Sijoitettujen lasten opetuksen yhteistyö

Valtakunnallinen arviointi

Miten yhteistyö sijoituspaikan ja koulun/koulutoimen välillä on rakennettu?

Eniten kunnissa ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä aiheuttavat kasvaneet erityisen tuen ja oppilashuollon tarpeet. Muita ongelmakohtia ovat lisääntynyt erityisopettajien tarve, oppilaiden mielenterveyteen liittyvät haasteet sekä tiedottaminen kuntien sosiaalitoimien ja koulutoimien välillä.

Kunnille lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin yhteistyön toimivuudesta opetuksen järjestämisessä ja siihen mahdollisesti liittyvistä haasteista. Kuvassa 3.9.1. on esitetty, miten vastaajat näkevät yhteistyön toimivuuden opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten välillä AVI-alueittain. Kuvasta 3.9.1. nähdään, että asteikolla 1–5 Itä-Suomen AVI-alueella yhteistyö opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä saa korkeimman arvon (3,1). Ero on tilastollisesti merkitsevä (p<0.05) Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueeseen verrattuna (arvo 2,3). AVI-alueiden keskiarvo on 2,6.

Kunnilta tiedusteltiin lisäksi yhteistyön toimivuutta sijoittavan kunnan ja vastaanottavan kunnan opetustointen kanssa. AVI-alueiden keskiarvoksi tulee 2,8. Kuvassa 3.9.2. on esitetty arvojen jakautuminen asteikolla 1–5 eri AVI-alueiden välillä. Kunnilta tiedusteltiin myös, miten kunnan opetustoimi saa tarvitsemansa tiedot sijoittavan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta sijoitetuista lapsista (Kuva 3.9.3). Kunnan opetustoimen ja sijoittavan kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisten välinen tietojen vaihto saa asteikolla 1–5 keskiarvoksi 2,2. Se on kaikkien esitettyjen väittämien heikoin arvo. Heikoimman arvon tälle väittämälle antavat kyselyyn vastanneet Lapin AVI-alueen kunnat.

Kysymykseen yhteistyön toimivuudesta opetuksen järjestäjien ja yksityisten lastensuojelulaitosten kanssa vastaajat antavat asteikolla 1–5 arvoksi keskimäärin 3,2. Kuva 3.9.4. esittää arvojen jakautumista AVI-alueittain. Kuvasta 3.9.4. nähdään, että korkeimman arvon yhteistyölle antavat Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnat (3,7), eli Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen kunnat arvioivat yhteistyön sujuvan parhaiten. Heikoimmin yhteistyö vastausten perusteella sujuu puolestaan Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueen ja Etelä-Suomen AVI-alueen kyselyyn vastanneissa kunnissa (2,9). Itä-Suomen AVI-alueen kuntien ja Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueen kuntien välinen ero vastauksissa on tilastollisesti merkitsevä (p>0.05).

Kuntien avoimista vastauksista yhteistyön ongelmista nousee yksi asia ylitse muiden: tieto eri tahojen välillä kulkee huonosti ja tiedonkulku on usein henkilösidonnaista. Kunnat kaipaisivat yhteistä järjestelmää, jossa tieto erityisesti sosiaalitoimen ja opetustoimen välillä kulkisi paremmin. Tieto sijoituksesta tulee vastaanottavalle kunnalle usein yllättäen ja sijoitukseen varautuminen on siksi haastavaa.

Tiedonkulkua eri toimijoiden välillä luonnehditaan esimerkiksi yhdestä Itä-Suomen AVI-alueen kunnasta näin: “Tiedottamisen käytänteitä kuntien ja sosiaalityön toimijoiden välillä olisi tarpeen edelleen kehittää. Tieto sijoitetuista lapsista niin oman kunnan kuin kuntaan sijoitettujen lasten osalta on hajallaan. Yhteistyötahot ovat myös hajallaan, kun sosiaalipuolen toimijat ovat ehkäisevässä työssä, perhetyössä ja lastensuojelutyössä ‘ominaan’.”

Kunnissa toivotaan myös parempaa ennakointia sijoitettujen lasten opetuksen järjestelyihin liittyen. Lounais-Suomen AVI-alueen kunnan vastauksessa kerrotaan, että “kuntaan sijoitetaan lapsi ilman, että asiasta informoidaan millään tavalla opetustoimea etukäteen. Ei tarkisteta, onko resurssia tarjota riittäviä palveluja oppilaalle (esim. tukitoimia vaativan erityisen tuen oppilaille tai kielivalinnat). Lastensuojelu vetoaa salassapitoon.”

Aluehallintovirastot ovat selvittäneet lastensuojelulain perusteella kuntiin sijoitettujen lasten opetusjärjestelyjä aikaisemminkin (Peruspalvelujen arviointi 2016). Tässä vuotta 2015 koskevassa arvioinnissa (n=243) vähän yli puolet kunnista katsoi keskimäärin saavansa riittävästi tietoa joko oman tai sijoittavan kunnan viranomaisilta sijoitetuista lapsista toiminnan tueksi. Tiedonsaantia vuonna 2015 yleisellä tasolla oli vastaajien mukaan rajoittanut erityisesti resurssipula tai salassapitosäännösten tiukka tulkinta. Vuoden 2015 arvioinnissa eniten tiedonsaannin ongelmia oli ollut sijoittavan kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa: peräti 71,9 % vastaajista koki tuolloin, että tiedonsaanti oli hankalaa. Tässä käsillä olevassa vuotta 2019 koskevassa arvioinnissa tiedonsaanti sijoittavan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa saa myös heikoimman arvon: asteikolla 1–5 vastaajat antavat arvoksi 2,1. Näyttää siten siltä, että tiedonsaantiongelmat ovat edelleen olemassa näiden kahden tahon välillä.

Kunnilta tiedusteltiin eri väittämien ja avovastausten kautta suurimpia ongelmia lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä. Kuvassa 3.9.5. on esitetty vastaajien arviot oppilashuollosta. Kuvasta 3.9.5. nähdään, että kyselyyn vastanneet Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnat antavat suuremman merkityksen (arvo asteikolla yhdestä viiteen 3,9) lisääntyneen oppilashuollon roolista ongelmien aiheuttajana kuin muiden AVI-alueiden kunnat. Kunnan tyypillä on myös merkitystä kysymykseen vastaamisessa (p<0.05): maaseutumaisissa kunnissa arvoksi annetaan keskimäärin 3,4, kun taajaan asutuissa kunnissa arvoksi tulee 3,8, samoin kuin kaupunkimaisissakin kunnissa. Maaseutumaisilla kunnilla tarkoitetaan tässä raportissa alle 4 000 asukkaan kuntia, taajaan asutuilla kunnilla 4 000-20 000 asukkaan kuntia ja kaupunkimaisilla kunnilla yli 20 000 asukkaan kuntia.

Oppilashuollon lisääntynyttä tarvetta kommentoidaan esimerkiksi yhdessä Etelä-Suomen AVI-alueen kunnan vastauksessa seuraavasti: “Kouluissa ei ole luokkia, joihin sijoituksesta palautuneet lapset ja nuoret voitaisiin sijoittaa. Tarvittaisiin etappi-luokka, joka olisi hyvin

resursoitu”. Vastaavasti toisesta saman AVI-alueen kunnasta kerrottiin, että “sijoitettujen lasten saama tuki esim. henkiseen hyvinvointiin on vajavaista. Lapset oireilevat psyykkisesti, mutta eivät saa ammattiapua”.

Ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä aiheuttaa myös kuntien näkökulmasta lisääntynyt tehostetun ja erityisen tuen tarve (Kuva 3.9.6.). Kyselyyn vastanneet Etelä-Suomen AVI-alueen kunnat kokevat lisääntyneen tehostetun ja erityisen tuen aiheuttaneen ongelmia (arvo 4,1) sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä muiden AVI-alueiden kuntia enemmän. Kaupunkimaisissa kunnissa lisääntyneen tehostetun tuen merkitys ongelmien aiheuttajana opetuksen järjestämisessä on myös merkittävämpi (p>0.05, arvo 4,2) kuin taajaan asutuissa (arvo 3,9) tai maaseutumaisissa kunnissa (arvo 3,4).

Ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä aiheuttaa myös koulunkäynnin ohjaajien lisätarve. Kuvasta 3.9.7. nähdään, että koulunkäynnin ohjaajien lisätarve on aiheuttanut eniten ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnissa (arvo 4). Vähiten ohjaajien lisätarve on aiheuttanut haasteita Lapin AVI-alueen kunnissa (arvo 2,7). Kunnan tyyppi on myös yhteydessä koulunkäynnin ohjaajien lisätarpeen mukanaan tuomiin haasteisiin (p<0.05): maaseutumaisissa kunnissa (arvo 3,3) ohjaajien lisätarve ei näyttäydy yhtä merkittävänä ongelmana kuin taajaan asutuissa (3,7) ja kaupunkimaisissa (3,8) kunnissa.

Oppilaiden poissaolot (Kuva 3.9.8.) eivät aiheuta niin merkittäviä ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä kuin aikaisemmin esille nostetut asiat. Kaupunkimaisissa kunnissa (arvo 3,0, p<0.05) poissaolot kuitenkin aiheuttavat tilastollisesti merkitsevästi enemmän ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä verrattuna maaseutumaisiin kuntiin (arvo 2,2).

Oppilaiden arviointi (Kuva 3.9.9.) ei myöskään aiheuta merkittäviä ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä. Kaupunkimaisissa kunnissa (arvo 2,7, p<0.05) oppilaiden arviointi tosin aiheuttaa enemmän ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä kuin maaseutumaisissa kunnissa (arvo 2,1).

Kunnilta tiedusteltiin myös, että aiheuttavatko yhteistyökysymykset sijoitusyksikön kanssa ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä (Kuva 3.9.10). Kyselyyn vastanneet kunnat antoivat yhteistyökysymyksille sijoitusyksikön kanssa ongelmien selittäjäksi sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä keskimäärin arvon 2,6.

Lisääntynyt erityisopettajien tarve aiheuttaa kunnille huomattavasti ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä (Kuva 3.9.11.). Kyselyyn vastanneet kunnat antavat lisääntyneelle erityisopettajien tarpeelle sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä keskimäärin arvon 3,6. Kaupunkimaisissa (arvo 3,9, p<0.05) ja taajaan asutuissa kunnissa

(3,7) lisääntynyt erityisopettajien tarve aiheuttaa tilastollisesti merkitsevästi enemmän ongelmia opetuksen järjestämisessä kuin maaseutumaisissa kunnissa (arvo 3,0).

Tiedottaminen sosiaalitoimen ja koulutoimen välillä aiheuttaa myös merkittäviä ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä (Kuva 3.9.12). Kuvassa kunnat antavat 15 esitetylle asialla keskimäärin arvon 3,5. Eniten tiedottaminen sosiaalitoimen ja koulutoimen välillä aiheuttaa ongelmia Etelä-Suomen AVI-alueen kunnissa (arvo 3,8) ja vähiten Lapin AVI-alueen kunnissa (arvo 2,6). Tiedottaminen näiden kahden toimialan välillä aiheuttaa enemmän ongelmia kaupunkimaisissa (arvo 3,9, p<0.05) kuin taajaan asutuissa kunnissa (arvo 3,4).

Tiedottamiseen liittyen toivottiin myös joissakin kunnissa valtakunnallista ohjeistusta, kuten mm. seuraavasta Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueeseen kuuluvan kunnan kommentista ilmenee: “Olisin iloinen, jos näiden lastensuojelulain perusteella sijoitettavien lasten ja nuorten koulunkäyntiin tulisi selkeät valtakunnalliset toimintatavat. Erityisesti olisi hyvä olla selkeät ohjeet siitä, mitä tietoja ja tilastotietoja lastensuojelusta pitäisi saada opetustoimeen ilman pyytämättä. Tämä pitäisi olla kunnossa jo nyt, koska lain mukaan opetuksen järjestämiseksi välttämätön tieto tulisi siirtää, mutta käytännössä kaikki ei mene aina näin helposti.”

Terveyteen liittyvien haasteiden merkitys sijoitettujen lasten opetukseen liittyvissä ongelmissa on esitetty kuvasssa 3.9.13. Kyselyyn vastanneet kunnat antavat terveyteen liittyviin ongelmiin sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä keskimäärin arvon 2,6. Kaupunkimaisissa kunnissa (arvo 2,9, p<0.05) terveyteen liittyvät ongelmat opetuksen järjestämisessä ovat suuremmat kuin maaseutumaisissa kunnissa (arvo 2,2).

Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat merkittävä ongelma sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä (Kuva 3.9.14.). Kunnat antavat mielenterveyteen liittyvien haasteiden merkitykselle keskimäärin arvon 3,6 sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä. Ongelmat tähän asiaan liittyen ovat tilastollisesti merkitsevämpiä Lounais-Suomen AVI-alueen kunnissa (arvo 4,0, p<0.05) kuin Lapin AVI-alueen kunnissa (arvo 2,5). Lisäksi ongelmat ovat ylipäätään isommassa roolissa kaupunkimaisissa (arvo 4, p<0.05) ja taajaan asutuissa kunnissa (arvo 3,6), kuin maaseutumaisissa kunnissa (3.1).

Lähes poikkeuksetta kunnat kertovat puutteellisen tiedonkulun olevan ongelma sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä. Lisäksi vaihtuva henkilöstö aiheuttaa ongelmia tiedonkulkuun liittyen. Myös vastuut ja roolit saattavat olla epäselviä joissakin kunnissa. Joidenkin kuntien vastauksissa nostettiin lisäksi esille sijoitettujen lasten väkivaltainen käyttäytyminen ja sen tuomia riskejä. Kyseisen käyttäytymisen taustalla on usein huumeita ja päihteitä.

Aluehallintovirastojen vuotta 2015 koskevassa arvioinnissa (Peruspalvelujen arviointi 2016) eniten ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä kunnille aiheuttivat lisääntynyt oppilashuollon tarve sekä tehostetun ja erityisen tuen tarve. Lisäksi ongelmia vuonna 2015 aiheutti se, että kunnat joutuivat toteuttamaan opetusjärjestelyjä lyhyellä varoitusajalla. Oppilashuollon lisääntynyt tarve sekä tehostettu ja erityisen tuen tarve on ongelmien kärkipäässä myös käsillä olevassa arvioinnissa. Vuotta 2019 koskevassa arvioinnissa eniten ongelmia sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä ovat aiheuttaneet lisääntynyt tehostetun ja erityisen tuen tarve, lisääntynyt oppilashuollon tarve, lisääntynyt erityisopettajien tarve ja lisääntynyt koulunkäynnin ohjaajien tarve. Kahden viimeksi mainitun kanssa samalla tasolla vuoden 2019 arvioinnissa on myös oppilaiden mielenterveyteen liittyvät haasteet. Vuoden 2015 arvioinnissa mielenterveyteen liittyvistä haasteista ei kysytty suoraan, joten käsillä olevan arvioinnin perusteella ei pysty arvioimaan, ovatko mielenterveyteen liittyvät haasteet sijoitettujen lasten opetuksessa täysin uusi ilmiö. Joka tapauksessa mielenterveyteen liittyvät haasteet näyttäytyvät sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä merkittävänä ongelmana.

Kuva 3.9.1. Yhteistyön toimivuus kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten välillä AVI-alueittain.

Kuva 3.9.2. Yhteistyö kunnan opetustoimen ja sijoittavan kunnan opetusviranomaisten kanssa.

Kuva 3.9.3. Kunnan opetustoimen ja sijoittavan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten välinen yhteistyö.

Kuva 3.9.4. Opetuksen järjestäjien ja yksityisten lastensuojelulaitosten välinen yhteistyö.

Kuva 3.9.5. Lisääntyneen oppilashuollon tarpeen merkitys ongelmien selittäjänä opetuksen järjestämisessä.

Kuva 3.9.6. Lisääntyneen tehostetun ja erityisen tuen merkitys ongelmien selittäjänä opetuksen järjestämisessä.

Kuva 3.9.7. Koulunkäynnin ohjaajien lisätarpeen merkitys ongelmien selittäjänä sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä.

Kuva 3.9.8. Oppilaiden poissaolot ongelmien selittäjänä sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä.

Kuva 3.9.9. Oppilaiden arviointi ongelmien selittäjänä sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä.

Kuva 3.9.10. Yhteistyökysymykset sijoitusyksikön kanssa ongelmien selittäjänä sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä.

Kuva 3.9.11. Lisääntynyt erityisopettajien tarve ongelmien aiheuttajana sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä.

Kuva 3.9.12. Tiedottaminen sosiaalitoimen ja koulutoimen välillä ongelmien aiheuttajana sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä.

Kuva 3.9.13. Terveyteen liittyvien haasteiden merkitys sijoitettujen lasten opetukseen järjestämiseen liittyvissä ongelmissa.

Kuva 3.9.14. Mielenterveyteen liittyvien haasteiden merkitys sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä