Liikuntapalvelut

Kokonaiskuva

Uusi liikuntalaki tuli voimaan toukokuun alussa 2015. Lain voimaantulon vaikutuksia kunnan tehtäviin ei ole vielä arvioitavissa, koska laki on ollut voimassa vain muutaman kuukauden. Kuntien tehtäviä laki ei lisää, ennemminkin kyseessä on poikkihallinnollisen yhteistyön tekeminen sekä toimintatapojen muuttaminen ja kehittäminen.

Valtion liikuntamäärärahat osoitetaan veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista sekä valtion yleiskatteisista budjettivaroista. Veikkausvoittovarat ovat valtiontalouden kehyksen ulkopuolista tuloa. Liikuntatoimen rahoitus veikkausvoittovaroilla perustuu arpajaislakiin (1047/2001).

Vuonna 2015 valtion liikuntamäärärahat olivat yhteensä 148,2 miljoonaa euroa, joista pääosan muodostivat veikkausvoittovarat. Määrärahoista 557 000 euroa katettiin budjettivaroin.

Kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksiin myönnetään vuosittain valtionosuutta veikkausvoittovaroista. Liikuntalain mukaisesti valtionosuus tulee käyttää 5 §:ssä mainittujen liikunnan edellytysten luomiseen. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tukee harkinnanvaraisilla avustuksilla kuntien liikuntapaikkojen rakentamis- ja perusparannushankkeita. Harkinnanvaraisia avustuksia voidaan myöntää myös paikallisen liikuntatoiminnan kehittämiseen sekä muihin eri väestöryhmien liikuntaa edistäviin hankkeisiin.

Liikunnan valtionohjauspolitiikassa kuntaan suuntautuvan informaatio-ohjauksen tavoitteena on lisätä hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä. Kunnan eri toimialojen poikkihallinnollinen yhteistyö mahdollistaa sen, että liikunnan asema vahvistuu osana kuntien hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa sekä strategista kehittämistä.