Saatavuus

Varhaiskasvatus

Alle kouluikäisillä lapsilla on lakisääteinen oikeus saada varhaiskasvatusta kunnan jär jestämänä1.

Varhaiskasvatuksen saatavuutta kuvaavina indikaattoreina käytetään 1-6-vuotiaiden lasten määrää toimintamuodoittain kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa sekä vuositasolla että ikävuosittain. Indikaattorina kuvataan myös varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä prosenttiosuutena väestön 1-6-vuotiaista sekä lasten osallisuus koko- tai osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti vuosien 2011 ja 2014 välillä2. Vuonna 2014 1-6-vuotiaita lapsia oli varhaiskasvatuksessa 228 473. Suomalaisista 1-6-vuotiaista lapsista lähes 63 prosenttia oli joko kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa3 Kelan yksityisen hoidon tuen turvin4. Varhaiskasvatuksessa olleista lapsista 92 prosenttia oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja 8 prosenttia oli yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Kunnallisessa päiväkotitoiminnassa olevien lasten määrä on kasvanut viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana, kun taas perhepäivähoidossa hoidettujen lasten määrä on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2014 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista lapsista 92 prosenttia oli päiväkotitoiminnassa ja 8 prosenttia perhepäivähoidossa5. (Taulukko  1.)

Kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa olleiden lasten määrissä on ikäryhmittäin tarkasteltuna suuria eroja. Alle yksivuotiaat hoidetaan pääsääntöisesti kotihoidossa, vain alle prosentti vastaavan ikäisestä väestöstä oli varhaiskasvatuksessa vuonna 2014. Tilastot osoittavat, että mitä vanhempi lapsi on, sitä suurempi on varhaiskasvatukseen osallistumisen prosentti. Varhaiskasvatuksessa olleiden kuusivuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Neljä- ja viisivuotiaiden määrän osuudet ovat puolestaan laskeneet. (Taulukko 2).

Kunnallisessa kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa oli 79 prosenttia lapsista ja 21 prosenttia osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2014. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista 1-2-vuotiaista lapsista 96 prosenttia ja 3-5 -vuotiaista lapsista 94 prosenttia oli kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Vastaavan ikäiseen väestöön verrattuna, 1-2-vuotiaista lapsista 35,4 prosenttia oli kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa ja vain 1,6 prosenttia oli osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Vastaavan ikäiseen väestöön verrattuna, 3-5-vuo- tiaista lapsista kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa oli 63,5 prosenttia ja 4,3 prosenttia oli osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnallisessa koko- tai osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa oli esiopetuksen lisäksi 67,7 prosenttia 6-vuotiaista lapsista. (Taulukko  3.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 toteuttaman Kuntakyselyn6 mukaan erityistä tukea7 tarvitsevien lasten osuus oli 8 prosenttia. Erityisen tuen tarpeessa olevista 68 prosenttia oli poikia. Kunnilla on käytössä useita tukitoimia erityistä tukea saaville lapsille. Kyselyyn vastanneista kunnista 85 prosenttia ilmoitti järjestävänsä varhaiskasvatuksen pedagogisia tukitoimia. Lapsen avustajatoimintaa kertoi järjestävänsä 67 prosenttia ja lapsiryhmien avustajatoimintaa 76 prosenttia vastanneista kunnista. Erityislastentarhanopettajan palvelut olivat käytettävissä 73 prosentilla vastanneista kunnista.

Noin 80 prosenttia kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olleista ja noin 62 prosenttia olleista lapsista oli hoidossa säännöllisesti 5 päivää viikossa   vuonna  2013.

Kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa oli vuonna 2013 arviolta 15 600 maahanmuuttajataustaista lasta9. Noin 7 prosenttia kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista oli maahanmuuttajataustaisia.

Noin 54,5 prosenttia kunnallisessa perhepäivähoidossa olleista lapsista hoidettiin ryhmäperhepäiväkodeissa. Vuoden 2013 Kuntakyselyn mukaan vastanneissa kunnissa oli   1 077 ryhmäperhepäiväkotia. Näistä kahden hoitajan ryhmäperhepäiväkoteja oli 285 ja kolmen hoitajan ryhmäperhepäiväkoteja 640.

Lähes kaikissa kunnissa on laadittu vuodesta 2003 lähtien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Vasu) mukaisesti kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Kaikkiaan 90 prosentissa kunnista oli kuntien oman arvion mukaan laadittu varhaiskasvatussuun- nitelmat 80−100 prosentille lapsista vuonna 2013. Runsaassa 3 prosentissa Kuntakyselyyn vastanneista kunnista varhaiskasvatussuunnitelmaa ei ollut laadittu lapsille  lainkaan.

Osa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista tarvitsee vuorohoitoa iltaisin, öisin ja/tai viikonloppuisin10. Vuonna 2013 hieman vajaat 7 prosenttia11 kunnan järjestämässä varhais- kasvatuksessa olevista lapsista oli vuorohoidossa. Suomen Akatemian rahoittamassa Per- heet 24/7-tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2012 lastenhoitojärjestelyjä perheissä, joissa vanhemmat tekevät epätyypillistä työaikaa. Näiden perheiden lapsista 40 prosenttia oli ollut hoidossa illalla, 30 prosenttia aikaisin aamulla ja 10 prosenttia yöllä edeltävän kuukauden aikana. Lasten kokonaishoitoaika vaihteli muutamasta tunnista useaan sataan tuntiin kuukaudessa, mutta lasten keskimääräiset hoitoajat kuukaudessa olivat alhaisempia kuin säännöllisessä päivätyössä olevien. Vuorohoidossa olevista lapsista suurempi osa tekee hyvin pit- kiä, yli kymmenen tunnin hoitojaksoja kuin muussa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista.

____________________________

1 Kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen luetaan kunnan kustantamat palvelut, jotka kunta on joko itse tuottanut asukkailleen tai ostanut muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta (36/1978). Kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta käytetään tässä käsitettä kunnallinen varhaiskasvatus.

2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisee vuosittain tiedot yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten määristä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoon sekä Kelan tilastoihin.

3 Yksityisellä lasten varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lasten varhaiskasvatusta, jonka yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö taikka julkisyhteisön perustama liikeyritys tuottaa korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla (36/1978).

4 Yksityisen hoidon tukea voi saada perhe, jossa on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaja (lapsi ei ole kunnallisessa varhaiskasvatuksessa). (Kela.)

5 Ryhmäperhepäivähoito sisältyy perhepäivähoidon tietoihin.

6 Vuoden 2013 Kuntakyselyyn vastasi 94 prosenttia kunnista. Vastanneissa kunnissa oli 98,8 prosenttia maan väestöstä. Osa tiedoista on korotettu väestöön suhteutetun vastausprosentin perusteella vastaamaan koko maan tasoa. Osa tiedoista (erityistä tukea saaneet lapset, säännöllisesti viisi päivää viikossa varhaiskasvatuksessa olleet lapset, vuorohoidossa olleet lapset, ryhmäperhepäivähoidossa olleet lapset sekä maahanmuuttajataustaiset lapset) on suhteutettu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston lasten varhaiskasvatuksen lukumäärätietoihin, jotta on saatu suuntaa antava käsitys ko. ilmiön esiintyvyydestä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten piirissä. (Lasten päivähoito 2013 -kuntakyselyn osaraportti, THL).

7 Kuntakyselyssä erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla tarkoitettiin lapsia, joilla on alan lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto tuesta tai tuen tarve on muutoin varhaiskasvatuksessa havaittu ja määritetty, esimerkiksi lapsen tuen tarpeen takia ryhmässä olevien lasten määrää on vähennetty tai henkilökuntaa lisätty.

8 Kuntakyselyssä säännöllisesti 5 päivää viikossa varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla tarkoitettiin niiden lasten lukumäärää, jotka varhaiskasvatussuunnitelman mukaan ovat säännöllisesti jokaisena arkipäivänä varhaiskasvatuksessa (pois lukien lomat ja sairaslomat).

9 Arvio on korotettu väestöön. Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitettiin Kuntakyselyssä lapsia, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.

10 Vuorohoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatusta, jota järjestetään vanhempien työ- tai opiskeluaikojen vuoksi muulloin kuin klo 6.00 - 18.00 välisenä aikana. Iltahoito tarkoittaa sitä, että lapsi tarvitsee hoitoa kello 18–22 välisenä aikana. Yöaikaan ja/tai viikonloppuisin järjestettävä varhaiskasvatus on nimeltään ympärivuorokautista hoitoa. Vuorohoidossa oleva lapsi on varhaiskasvatuksessa myös päiväsaikaan. Vuorohoitopalveluja tarjotaan ensisijaisesti vain perheille, joissa joko molemmat vanhemmat tai yksinhuoltajavanhempi ovat työssä epätyypillisinä työaikoina.

11 Laskelma vuorohoidossa olleiden lasten määrästä on saatu suhteuttamalla Kuntakyselyyn vastanneiden kuntien tiedot Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston lasten päivähoidon tietoihin.

Taulukko 1. Lasten määrä varhaiskasvatuspalveluissa vuosina 2011–2014

Taulukko 2. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon tuella hoidetut lapset ikävuosittain suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön vuosina 2011–2014, %

Taulukko 3. Kunnallisessa koko- ja osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olleiden lasten määrä suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön vuosina 2011–20141, %