli kasvanut Pohjois-Pohjanmaan kunnissa huomattavasti verrattuna vuoden 2013 arviointiin, jolloin suunnitelmia ilmoitettiin olevan alle neljänneksessä kunnista. Taulukossa 6.7.6.2. kuvataan hyväksyttävien liikuntapaikkasuunnitelmien määrä kunnissa vuosina 2013 ja 2019.

Liikuntapaikkasuunnittelun tarve korostuu suuremmissa kunnissa, joissa liikuntapaikkojen määrä ja tarve eri liikuntamuotojen suorituspaikoille sekä käyttäjämäärät ovat suurempia. Liikuntapaikkasuunnitelmasta tulisi saada kunnissa jatkuvasti päivittyvä ja useamman vuoden kattava osa kunnan hyvinvoinnin edistämisstrategiaa.

Liikuntapaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen ratkaistaan kaavoitusprosessin yhteydessä. Maankäytön suunnittelulla voidaan myös varmistaa, että yhdyskuntarakenteeseen muodostuu yhtenäisiä aktiivisen liikkumistavan mahdollistavia reittejä. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää, että liikuntatoimi on osallisena maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa. Kunnan liikuntatoimi osallistui maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosessiin 39 prosentissa kunnista. Tilanne oli huonontunut hieman vuodesta 2013, jolloin osuus oli 42 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna liikuntatoimi oli aktiivisemmin osallisena maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa Pohjois-Pohjanmaalla (43 prosenttia kunnista) kuin Kainuussa (25 prosenttia kunnista).

Taulukko 6.7.6.1. Liikuntapaikkojen riittävyys suhteessa kysyntään Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuosina 2013 ja 2019.

Taulukko 6.7.6.2. Liikuntapaikkasuunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa vuosina 2013 ja 2019.

Kuvio 6.7.6.1 Liikuntapaikkojen käyttövuorojen kysyntä.