Laatu

Nuorisopalvelut

Suomen 27 suurimman kunnan nuorisotoimien kehittämisverkosto Kanuunan puitteissa on vuosien saatossa kehitetty nuorisotyön laadun arviointia erityisesti nuorisotalotoiminnan, pienryhmien ja leirikoulujen sekä verkkonuorisotyön osalta. Itsearviointi- ja auditointikriteeristöä kehitetään jatkuvasti kuntien välisenä yhteistyönä nuorisotyön toimintaympäristömuutokset huomioiden. Opetus- ja kulttuuriministeriön resurssoiman nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenteen myötä tietyille nuorisotyön osa-alueille (nuorten tieto- ja neuvontatyö, työpajatoiminta) on ollut mahdollista kehittää alueellista koordinaatiota kuntien välisen verkostoyhteistyön tueksi laatutyön alalla.

Aluehallintovirastojen laatimat valtakunnalliset peruspalvelujen arviointiraportit antavat temaattista tietoa nuorisotyön palvelujen tilasta.
Vuoden 2006 peruspalvelujen arviointiraportissa tarkasteltiin nuorten työpajatoimintaa. Tämän jälkeen nuorisoala on ollut käsittelyssä vain vuosien 2010 ja 2011 raporteissa.

Vuoden 2010 arviointiraportissa tarkasteltiin nuorisolain 8 § mukaisen nuorten osallistumisen ja kuulemisen toteutumista. Arvioinnin perusteella nuorten osallistuminen ja kuuleminen toteutuvat kunnissa vaihtelevasti. Nuorten vaikuttajaryhmä on 70% arviointikyselyyn vastanneissa kunnissa. Nuoret kokivat voivansa vaikuttaa vapaa-aikaansa ja kouluun liittyviin asioihin, mutta laajemmin nuorisopolitiikkaan vaikuttamisen mahdollisuudet ovat heikot. Nuorisotoimesta vastaavat viranhaltijat ja nuorten vaikuttajaryhmät kokevat esteiksi nuorisopoliittiseen vaikuttamiseen muun muassa tiedon ja koulutuksen puutteen, aikuisten asenteet sekä järjestelmien suppeuden ja toimimattomuuden.

Vuoden 2011 arviointiraportissa tarkasteltiin nuorten sosiaalisen vahvistamisen välineitä, eli monialaisia nuorten ohjaus-ja palveluverkostoja sekä etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Tuolloin 60% kunnista oli perustanut verkoston, ja vuonna 2014 määrä oli noussut 90%:iin. Useimmat verkostojen puheenjohtajista arvioivat yhteistyön kunnan nuorten asioiden hoitamisessa parantuneen nuorisolain 7 a §:n voimaantulon myötä. Työpajatoiminnan piirissä oli 80% kunnista, vuonna 2014 määrä oli noussut 88%:iin. Arviointiraportissa todettiin, etteivät kaikki työpajapalveluja tarvitsevat nuoret pääse toimintaan mukaan, tilanpuutteesta ja vähäisestä henkilökunnasta johtuen. Etsivä nuorisotyö kattoi jo tuolloin 70% kunnista, tällä hetkellä ainoastaan 15 kuntaa ei tarjoa etsivää nuorisotyötä. Tavoitettujen nuorten määrä ja etsivien nuorisotyöntekijöiden henkilötyövuosien määrä on kasvanut lisääntyneen valtionavustuksen myötä.

Vuoden 2013 valtakunnallisessa arvioinnissa ei käsitelty nuorisotyön palveluja, mutta vuoden 2015 raportissa, joka julkaistaneen maaliskuussa 2016 tulee kohteena olemaan kunnallisen nuorisotyön saatavuus.

Etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa seurataan Valtakunnallisen työpajayhdistys ry:n yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa toteuttamilla vuosittaisilla valtakunnallisilla kyselyillä, joihin valtionavustuksen saajat velvoitetaan vastaamaan. Tämä takaa korkean vastausprosentin ja mahdollistaa trenditiedon saannin. Kyselyissä on kartoitettu myös nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tilannetta.

Vuonna 2014 etsivän nuorisotyön kyselyyn vastasi 222 organisaatiota. Lähes 500 etsivää nuorisotyöntekijää tavoitti 16 740 nuorta. Tavoitetuilla nuorilla tarkoitetaan niitä nuoria, joiden kanssa on käyty keskustelua henkilökohtaisella tasolla – työntekijät ovat esimerkiksi selvittäneet nuoren tuen tarpeen. Tavoitetuista nuorista 12 270 (73 %) oli toimenpiteissä, 3 850 nuorta (23 %) ei ollut vielä toimenpiteissä. Hieman enemmän tavoitetuista nuorista odotti vuoden lopussa vielä pääsyä toimenpiteisiin kuin vuotta aikaisemmin. Pieni osa tavoitetuista nuorista kieltäytyi yhteistyöstä kokonaan (3 %). Lapissa ja Pohjois-Suomessa nuorten määrä etsivän nuorisotyön piirissä kasvoi, kun sitä vastoin muilla AVI-alueilla nuorten määrä pienentyi. Joka kolmas nuori tulee etsivän nuorisotyön piiriin oppilaitoksen kautta. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 niiden nuorten osuus, jotka tulevat etsivään nuorisotyöhön oppilaitoksen tai nuorisotyön kautta, on pienentynyt. Sen sijaan yhä suurempi osuus nuorista oli ottanut suoraan, kavereiden tai sukulaisten avulla yhteyttä etsiviin nuorisotyöntekijöihin.

Vuonna 2014 työpajatoiminnan kyselyyn vastasi kaikkiaan 196 työpajaorganisaatiota. Työpajatoimintaan osallistui vuonna 2014 yhteensä 23 170 valmentautujaa, joista 14 200 (61 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. Nuorten valmentautujien määrä oli hieman pienempi kuin edeltävänä vuonna (14 720), mutta valmentautujien kokonaismäärä oli lievästi kasvanut.

Suurimmat asiakasvolyymit kohdistuivat vuonna 2014 Etelä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueille. Sen sijaan Lapin AVI-alueella valmentautujien määrät olivat vuoden aikana tippuneet yhteensä 520 hengellä. Vuonna 2013 Lapin AVI-alueella oli 1 950 valmentautujaa, mutta vuonna 2014 vain 1 430. Erityisesti määrien pudotus oli alueella kohdistunut alle 29-vuotiaisiin nuoriin.

Työpajojen henkilöstö teki toimintavuoden aikana yhteensä 1870 henkilötyövuotta (htv). Lukema on sama kuin vuonna 2013.

Vuoden 2011 alusta nuorisolaissa säädettiin kuntia velvoittavasta nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta. Lapin aluehallintoviraston elokuussa 2014 julkaiseman, kuntiin suuntautuneen kyselyn pohjalta laaditun valtakunnallisen selvityksen mukaan verkostojen kuntakattavuus on nykyään laaja, vuonna 2014 ainoastaan seitsemän kuntaa ei ollut perustanut sellaista. Kaikki nuorisolaissa mainitut toimialat eivät ole edustettuina niissä, eniten puuttuu työhallinnon, poliisihallinnon ja terveystoimen edustajia. Parhaiten verkostot ovat suoriutuneet tiedonkeruu- ja nuorten tilanteen arviointitehtävästään. Eniten on seurattu nuorille suunnattujen palveluiden riittävyyttä, palveluiden laatua ja vaikuttavuutta on seurattu vähemmän. Yli 70% kyselyyn vastanneista kunnista oli sitä mieltä, että paikallinen yhteistyö nuorten asioiden hoitamisessa on parantunut monialaisen verkoston toiminnan myötä.

Palvelu- ja kehittämiskeskusverkostoon kuuluva Nuorisotutkimusverkosto ja valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisee säännöllisin väliajoin nuorten asenteita kuvaavaa nuorisobarometria, nuorten vapaa-aikatutkimusta sekä yhdessä THL:n kanssa nuorten elinolot-vuosikirjaa. Nuorisotutkimusverkoston puitteissa vuosina 2010-2012 toiminut Lasten ja nuorten kunta-tutkijaverkosto on tarkastellut kuntien eri rakenteiden toimivuutta lasten ja nuorten oman toiminnan ja vaikuttamisen mahdollistajina ja koonnut kuntien hyviä käytäntöjä sekä arvioineet kunnallisen nuorisotyön vaikuttavuutta keskittyen osallisuuden mahdollisuuksiin ja kuulemiskäytäntöihin. Tutkijat korostivat lasten ja nuorten osallistamista erityisesti kunnallisia palveluja koskevassa arvioinnissa ja huomion kiinnittämistä siihen, että lasten ja nuorten kasvu lähiyhteisöihin mahdollistuu tilanteissa kun kunnallisen palvelun tuottaminen tapahtuu etänä ja ne sijoitetaan kauas.