Lastensuojelun sijoittamien lasten opetus

Valtakunnallinen arviointi

Toimintaympäristö

Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Laissa määritellään lastensuojelu laajasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla.

Lastensuojeluilmoitus tehtiin lähes 79 000 lapsesta vuonna 2018. Lastensuojeluilmoitusten määrä (145 880) kasvoi 5 %-yks. edellisestä vuodesta. Yhtä lasta kohti tehtiin keskimäärin 1,8 lastensuojeluilmoitusta. Vuonna 2018 sijoitettiin kiireellisesti 4 390 lasta, mikä on 6,9 %-yks. enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Huostassa olleiden lasten määrän (10 861) kasvu (2,3 %-yks.) oli hillitympää. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli lähes 55 000 lasta ja nuorta vuonna 2018. Määrä väheni tuhannella asiakkaalla (1,8 %-yks.) edellisestä vuodesta.

Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2018 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 544 lasta ja nuorta. Lukumäärä kasvoi 2,6 %-yks. edellisestä vuodesta. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vaihtelee kunnissa välillä 0,2-4,8 % (Kartta 3.4.1.). Keskimäärin osuus oli Suomessa 1,5 %.

Perheisiin sijoitettujen lasten osuus kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli keskimäärin Suomessa 37,9 %. Suurin osuus oli PSAVIn alueella (49,4 %) ja pienin LAAVIn alueella, missä osuus oli 35,4 % (Kartta 3.4.2.).

Ammatillisiin perhekoteihin sijoitettujen lasten osuus kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli keskimäärin noin 9 %. Suurin osuus oli LAAVIn alueella (24,9 %) ja pienin LSAVIn alueella (4,8 %) (Kartta 3.4.3.).

Laitoksiin sijoitettujen lasten osuus kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli keskimäärin 33,6 %. Suurin osuus oli LSAVIn alueella (40,9 %) ja pienin LAAVIn alueella (22,6 %) (Kartta 3.4.4.)

Muualle sijoitettujen lasten osuus kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli keskimäärin 5,3 %. Aluehallintovirastoittain tarkasteltuna suurin osuus oli ESAVIn alueella (7,3 %) ja pienin LAAVIn alueella (2,8 %). (Kartta 3.4.5.)

Suomessa oli vuonna 2019 yhteensä 294 Manner-Suomen kuntaa. Edellisestä arviointikerrasta, vuodesta 2015, Manner-Suomen kuntien lukumäärä on vähentynyt seitsemällä kuntaliitosten myötä (Kuntaliitto 2019, Tilastokeskus 2015).

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 koko Suomessa oli toiminnassa 2 187 peruskoulua, joista vuosiluokat 1-9 käsittäviä yhtenäiskouluja oli 22 %. Oppilaita perusopetuksessa oli kaiken kaikkiaan 550 400. Erityiskouluja oli toiminnassa 63 ja niissä opiskeli yhteensä 4 200 oppilasta. Verrattaessa koulujen kokoa, voidaan todeta, että viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräisellä oppilasmäärällä mitattuna peruskoulut ovat kasvaneet suuremmiksi yksiköiksi, eli oppilaita on enemmän yhdessä yksikössä (Tilastokeskus 2020a).

Manner-Suomessa kuntien tai kuntayhtymien omistamia perusopetusta antavia kouluja vuonna 2019 oli yhteensä 2 123 (Tilastokeskus 2020b). Peruskouluasteen erityiskouluja vuonna 2019 tutkitulla alueella oli yhteensä 51. Koulujen lukumäärät on esitetty oheisessa taulukossa 3.4.1. aluehallintovirastoalueittain.

Oppilasmäärät edellä esitetyissä oppilaitoksissa AVI-alueittain käyvät esille taulukosta 3.4.2.

 

Lastensuojelu: yhteistyö huoltajan, sosiaalitoimen ja opetuksen järjestäjän välillä sijaishuollon aikana

Arvioinnin ajankohtana 20.9.2019 lastensuojelulaki määritteli yhteistyön sijaishuollon alkaessa seuraavasti: lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän sekä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän tulee olla yhteistyössä sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja hänen vanhempansa ja huoltajansa sekä sijaishuoltopaikan edustajan kanssa lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi (Finlex 2020).

Lastensuojelulakia on muutettu 12.4.2019/542 annetulla muutossäädöksellä ja muutos on tullut voimaan 1.1.2020. Lastensuojelulain muutoksilla halutaan turvata paremmin lasten perusoikeuksien toteutuminen. Eduskunnan apulaisoikeusmiehen valvontakäynneillä lastensuojelulaitoksissa on havaittu edelleen huonoja ja vanhentuneita käytäntöjä, jopa laittomuuksia. Uuden lain pykälässä 30 § velvoitetaan jokaiselle sijoitettavalle lapselle tekemään asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava jatkossa, miten lapsen terveydenhuolto, varhaiskasvatus, perusopetus ja muu opetus järjestetään.  Ja edelleen pykälän 52 a § mukaan ”lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sijaishuollon aikana siten kuin niistä säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018) ja perusopetuslaissa (628/1998). Lapsen asiakassuunnitelmaan on kirjattava, miten hänen varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa tai muu lapsen opetus järjestetään sijaishuollon aikana. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen järjestäjän kanssa lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen valmistelun aikana sekä sijoituksen aikana. Lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän tulee toimia yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen järjestäjän kanssa.” (Finlex 2020).

Sijoittajakunnan on siis varmistettava, että lapsen varhaiskasvatus, perusopetus tai muu opetus tullaan järjestämään lainmukaisella tavalla sijoituskunnassa, niin että:

  • valmistelu ja yhteistyö tehdään jo sijoitusta valmisteltaessa
  • sijaispaikka jatkaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen järjestäjän kanssa.

Vastuu sivistyksellisten oikeuksien järjestämisen varmistamisesta muuttuneessa tilanteessa on kunnan sosiaaliviranomaisilla. Asia on täsmentynyt selvästi edellisestä arviointikerrasta 2015 ja lakiin on tullut merkittävä parannus koulunkäynnin järjestämisen näkökulmasta. Uudistus on ollut voimassa jo tämän kyselyn aikana, mutta lain muutoksen vaikutus ei vielä välttämättä tässä kyselyssä tule ilmi. Toimintaympäristöt tilanteessa, jossa lapsi tai nuori tulee sijoitetuksi lastensuojelulain nojalla, vaihtelevat eri kuntien välillä.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) lastensuojelun käsikirjan mukaan ”lastensuojelulain perustella tapahtuvassa sijoituksessa vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee lapsen sijoittamisen ja valitsee lapselle sijaishuoltopaikan. Päätöksen sijaishuoltoon sijoittamisesta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija. Kiireellisissä tapauksissa asian valmistelu ja päätöksenteko on kunnan delegointiratkaisun mukaisen sosiaalityön viranhaltijan vastuulla. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai muuhun lapsen tarpeen mukaiseen hoitoon, joita ovat esimerkiksi lapsen sijoittaminen kotiin, läheisverkostosijoitus, yksityinen sijoitus, perheen asuminen laitoksessa lapsen kanssa tai EVA-yksiköt”. EVA-yksiköt ovat Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa ja Kuopion Niuvanniemen sairaalassa toimivia psykiatrisia tutkimus- ja hoitoyksiköitä erityisesti haastavasti oireilevia lapsia ja nuoria varten. Yksiköt vastaanottavat vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria, joiden hoitoa ei voida muualla järjestää. (THL 2020.).

Kartta 3.4.1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä eri alueilla Suomessa vuonna 2018.

Kartta 3.4.2. Perheisiin sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten osuus kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista eri alueilla Suomessa vuonna 2018.

Kartta 3.4.3. Ammatillisiin perhekoteihin sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten osuus kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista eri alueilla Suomessa vuonna 2018.

Kartta 3.4.4. Laitoksiin sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten osuus kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista eri alueilla Suomessa vuonna 2018.

Kartta 3.4.5. Muualle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten osuus kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista eri alueilla Suomessa vuonna 2018.

Taulukko 3.4.1. Kuntien tai kuntayhtymien omistuksessa olevat perusopetusta antavat oppilaitokset ja peruskouluasteen erityiskoulut vuonna 2019. (Eniten perusopetusta antavia kouluja on Etelä-Suomen AVI:n alueella, vähiten Lapin AVI:n alueella.)

Taulukko 3.4.2. Kuntien ylläpitämien koulujen oppilasmäärät vuonna 2019 maakunnittain. (Eniten oppilaita on Etelä-Suomen AVI:n alueella, vähiten Lapin AVI:n alueella.)