Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset peruspalveluihin

Juha Sipilän hallituksen toimenpiteiden vaikutukset peruspalveluihin

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallitusohjelmassa hallitus on asettanut toiminnalleen viisi painopistealuetta. Hallituksen strategiset tavoitteet konkretisoituvat kärkihankkeissa ja reformeissa. Hallitusohjelman kärkihankkeet ja reformit tarkoittavat merkittäviä toimintatapamuutoksia myös kuntiin ja kuntien järjestämisvastuulla oleviin peruspalveluihin. Hallituksen kärkihankkeista erityisesti osaamiseen ja koulutukseen sekä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät hankkeet ja toimenpiteet vaikuttavat myös kuntien järjestämisvastuulla oleviin peruspalveluihin. Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeet liittyvät muun muassa lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteuttamiseen sekä ikäihmisten kotihoidon ja omais- hoidon kehittämiseen.

Hallituksen käynnistämät reformit tulevat merkittävästi muuttamaan julkisen hallinnon rakenteita, toimintatapoja sekä palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa kaikkien suomalaisten peruspalveluita. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Peruspalveluihin vaikuttavia reformeja ja uudistuksia ovat myös muun muassa kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen sekä ammatillisen koulutuksen reformi. Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat).

Tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyen hallitus on sitoutunut vähentämään kuntien kustannuksia yhdellä miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyvä toimintaohjelma julkaistiin helmikuussa 2016. Lainsäädäntömuutosten lisäksi ohjelma sisältää linjauksia kuntien kokeilutoiminnan käynnistämiseen ja innovaatioiden edistämiseen. Tarkoitus on myös ottaa käyttöön olennaisesti tuloksellisemmat ja joustavammat toimintokohtaiset ja sektorirajat ylittävät palveluprosessit. Hallitus edistää kunnissa kokeilukulttuuria ja kannustaa kuntia uudenlaisiin toimintatapoihin, jotka lainsäädäntö  jo mahdollistaa. Tarvittaessa hallitus valmistelee myös kuntien kokeiluja varten tarvittavaa lainsäädäntöä. Kuntien tehtävien ohjausta ja valvontaa varten luodaan ministeriöille yhteiset periaatteet sekä sääntelypolitiikka.

Peruspalveluiden tilaan on tulevaisuudessa vaikutuksia myös hallituksen toimenpiteillä, jotka tähtäävät julkisen talouden tasapainottamiseen. Peruspalveluihin vaikuttavat muun muassa asiakasmaksuihin, palveluiden mitoitukseen (muun muassa ryhmäkoot) sekä kelpoisuusvaatimukset ja rajauksiin liittyvät lainsäädäntömuutokset. Toimenpiteillä on vaikutuksia muun muassa peruspalveluiden saatavuuteen ja laatuun sekä taloudellisuuteen ja tuottavuuteen.

Hallituksen toimenpiteiden vaikutuksista peruspalveluihin ei ole saatavilla koottuja arviointeja. Toimenpiteiden, kuten kärkihankkeiden ja reformien, vaikutuksia kuntien tehtäviin ja talouteen arvioidaan vuosittain kuntatalousohjelman yhteydessä osana julki- sen talouden suunnitelman laadintaa. Peruspalveluiden tila -raportin valmistelun yhtey- dessä toimenpiteiden vaikutuksiin palataan vuonna 2018 julkaistavan raportin yhteydessä. Hallitus on käynnistänyt tulevaisuuden kunta -hankkeen, joka on yksi hallituksen reformeista. Hankkeelle on asetettu parlamentaarinen työryhmä sekä asiantuntijaryhmä 1.1.2016–31.3.2019. Tulevaisuuden kunta -hankkeessa määritellään parlamentaarisen val- mistelun pohjalta visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. Hankkeessa määritellään myös kuntien rooli, tehtävät ja asema sekä tarkastellaan suhteessa perustettaviin maakuntiin. Painopisteenä työssä on kunnan rooli hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian  näkökulma.

Käynnissä olevat hallinnon rakennemuutokset vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, miten jatkossa peruspalveluiden arviointia on perusteltua tehdä. Erityisesti peruspalveluihin liittyvät järjestämisvastuuseen liittyvät muutokset tulevat vaikuttamaan arvioinnin toteutusmalliin sekä arvioinnin näkökulmiin.