Kirjastotilat

Valtakunnallinen arviointi

Toimintaympäristö

Kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Kirjastopalvelut ovat kaikenikäisten kuntalaisten peruspalveluja. Kunnat ylläpitävät kattavaa ja tasokasta kirjastopalvelujen verkostoa. Laki yleisistä kirjastoista tukee kunnissa tehtävää työtä.

Suomi jakaantuu alueisiin, joilla on runsaasti nuorta väestöä ja toisaalta alueisiin, joilla nuoria on vähän. Ennuste 0–15-vuotiaiden väestöosuuden kehityksestä vuoteen 2040 on puhutteleva. Kuntatasolla vaihteluvälin ennustetaan olevan suurimmillaan noin 20 prosenttiyksikköä. Tämä seikka luo hyvin erilaiset reunaehdot kuntien elinvoimaisuudelle ja kehittämiselle. Ennusteen mukaan suhteellisesti eniten nuoria löytyy Oulun ja Vaasan väliseltä alueelta sekä keskeisimmiltä kaupunkiseuduilta. Nuorten ikäluokkien pienenemisen peilikuva on vanhojen ikäluokkien kasvu. Tämä kehitys ilmenee myös työikäisten määrän vähenemistrendinä. Tulo- ja lähtömuutto vaikuttavat luonnollisesti väestömääriin sekä valtakunnan että aluetasolla. (Kartta 5.4.1.)

Vuosina 2016–2018 nuorten ikäluokkien (0–14-vuotiaat) määrä aleni Suomessa lähes 12 000 henkilöllä (0,2 %-yks.). Kehitys oli samansuuntainen kaikissa maakunnissa. (Kuvio 5.4.1.) AVI-alueittain 0–14-vuotiaiden osuudet vaihtelevat voimakkaasti. Vuonna 2018 ikäryhmän osuus koko väestöstä oli 16 %. PSAVIn alueella vastaava osuus oli 18,8 % ja ISAVIn alueella 14,1 % (ero 4,7 %-yks.). (Kuvio 5.4.2.) Nuorten ikäluokkien määrällinen ja suhteellinen väheneminen ja väestön ikääntyminen kokonaisuudessaan on suomalainen ja yleiseurooppalainen ilmiö. Suomessa tilanteen tekee erityisen haastavaksi sotien jälkeisten suurten ikäluokkien vanheneminen. Tilanne asettaa kovat paineet valtion ja kuntatalouden kestokyvylle sekä palvelujen järjestämiselle kokonaisuudessaan.
 
Pääkirjastojen ja sivukirjastojen määrät ovat pysyneet lähes muuttumattomana vuosien 2016–2019 välisenä aikana. Pääkirjastojen määrä vuonna 2019 oli 282 kpl, missä oli vähennystä kaksi kappaletta verrattuna vuoden 2016 tilanteeseen. Sivukirjastojen määrä pysyi samana. Kirjastoautojen määrä väheni kahdella 135:een. (Taulukko 5.4.1.)
 

Kartta 5.4.1. 0-15-vuotiaat, % väestöstä, väestöennuste 2040 (2018)

Kuvio 5.4.1. 0–14-vuotiaiden määrä vuosina 2016–2018

Kuvio 5.4.2. 0–14-vuotiaiden osuudet vuosina 2016–2018

Taulukko 5.4.1. Pää- ja sivukirjastojen määrän kehitys vuosina 2016-2019