Saatavuus

Nuorisopalvelut

Nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvuja elinoloja.

Nuorisolaki (72/2006) asettaa kunnille seuraavat velvoitteet, joita kunnat noudattavat parhaaksi katsomallaan tavalla:

Nuorisotyö ja –politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan nuorisotyöhön ja –politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja –politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.

Kunnan tulee järjestää nuorille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja lisäksi kuultava nuoria heitä koskevissa asioissa.

Kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto paikallisten viranomaisten monialaista yhteistyötä varten. Siihen tulee kuulua opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Verkoston tehtävänä on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista paikallisen päätöksenteon tueksi, edistää nuorille suun menettelytapoja palveluihin ohjautumiseksi sekä edistää palvelujen järjestämiseen liittyvää tiedonvaihtoa. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.
Valtion nuorisotyön määrärahat osoitetaan veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista sekä valtion yleiskatteisista budjettivaroista. Veikkausvoittovarat ovat valtiontalouden kehyksen ulkopuolista tuloa. Nuorisotyön rahoitus veikkausvoittovaroilla perustuu arpajaislakiin (1047/2001).
Vuonna 2015 valtion nuorisotyön määrärahat olivat yhteensä 74 miljoonaa euroa, josta 21 400 000 katettiin budjettivaroin.
Kuntien nuorisotoimen nuorisolain 7 § mukaisiin käyttökustannuksiin myönnetään vuosittain valtionosuutta veikkausvoittovaroista. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia mm. etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan, nuorten tieto- ja neuvontatyöhön, verkkonuorisotyöhön sekä nuorisotyön kehittämishankkeisiin.

Nuorisotoimialalla pyritään kuntiin suuntautuvalla informaatio-ohjauksella (aluehallintovirastojen nuorisotoimien järjestämät koulutustilaisuudet) edistämään nuorisolain tavoitteiden (nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, nuorten aktiivisen kansalaisuuden ja sosiaalisen vahvistamisen edistäminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen) toimeenpanoa paikallistasolla.

Nuorisolaissa ei säädetä kunnan nuorisotyön palvelujen sisällöstä. Lähtökohtana on, että hyvin hoidettu nuorisotyö pitää sisällään nuorisolain 7 § lueteltuja toimintoja. Kuntaliiton mukaan kunnissa on yhteensä 1100 nuorisotilaa ja 3400 nuorisotyön ammattilaista. Nuorisotiloja on kaikissa kunnissa. Työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön ja tieto- ja neuvontatyön palveluiden saatavuutta seurataan vuosittain. Tavoitteena on koko maan kattavuus.