Kirjastotilat

Valtakunnallinen arviointi

Miten kunnat toteuttavat nyt kirjastotiloissaan uuden kirjastolain tavoitteita ja kirjastolle annettuja tehtäviä?

Keskimäärin arvioinnin palvelutavoitteet toteutuvat. Kirjastotilat toimivat ja riittävät hyvin perinteisissä kirjastopalveluissa, mutta kirjastolain uusia tehtäviä ei pystytä toteuttamaan kaikissa kunnissa ja kirjastoissa. Joka toisessa kunnassa asukkaita kuullaan kirjastotiloja koskevissa päätöksissä.

Kirjastolain tunteminen

Arviointia koskevat kirjastolain kohdat esiteltiin arvioinnin johdanto-osassa. Kirjaston tehtävänä on mm. tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Tätä varten kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat.

TEA-viisari kertoo vuonna 2018, miten kirjastolakia on käsitelty kunnissa toimialan johtoryhmässä tms.:

  • 32 % kunnista ei ole käsitellyt lainkaan
  • 25 % on jakanut sen tiedoksi
  • 25 % on esitellyt lakia ja
  • 19 % kunnista laista on keskusteltu ja päätetty toimenpiteistä.

 

Tämän perusteella voidaan päätellä, että kahdessa kunnassa kolmesta kunnan johtavien virkamiesten pitäisi olla vähintään tietoisia laista ja sen vaatimuksista myös kirjastotilojen suhteen.

Kirjastojen henkilökunnat näyttävät sisäistäneen hyvin kirjastolain hengen, mutta kuntien haastava taloudellinen tilanne vaikeuttaa lain toteuttamista. Kyselyn avovastauksista saimme selkeää yleis- ja ajankuvaa, kun kirjastot arvioivat itse tilannettaan ja toimintaansa.

”Kun valtio koko ajan lisää kuntien tehtäviä, niille pitäisi löytyä myös rahoitus, sillä kirjasto jää jalkoihin eikä siihen investoida pienissä kunnissa vaan pikemminkin kirjastoja lakkautetaan.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

”Jos kirjastopalveluiden edes nykyinen taso todella halutaan säilyttää, valtion olisi osallistuttava korvamerkityllä rahalla. Muuten kuntien lisääntyneet tehtävät syövät kirjastotoiminnankin määrärahat.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

Mutta kaikki ei ole suoraan rahasta kiinni, vaan myös osaamisesta ja asenteesta.

”Suunnitteluosaamista tarvittaisiin kirjastoalalle. Joissakin kirjastoissa kokoelmat hallitsevat tilaa, jolloin uudistuksia on vaikea tehdä. Kokoelmaa pitäisi uudistaa ja karsia säännöllisesti, jotta myös uusille toiminnoille saataisiin tilaa. Tämä ei aina vaadi rahoitusta.” (Avovastaus arviointikyselystä 2019.)

Asiakkaiden ja kirjastohenkilöstön oma arvio kirjastotiloista

Peruslähtökohta on selvä. Julkisten fyysisten palvelujen on oltava terveissä ja esteettömissä tiloissa.

Esteettömyydessä on kysymys yhdenvertaisuudesta. Kun tila on toimiva liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle, se on toimiva kaikille käyttäjille. 42 %:ssa arviointikyselyyn vastanneista kirjastoista oli tehty esteettömyyskartoitus vuoden 2009 jälkeen. Avovastauksista käy ilmi, että parhaimmissa tapauksissa tilat on todettu esteettömiksi. Joissain on tehty pieniä muutoksia, esimerkiksi asennettu automaattisesti avautuvia ovia, opasteita ja luiskia. 

46 % arviointikyselyyn vastanneista ilmoitti, että tiloissa on tehty kuntoarvio.

Vain kahdeksan prosenttia ilmoitti kirjaston toimivan väistötiloissa. Valtakunnan pisin väliaikainen tilaratkaisu on ollut käytössä vuodesta 1993.

Arviointia varten vertailtiin asiakkaiden ja kirjastohenkilöstön näkemyksiä kirjastotiloista. Vuonna 2018 valtakunnalliseen käyttäjäkyselyyn vastasi noin 28 000 kirjastonkäyttäjää. Kirjastojen henkilökunnilta kysyttiin samoja asioita pääkirjaston tiloista. Kirjastohenkilöstö suhtautui asiakkaita kriittisemmin tiloihin.

Henkilökunta arvioi kirjastotiloja ammatillisesta näkökulmasta. He tietävät millaisia kirjastotilojen pitäisi olla, jotta esimerkiksi kirjastolaissa annetut tehtävät voidaan tehdä. Asiakkaat arvioivat tiloja ehkä subjektiivisemmin. Heille kysymys on enemmän siitä, miltä kirjasto tuntuu tällaisenaan kuin millainen sen pitäisi olla.

Tässä arvioinnissa kirjastonkäyttäjien arvio koskee heidän käyttämänsä kirjaston käytettävyyttä yleensä ja kirjastojen arvio koskee nimenomaan pääkirjaston käytettävyyttä. Näistä saadaan hyvä yleiskuva kirjastojen keskimääräisestä käytettävyydestä. (Kuvio 5.7.1.)

Kirjaston viihtyisyydestä asiakkaat ja henkilökunta olivat samaa mieltä. Noin 80 % kummastakin vastaajaryhmästä arvioi kirjaston viihtyisyyden erittäin hyväksi tai hyväksi. Asiakkaat olivat henkilökuntaa tyytyväisempiä jopa hiljaisen tilan, harrastustilan ja nuorten tilan riittävyyteen.

Asiakkaat ovat kirjaston esteettömyyden parhaimpia asiantuntijoita. Vastanneista asiakkaista 82 % oli sitä mieltä, että heidän käyttämänsä kirjaston esteettömyyden taso oli erittäin hyvä tai hyvä. Heikosti tai erittäin heikosti esteettömyys toteutui kuuden prosentin mielestä. Kirjastohenkilöstö arvioi tilat ankarammin. Heistä reilu 60 % piti kirjastonsa esteettömyyttä erittäin hyvänä tai hyvänä, heikkona tai erittäin heikkona yli 10 %.

Henkilöstö arvioi, että pääkirjaston tiloissa voidaan järjestää parhaimmin kirjallisuustapahtumia ja heikoimmin ohjattua harrastustoimintaa. Lähikirjastojen arvioitiin yleisesti soveltuvan pääkirjastoja huonommin tapahtumien järjestämiseen.

Avovastausten perusteella voidaan todeta, että lähikirjastot ovat hyvin erilaisia. Jotkut lähikirjastot ovat kuntaliitoksia edeltävien kuntien pääkirjastoja, kun taas toisena ääripäänä ovat vain lainausaseman tasoiset toimipaikat. Osa lähikirjastoista on omatoimikirjastoja, joilla on laajat aukioloajat. Toisaalla lähikirjasto voi olla auki vain muutaman tunnin viikossa. Vastauksissa mainittiin lähikirjastojen lakkautusuhista: ”Lähikirjastot elävät tai kuolevat kouluverkoston mukana” (Avovastaus arviointikyselystä 2019).

Viidesosa lähi- ja pääkirjastoista ei ole muiden palvelujen läheisyydessä.

Yleistäen voidaan sanoa, että lähikirjastojen tilat ja muut resurssit riittävät perinteiseen kirjastotoimintaan, lainaukseen ja palautukseen. Tapahtumien järjestäminen onnistuu, jos se tehdään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tai jos kirjasto voi käyttää samassa rakennuksessa sijaitsevan koulun tms. tiloja tai järjestää tilaisuuden muun toiminnan ohessa.

Kuntalaisten kuuleminen

Kirjastoilta kysyttiin arviointikyselyssä, onko kunnan asukkaita kuultu kirjastotiloja koskevissa päätöksissä kuten kuntalaki ja kirjastolaki edellyttävät. Yli puolet kunnista oli kuullut asukkaitaan kirjastotila-asiassa. Kuntalaisia ei ole kuultu mm. seuraavista syistä: lautakunnan katsotaan edustavan kuntalaisia, valmistelevat virkamiehet eivät kuule, asukkaiden kuulemista ei ole pidetty tarpeellisena, kirjastolaki on niin uusi, että vielä ei ole ehtinyt tulla valmisteluun sellaisia asioita, joista asukkaita pitäisi kuulla, kunnan päätöksenteko on niin nopeaa, että kuntalaisia ei ehditä kuulla ja kuntalaiskuulemisia on vaikea toteuttaa. 

Yllättävä tulos oli, että peräti 28 % vastanneista ei tiennyt, onko kunnan asukkaita kuultu kirjastoasioissa vai ei. Tähän lienee useampia syitä. Joko AVIn kyselyyn vastasivat henkilöt, joilla ei ole päätösvaltaa kirjastoasioissa, tai sitten vastanneet eivät todellakaan tiedä, miten kirjastoasioita kunnan hallinnossa käsitellään. On myös mahdollista, että kirjastotiloja ei ole uudistettu vastaajan aikana, minkä takia hän ei tiedä, miten uudistusta tehtäessä on toimittu.

Tilaisuudet kirjastotilassa

Kirjastotilojen käyttöä kuvaa kirjastossa järjestettävien tilaisuuksien määrä.

Kirjastojen käyttäjäkoulutus on yleisten kirjastojen tilastotietokannan määritelmän mukaan ennalta valmisteltua. Sisältönä voi olla kirjaston käyttö yleensä, palvelut, tilat, laitteet, kokoelmien esittely, vinkkaus, tiedonhaku, tiedonlähteet, e-aineistot, tietotekniikan ja verkkopalveluiden käyttö. Käyttäjäkoulutusta ovat myös kirjaston ulkopuolella tehdyt vinkkaustilaisuudet ja kirjaston palveluiden esittelyt. Käyttäjäkoulutukseksi ei lasketa kirjaston oman henkilökunnan koulutusta.

Käyttäjäkoulutusten määrää on tilastoitu vuodesta 2012. Kahdeksassa vuodessa opastus kirjaston aineistojen ja palvelujen käyttöön on kasvanut valtakunnallisesti noin 20 000 opetuskerrasta yli 30 000:een, osallistujamäärä 300 000:sta lähes puoleen miljoonaan. Tähän on laskettu myös kirjaston ulkopuolella annettu opastus. (Taulukko 5.7.1.)

Käyttäjäkoulutusten lisäksi kirjasto järjestää myös muita yleisötapahtumia. Kirjastotilastoissa tapahtumina pidetään kirjallisuus, kulttuuri- tai sivistystarkoituksessa järjestettyjä tilaisuuksia, kuten kirjailijaillat, lukupiirit, konsertit, musiikki- ja keskustelutilaisuudet, luennot, poistomyynti-tapahtumat, lastentapahtumat, satutunnit, työpajat, elokuvaesitykset ja nukketeatteriesitykset. Virtuaaliset tapahtumat luetaan myös mukaan.

Näyttelyt eivät ole mukana tässä tarkastelussa.

Tapahtumien määrä on kahdeksassa vuodessa (2012–2019) keskimäärin lähes kaksinkertaistunut ja kävijöiden määrä on kasvanut puolella. (Taulukko 5.7.2.)

Monessa lähiössä tai pienessä kunnassa kirjasto on ainoa julkinen paikka, jossa tapahtumia järjestetään. Usein kirjastot markkinoivat omissa tapahtumissaan omia aineistojaan ja palveluitaan. Tapahtumissa edistetään kirjastolain mukaisesti yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Tapahtumat lisäävät asukkaiden yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja elämänlaatua.             

Tilastot osoittavat, että myös kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten kirjastossa järjestämien tapahtumien määrä on keskimäärin kasvanut koko maassa. (Kuvio 5.7.2.) Tämä kertoo yhteistyön ja kumppanuuksien kehittymisestä ja kasvusta. Parhaimmillaan kirjasto voi olla oman paikkakuntansa tai lähiönsä solmukohta, kaikkien tuntema, helposti lähestyttävä tapaamispaikka. Tässä alueiden kesken on kuitenkin isoja eroja. Eroista kerrotaan tarkemmin alueellisissa raporteissa.

Kirjastotilojen maksullisuus/maksuttomuus

Kirjastolain mukaan kunta voi periä kohtuullisen maksun kirjastotilojen vuokraamisesta. Toisaalta kirjastolaissa myös edellytetään, että kirjasto tarjoaa tiloja mm. kansalaistoimintaan. Arvioinnissa oli käytettävissä kaksi tiedonlähdettä varattavien kirjastotilojen maksuista ja käyttäjistä.

TEA-viisari antoi positiivisemman tuloksen maksuista asiakkaan näkökulmasta. Kunnista 78 % ilmoitti, että kirjasto ei peri maksua tilojensa käytöstä. 7 % kunnista perii maksua ja 15 % ilmoitti, että kirjastolla ei ole varattavia tiloja. Tämän tiedonlähteen heikkous on, että saman kunnan kirjastotiloista osa voi olla maksullisia ja osa ei.

Aluehallintovirastot kysyivät samaa asiaa omassa arviointikyselyssään. Sen mukaan lähes joka toisessa kunnassa kirjastotilojen käytöstä ei peritä maksua lainkaan. Kaupallisten tai pääsymaksullisten tilaisuuksien järjestäjät maksavat kirjastotilasta useammassa kuin joka kolmannessa kunnassa. Kunnan asukkaat maksavat tiloista 13 %:ssa kunnista, yhdistykset ja järjestöt 16 %:ssa kunnista. Huomattavan suuri osa (18 %) kunnista vastasi, että niissä ei ole kokoustiloja, joita voitaisiin antaa ulkopuolisten käyttöön.

Tilamaksuista voidaan päätellä seuraavaa: Aineiston varausmaksut poistuivat uudistetun kirjastolain myötä. Kirjastot maksavat tiloistaan joko sisäistä vuokraa tai ulkoiselle vuokranantajalle, mikä lisää painetta siihen, että kirjastot ottavat maksun tiloistaan tilaisuuden järjestäjiltä. Kunnissa kirjastojen odotetaan kattavan osan kustannuksista omilla tuloillaan. Tilaa ei aina nähdä kunnassa osana kirjastopalveluja, vaan erillisenä maksullisena toimintona.

Kirjastotilojen käyttäjistä TEA-viisari kertoo hiukan arvoituksellisesti, että 84 % kunnista tietää kunnan kirjaston tarjoavan tiloja, joita yhdistykset, järjestöt ja asukkaat voivat varata yksityiskäyttöön kansalaistoimintaa varten. 14 %:lla tämä ei ole tiedossa ja 1 % ei vastannut.

Aluehallintoviraston arviointikyselyssä kävi ilmi selkeästi, että kunnan asukkaat, järjestöt ja yhdistykset järjestävät toimintaa lähes kaikissa kirjastoissa (94 %). Samoin kunnan muut toimialat käyttävät kirjaston tiloja ahkerasti (84 %). Joka kolmannessa kunnassa muut viranomaiset tai kaupalliset toimijat järjestävät toimintaa tai tilaisuuksia kirjaston tiloissa. Vain neljässä kunnassa ulkopuoliset eivät käytä kirjastotiloja.

Kirjastojen varattavat tilat näyttävät olevan kyselyn perusteella melko hyvin käytössä, varsinkin kun kaikilla kirjastoilla (18 %) ei edes ole varattavia tiloja. Toimintaa järjestetään siis myös aineiston ja muun palvelun keskellä ilman erillisiä tiloja.

Tilatiedotus

Yllättävän moni (37 %) ilmoitti, että kirjasto ei tiedota varattavista tiloistaan erikseen. Joka toinen tiedottaa kirjaston nettisivuilla ja joka kolmas kunnan nettisivuilla ja kirjaston tiloissa. Tiedotuksen puutteellisuuden syitä ei kysytty. Voidaan kuitenkin päätellä, että kirjastot joko luottavat asiakkaiden omaan aktiivisuuteen ottaa selvää tai asiaa pidetään muuten itsestäänselvänä.

Tulevaisuudessa ainakin verkkotiedotuksen pitäisi parantua, kun valtakunnallisessa Finna.fi-asiakasverkkopalvelussa mukana olevat kirjastot saavat liitettyä tilatietonsa Finnaan. Moni kirjasto käyttää tilojen varausjärjestelmää Varaamoa, joka pyritään integroimaan myös Finnaan.

Kirjastotilan vahvuudet, mahdollisuudet, uhat ja heikkoudet

Kirjastoja pyydettiin arvioimaan tilojensa vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat. (Kuvio 5.7.3.) Kun asiaa tarkastellaan positiivisesti, kirjastotilojen vahvuuksien ja mahdollisuuksien näkökulmasta, niin näkymä tilaan on seuraavanlainen.

Kirjastotilat ovat kunnassa, jossa päättäjät tuntevat kirjastolain ja haluavat ammattitaitoisen henkilökunnan kehittävän kirjastopalveluja asukkaiden tarpeisiin. Päättäjien mielestä kirjastotilat ja sen palvelut ovat keskeisiä asukkaiden hyvinvoinnin, tiedonsaannin, monipuolisen lukutaidon ja yhteisöllisyyden kannalta. Kirjastoasioista päättävät kuulevat kunnan asukkaita ennen kuin tiloissa tehdään muutoksia.

Kun tiloja peruskorjataan tai tehdään uudisrakennus, varmistetaan, että sisäilmaongelmia ei tule. Kun kunta rakentaa toimialoille yhteisiä tiloja ja tekee monialaista yhteistyötä, niin kirjasto on mukana jo suunnitteluvaiheessa.

Kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla, lähellä muita palveluja. Tilat ovat terveet, esteettömät, riittävät, hyvin varustellut, muunneltavat, toimivat, viihtyisät ja kauniit. Omatoiminen turvallinen palveluaika tehostaa tilan ja kokoelmien käyttöä sekä tarjoaa asiointimahdollisuuden asiakkaille, jotka eivät pääse kirjastoon henkilökunnan ollessa paikalla.

Kirjastotilojen heikkouksiksi ja uhiksi mainittiin edellisten vastakohdat. Väestökato ja verotulojen vähennys ovat monen uhan taustalla. Joissain kunnissa nopea väestönkasvu yhdellä alueella ja väestön väheneminen toisaalla saa aikaan sen, että kirjasto on väärässä paikassa.

Yllättävästi uhaksi kirjastotilan kannalta voi muodostua myös kunnan oma toiminta. Jos koulurakennuksessa tai muussa kunnan käytössä olevassa rakennuksessa on sisäilmaongelmia tai se on muuten huonokuntoinen, kirjaston terveet tilat remontoidaan koulun tarpeisiin joko pysyvästi tai väistötiloiksi, jolloin kirjasto siirretään epämääräiseksi ajaksi johonkin muualle.

 

Kuvio 5.7.1. Kirjastonkäyttäjien arviot 2018 ja kirjastohenkilöstön arviot 2019 kirjastotilojen käytettävyydestä

Kuvio 5.7.2. Kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten järjestämät tapahtumat kirjastossa AVI-alueittain, muutos % 2017–2019

Kuvio 5.7.3. Sanapilvi kirjastojen vahvuuksista ja mahdollisuuksista 2019

Taulukko 5.7.1. Kirjastojen käyttäjäkoulutukset ja osallistujamäärät AVI-alueittain 2012 ja 2019

Taulukko 5.7.2. Kirjastojen järjestämät tapahtumat ja osallistujamäärät AVI-alueittain 2012 ja 2019