Digitalisaatio

Nuorisopalvelut

Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenteseen kuuluva verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus Verke tuottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle tietoa digitaalisesta nuorisotyöstä, joka on käsitteenä korvaamassa sitä suppeamman verkkonuorisotyön. Samalla verkon merkitys on laventunut siten, että se voidaan nähdä samanaikaisesti välineenä, tilana, sisältönä ja toimintaympäristönä, joka täydentää kasvokkain tehtävää työtä.

Käytännössä kaikki nuoret käyttävät internetiä, ensisijaisesti yhteydenpitoon, viihtymiseen, eri medioiden seuraamiseen, tiedonhakuun ja asioiden hoitoon. Suomalaisessa nuorisotyössä on hyödynnetty uuden median ja teknologian mahdollisuuksia usein hyvin ketterästi. 1990-luvulla luotiin kuntien nuorisotoimen verkkosivuja tiedottamiseen ja 2000-luvulla siirryttiin työskentelemään nuorten suosimiin verkkoyhteisöihin. Vuoden 2005 jälkeen on sosiaalisesta mediasta muodostunut tärkeä nuorisotyön väline. Viime vuosien aikana tapahtunut mobiili- ja digitaalisen teknologian kehitys on heijastunut uudenlaisten välineiden kautta nuorisotyöhön (digitaalinen käsityöläisyys).

Verken vuosina 2013 ja 2015 tekemän kuntakyselyn mukaan internetiä käytetään nuorisotyössä seuraaviin tarkoituksiin: yhteydenpito nuoriin, tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus, nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen ja mediakasvatus. Internetin käyttöön nuorisotyössä suhtaudutaan myönteisesti, vaikkakaan se ei läheskään aina ole tavoitteellista ja nuorisotyöntekijät kokevat osaamisensa olevan puutteellista.

Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenteeseen kuuluva Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kansallinen kehittämiskeskus tarjoaa koulutus- ja tukipalveluita nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekeville kunnille ja järjestöille. Nuorten tieto- ja neuvontatyöhön sisältyy keskeisesti verkkopohjaiset palvelut. Koordinaatin tuottama nuorille suunnattu kansallinen verkkopalvelu Nuortenelämä.fi tarjoaa yleistietoa eri elämänalueilta sekä linkit alueellisiin ja paikallisiin tieto- ja neuvontapalveluihin sekä valtakunnallisiin tuki- ja kriisipalveluihin. Verkkopohjainen tieto- ja neuvontatyö lisää palvelun saatavuutta ja saavutettavutta. Se ei kuitenkaan voi korvata kasvokkain tehtävää työtä. Näin ollen nuorten tieto-ja neuvontatyön toimintaedellytysten turvaamisessa huomioidaan myös fyysiset tiedotus- ja neuvontapisteet sekä ns jalkautuva työ, jossa tieto- ja neuvontatyöntekijät menevät sinne missä nuoret fyysisesti ovat (koulut, erilaiset tapahtumat). Nuorten tieto- ja neuvontatyöhön sisältyy myös keskeisesti vertaistiedotus, joka lähtökohtaisesti tapahtuu lähellä kohderyhmää. Kansallisen verkkopalvelun on kuitenkin katsottu voivan vähentää päällekkäistä työtä ”yleisinformaation” tuottamisessa ja vapauttavan kuntien ja seutukuntien resursseja alueellisen ja paikallisen tiedon tuottamiseen, lisäten täten kustannustehokkuutta.

Opetus-ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain nuorisotyön veikkausvoittovaroista erityisavustuksia kuntien ja järjestöjen nuorten tieto- ja neuvontatyön sekä verkkonuorisotyön hankkeisiin. Avustuksilla edistetään hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan mukaisesti lasten ja nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä tuetaan nuorten arjen rakentumista ja elämänhallintaa. Hankkeiden tukemisella halutaan edistää palvelujen saatavuutta ja laatua sekä niiden kautta yleisesti kehittää nuorisotyötä ja –toimintaa. Avustusmääräraha on pitkään pysynyt 1 000 000 eurossa, avustettavien hankkeiden määrä on n. 40 vuodessa. Suuri osa avustuksen saajista on kuntia. Hankkeiden puitteissa organisoidaan nuorisotyöntekijöiden koulutusta ja nuorille suunnattua toimintaa sekä vahvistetaan yhteistyöverkostoja muiden palvelun kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. Hankkeissa on mm. kehitetty digitaalista teknologiaa hyödyntävää toimintaa (erityisesti pelitalotoimintaa) sekä verkossa tapahtuvaa toimintaa. Tavoitteena on, että hankekauden jälkeen toiminta vakiintuu osaksi kunnan nuorisotoimen peruspalveluja.