Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus

Valtakunnallinen arviointi

Tiivistelmä

Liikuntatoimen arviointikohteena vuonna 2019 oli liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus. Vastaava arviointi toteutettiin vuonna 2013. Keskeiset liikuntapaikat sijoittuivat hyvin yhdyskuntarakenteeseen saavutettavuuden näkökulmasta.  Parhaiten saavutettavuuden näkökulmasta olivat sijoittuneet liikuntasalit ja pallokentät kuten vuoden 2013 arvioinnissakin. Käyttäjien enemmistön näkökulmasta huonosti tai melko huonosti saavutettavia liikuntapaikkoja arvioitiin olevan vähän.

Käyttövuorojen kysyntä oli merkittävästi tarjontaa suurempaa liikuntasalien ja liikuntahallien kohdalla, jotka tarjoavat toimintamahdollisuuksia laajalle joukolle liikuntamuotoja.

Uimahallien, jäähallien ja lähiliikuntapaikkojen saavutettavuutta tarkasteltiin arvioinnissa saavutettavuusanalyyseillä, joissa vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna oli havaittavissa saavutettavuuden parantuminen kautta Suomen. Alueelliset erot saavutettavuudessa olivat kuitenkin suuria. Erityisesti lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus oli parantunut. Varsinainen palveluverkosto ei ollut muuttunut merkittävästi lähiliikuntapaikkaverkostoa lukuun ottamatta. Saavutettavuuden muutos kytkeytyy osaltaan kaupungistumisprosessiin sekä ikärakenteelliseen väestömuutokseen, joka on vähentänyt väestön määrää kaukana keskuksista sijaitsevissa väestöruuduissa ja lisännyt väestön määrää kasvukeskusten väestöruuduissa.

Sekä uimahallien ja kylpylöiden että jäähallien palveluverkko on varsin tiheä Oulu-Kajaani –linjan eteläpuolella. Uimapalveluita on saatavissa valtaosassa keskeisiä taajama-alueita, jonka seurauksena lähes 98 prosenttia Suomen väestöstä asuu 30 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä. Myös jäähalleja on valtaosassa keskeisiä taajamia ja lähes 97 prosenttia Suomen väestöstä asuu 30 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä jäähallista. Suomen lähiliikuntapaikkaverkosto on ryppäinen ja suurissa kaupungeissa hyvin kattava. Kevyelle liikenteelle sopivaa väylästöä pitkin mitattuna 66 prosenttia Suomen väestöstä asuu 2 kilometrin sisällä lähimmästä lähiliikuntapaikasta. Viiden kilometrin sisällä lähiliikuntapaikasta asuu 81 prosenttia väestöstä.

Liikuntapaikkasuunnittelun avulla kunnissa voidaan toteuttaa liikuntapaikkarakentamista pitkäjänteisesti kuntalaisten tarpeet huomioiden. Kuntatalouden kiristyminen lisää pitkäjänteisen suunnittelun merkitystä. Voimassa olevien liikuntapaikkasuunnitelmien määrä ei kuitenkaan ollut kunnissa juuri lisääntynyt, vain 39 prosentissa kunnista oli voimassa oleva liikuntapaikkasuunnitelma, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 35 prosenttia. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää, että liikuntatoimi on osallisena maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa. Maankäytön suunnittelulla voidaan myös varmistaa, että yhdyskuntarakenteeseen muodostuu yhtenäisiä aktiivisen liikkumistavan mahdollistavia reittejä. Kunnan liikuntatoimi osallistui maankäytön suunnitteluun ja kaavoitusprosessiin 49 prosentissa vastanneista kunnista.

Pelkkä liikuntapaikan olemassaolo ja käyttövuoro eivät vielä takaa liikuntapaikan saavutettavuutta. Liikuntapaikan tulee olla esteetön siten, että erilaisilla käyttäjäryhmillä on mahdollisuus sen käyttämiseen. Vain viidesosassa kunnista oli tehty liikuntapaikoille esteettömyyssuunnitelma, eniten niitä oli tehty yksittäisistä liikuntapaikoista uimahalleille. Vaihtelut suunnitelmien määrässä alueiden välillä olivat suuria. Parhaiten esteettömyyden arvioitiin toteutuvan uimahalleissa, pallokentillä ja yleisurheilukentillä samoin kuin vuoden 2013 arvioinnissakin.

Liikuntapaikkojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan kehittää myös vahvistamalla kuntalaisten osallisuutta. Kuntalaisilla ja eri käyttäjäryhmiä edustavilla tahoilla oli lähes kaikissa kunnissa mahdollisuus osallistua suunnitteluun jollakin tavalla kun kunta suunnittelee uutta liikuntapaikkaa tai olemassa olevan liikuntapaikan peruskorjausta.