Arvioitavat palvelut ja saatavilla oleva tieto

Peruspalvelujen tila 2016 -raportissa arvioitavat peruspalvelut ja saatavilla oleva tieto

Peruspalveluilla tarkoitetaan tässä raportissa sellaisia kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevia palveluja, joiden järjestämiseen kunnat saavat valtion rahoitusta. Peruspalveluja tarkastellaan asiakkaan ja palvelujen käyttäjän näkökulmasta keskittyen asiakkaiden ja palvelujen järjestäjien kannalta keskeisiin ja volyymiltaan suurimpiin palveluihin. Tarkasteltavat palvelut ovat samat kuin edellisessä Peruspalvelujen tila -raportissa. Sosiaali- ja terveyspalveluja on koottu aiempaa laajempiin tarkastelukokonaisuuksiin. Tarkastelemalla samoja palveluja halutaan turvata tarkastelun jatkuvuus sekä vertailtavuus eri ajankohtina.

 

Tarkasteltavat palvelut ovat:

  • kasvatus- ja koulutuspalvelut

    • varhaiskasvatus,
    • esi- ja perusopetus,
    • lukiokoulutus,
    • ammatillinen peruskoulutus.
    • kirjasto- ja tietopalvelut
    • kulttuuripalvelut
    • nuorisopalvelut
    • liikuntatoimen palvelut
  • sosiaali- ja terveyspalvelut:

    • lasten ja perheiden palvelut,
    • ikäihmisten palvelut,
    • perusterveydenhuollon palvelut,
    • erikoissairaanhoidon palvelut,
    • toimeentulotuki.

Kunkin palvelun osalta tarkastellaan sille asetettujen tavoitteiden toteutumista saatavuuden, laadun, taloudellisuuden ja tuottavuuden sekä vaikuttavuuden näkökulmista käytettävissä olevan aineiston pohjalta. Lisäksi uudeksi tarkastelukulmaksi on otettu digitalisaatio. Palveluita on tarkasteltu suhteessa niille lainsäädännössä asetettuihin tavoitteisiin. Käytetyt tiedot vaihtelevat palveluittain. Erityisesti tietopohja palvelujen tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta on joiltakin osilta puutteellinen. Näiden asioiden arviointi edellyttää riit- tävien aineistojen lisäksi mittausmenetelmien ja analyysien kehittämistä sekä niiden poh- jalta tehtäviä johtopäätöksiä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa menetelmiä on eniten kehitetty volyymeiltään isompien palvelujen eli erikoissairaanhoidon ja ikääntyneiden palveluiden osalta. Lisäksi perusterveydenhuollon ja lastensuojelun osalta työ on alkamassa. Koulutus- palveluissa tietopohjaa on kehitetty koulutuksen valtakunnallisen ohjauksen näkökulmasta. Kunnallisten palveluiden taloudellisuutta on kootusti käsitelty raportin luvussa 3 asukaskohtaisten nettokustannusten avulla. Tuottavuutta tarkastellaan pääasiassa suoritteiden ja kustannusten suhteen avulla. Saatavuus tarkoittaa asiakkaan pääsyä (esimerkiksi laissa määritellyllä kriteerillä) palvelun piiriin. Joidenkin palvelujen osalta tarkastellaan myös saavutettavuutta, eli asiakkaan etäisyyttä palvelupisteeseen. Laatu tarkoittaa tässä raportissa joko asiakkaan subjektiivista kokemusta palvelutapahtumasta tai palveluja koskevien suo- situsten laatukriteerien täyttymistä. Palvelujen vaikuttavuus tarkoittaa palvelutilanteesta johtuvaa asiakkaassa tapahtunutta muutosta, esimerkiksi terveydentilan parantuminen tai oppiminen. Ensimmäisen osan luvussa 7 arvioidaan peruspalvelujen valtakunnallis- ten tuottavuustavoitteiden toteutumista. Tässä arviossa otetaan panos-tuotos – suhteen, elituottavuusaineiston lisäksi huomioon myös palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.

Kuntaliitto on selvittänyt kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien mielipiteitä kunnallisten palvelujen hoidosta säännöllisesti vuodesta 1996 lähtien. Tulosten mukaan sekä kun- talaiset että erityisesti palvelujen käyttäjät ovat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Peruspalvelujen tila 2016 -raportti on laadittu ajankohtana, jolloin kunnan rooli palvelujen järjestäjänä on suuressa muutoksessa. Juha Sipilän hallitus teki 7.11.2015 linjauksen aluejaon perusteista ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen askelmerkeistä. Linjauksen mukaan monitoimialaisia itsehallintoalueita perustetaan 18 maakuntajaon pohjalta. Niistä 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut ja kolme muuta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Hallitus päättää itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä tarkemmin alkuvuodesta 2016. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävienmahdollisesta siirtämisestä kunnille.

Myös julkisen talouden tila ja erityisesti kuntatalouden tila on vaikea. Asiakkaiden ja palvelujen järjestäjien mahdollisuus vertailla palvelutuottajia tulee olemaan keskeistä myös jatkossa. Asiakkaiden oikeus valita palvelujen tarjoaja on myös sote-uudistuksen myötä laajentumassa, mikä tulee merkitsemään muutoksia palvelujen toimivuutta kuvaavaan tietoon. Asiakkaiden valinnan pohjaksi tulee pystyä tuottamaan sisällöltään sellaista tietoa, mikä on asiakkaalle olennaista hänen etsiessään sopivinta palveluntarjoajaa. Lisäksi tiedon tulee olla toimipaikkakohtaista, jotta vertailua ja valintaa voi aidosti tehdä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuudesta ja laadusta tuotetaan pääasiassa vain sairaanhoitopiiri- tai kuntatasoista tietoa. Palvelutuottajia koskevan tiedon pitää olla myös helposti löydettävissä ja käytettävissä.