Nuorille suunnatut palvelut kunnassa

Valtakunnallinen arviointi

Tiivistelmä

Nuorisotoimen peruspalvelujen arviointikohteena oli nuorille suunnattujen palvelujen riittävyys kunnassa. Arvioinnissa perehdyttiin kunnan monialaisen yhteistyöverkoston näkemyksiin nuorille suunnattujen palvelujen riittävyydestä eli arvioitiin kuntien nuorten mahdollisuuksia saada erilaisia tarvitsemiaan palveluja. Tällä tarkoitetaan kunnan alueella asuvien nuorten käytössä olevia kaikkia palveluja, ei ainoastaan kuntien itsensä tuottamia palveluja. Arvioinnissa oli mukana yhteensä 11 palvelukokonaisuutta. Arvioinnin toteuttamisessa käytettiin kyselyä, joka lähetettiin Manner-Suomen 294 kuntaan nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista vastaaville henkilöille.

Peruspalvelujen arviointi osoittaa, että valtaosa nuorille suunnatuista palveluista kunnissa arvioitiin toimivan hyvin. Kuitenkin lähes jokaisessa palvelukokonaisuudessa on myös palveluja, jotka ovat vain melko riittäviä tai riittämättömiä. Kunnissa palvelut nuorille on järjestetty hyvin eri tavoin ja erilaisin resurssein eri puolilla Suomea, ja ne myös toteutuvat eri tavoin. Arvioinnissa kriittisimpinä nuorille riittämättöminä palveluina nousivat mielenterveyspalvelut ja julkinen liikenne. Kaikkien palvelujen yhdenvertaiseen ja riittävään palvelutasoon vaikuttaa heikko julkinen liikenne. Palveluista riittävimpinä arvioinnissa nähtiin lukiokoulutus, kirjastot, etsivä nuorisotyö, liikunta- ja urheilumahdollisuudet, vapaa sivistystoiminta, kuten kansalaisopistot, sekä alle 18-vuotiaiden terveydenhoitajan palvelut ja suun terveydenhuolto.

Nuoret eivät tunne kaikkia saatavilla olevia palveluja, sillä palveluverkostot ovat paikoin pirstaleisia. Erityisen heikosti nuorten arvioitiin tuntevan mielenterveys-, päihde- ja asumisen palvelut. Tiedotusta nuorille ja heidän kanssaan toimiville tulee tehostaa, palvelupoluista tulee tehdä tuttuja ja lisäksi ammattilaisten keskinäistä tiedonkulkua tulee parantaa.

Nuorisopalvelujen ja vapaa-ajan palvelujen arvioitiin valtakunnallisesti olevan melko riittävällä tasolla. Kaikkein riittävimmiksi nuorisopalveluista koettiin nuorisotilat ja avoin toiminta siellä, etsivä nuorisotyö, nuorten työapajatoiminta sekä yksilöohjaus. Kouluissa sekä verkossa tehtävä digitaalinen nuorisotyö on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Leiritoiminta on kunnissa vähenemässä. Kansainvälistä nuorisotyötä tehdään vain puolessa kunnissa, ja se nähdään olevan riittämätöntä. Nuorten vaikuttajaryhmiä toimii 280 kunnassa ja osallisuuden lisäämiseen on kunnissa panostettu entisestään. Kunnissa nuorille saatavilla olevien harrastus- ja toimintamahdollisuuksien tilanne oli valtakunnallisesti hyvä. Liikunta- ja urheilupaikkojen arvioitiin olevan riittävät. Kirjastopalvelut arvioitiin selkeästi riittäviksi kaikille.

Valtakunnallisesti koulutuspalveluista lukiokoulutus arvioitiin riittäväksi ja paremmin saavutettavaksi kuin melko riittäväksi arvioitu ammatillinen koulutus. Lähes kaikki päihde- ja sosiaalipalvelut arvioitiin melko riittäviksi. Samoin terveyspalvelujen taso nähtiin melko hyvänä lukuun ottamatta psykologipalveluja. Työhön, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät palvelut ovat riittävyydeltään hyvin erilaisia eri puolilla Suomea.

Nuorten mielenterveyspalvelujen riittävyys nousi peruspalvelujen arvioinnissa keskeiseksi kuntien haasteeksi. Vastaajien arvion perusteella mielenterveyspalveluista on nuorilla eniten puutteita, ja niiden nähtiin kokonaisuutena olevan kaikkein riittämättömimpiä kaikista kyselyssä mukana olleista palveluista. Mielenterveyspalvelujen puute nousi esille arvioinnissa useita kertoja. Uudet sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiot sekä resurssipula nähtiin haasteina palvelujen saannille. Matalan kynnyksen palveluja ja mielenterveyden tukea on tarjottava aiempaa enemmän ja paremmin resursoituna sinne missä nuoret ovat.