Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstön määrä

Aluehallintovirastoissa työskenteli 31.12.2016 yhteensä 1 228 henkilöä. Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli 1 265. Aluehallintovirastojen henkilöstön kokonaismäärä pieneni 37 henkilöä eli 2,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärältään suurin oli Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jossa työskenteli 524 henkilöä ja pienin aluehallintovirastoista oli Lapin aluehallintovirasto, jossa työskenteli 36 henkilöä. Aluehallintovirastokohtaiset henkilömäärät pienenivät yleensä edellisvuoteen verrattuna muutamalla henkilöllä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston henkilömäärä pieneni jopa 23 henkilöä eli 8,3 %. Ainoastaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston henkilömäärä oli 4 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. (Taulukko 1.6.1.).

Aluehallintovirastojen henkilötyövuosien toteuma oli vuonna 2016 yhteensä kaikkien momenttien osalta 1 202,4 htv (vuonna 2015  1 249,2 htv). Aluehallintovirastojen toimintamenomomentin osuus toteumasta oli 744,8 htv (vuonna 2015 755,6 htv) ja työsuojelun vastuualueiden toimintamenomomentin 430,6 htv (vuonna 2015 453,4 htv) eli yhteensä 1 175,4 htv (vuonna 2015 1 208,9 htv). Muiden momenttien toteuma oli 27 htv (vuonna 2015 40,3 htv).  Aluehallintovirastoille asetettiin vuoden 2016 talousarviossa toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteeksi aluehallintovirastojen toimintamenomomentille 751 htv (ei sisällä Ahvenanmaan valtionvirastoa) ja työsuojelun vastuualueiden toimintamenomomentille 429 htv. Hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualueelle asetettu kehys vuonna 2016 oli 127 htv ja henkilötyövuositoteuma 31.12.2016 oli 125,8 htv. (Taulukko 1.6.2.).

Aluehallintovirastojen henkilöstöstä naisten osuus ja miesten osuus pysyi samana kuin vuonna 2015. Naisten osuus oli 65,1 % ja miesten osuus oli 34,9 %. (Taulukko 1.6.1.).

Aluehallintovirastokohtaiset henkilötyövuosijakaumat esitetään tilinpäätösasiakirjan liitteissä 5.2.6. (aluehallintovirastot), 5.2.7. (ESAVI), 5.2.8. (LSAVI), 5.2.9. (ISAVI). 5.2.10. (LSSAVI), 5.2.11. (PSAVI) ja 5.2.12. (LAAVI).

Aluehallintovirastojen henkilöstömäärät vuonna 2016 esitetään kuviossa 1.6.1.

Taulukko 1.6.1. Aluehallintovirastojen henkilöstömäärät vuosilta 2014-2016

Kuvio 1.6.1. Aluehallintovirastojen henkilöstömäärät vuonna 2016

Taulukko 1.6.2. Aluehallintovirastojen henkilötyövuodet vuosilta 2014-2016

Henkilöstörakenne

Henkilöstön keski-ikä

Henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 51,3 vuotta. Keski-ikä oli edellisenä vuonna 50,4 vuotta, joten keski-ikä on hieman noussut. Korkein keski-ikä oli Lapin aluehallintovirastossa 54,6 vuotta ja matalin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 49,3 vuotta. (Taulukko 1.6.3.)

Ikäryhmät

Suurin ikäryhmä aluehallintovirastoissa vuonna 2016 oli 55 – 64 vuotiaiden ikäryhmä. Toiseksi suurin ikäryhmä oli 45 – 54 vuotiaiden ikäryhmä.  Yli 65-vuotiaita oli 22 henkilöä eli noin 1,8  % koko henkilöstöstä. Alle 25 vuotiaita oli vain 6 henkilöä, mikä on 0,5 % koko henkilöstöstä. Suurimmat ikäryhmät olivat samat kuin vuonna 2015. (Taulukko 1.6.4. ja kuvio 1.6.2.)

Taulukko 1.6.3. Aluehallintovirastojen henkilöstön keski-ikä vuosilta 2014-2016

Taulukko 1.6.4. Aluehallintovirastojen henkilöstön ikäjakauma vuodelta 2016

Kuvio 1.6.2. Aluehallintovirastojen henkilöstön ikäryhmät vuonna 2016

Virkasuhteiden laatu

Vakinaiset/määräaikaiset

Vakinaisessa virkasuhteessa vuonna 2016 työskenteli 1 091 henkilöä. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 137 henkilöä, mikä on 11,2 % aluehallintovirastojen henkilöstöstä. Määräaikaisen henkilöstön osuus edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi hieman. Vuonna 2015 määräaikaisten osuus oli 10,4 %. Aluehallintovirastojen varsinaisen määräaikaisen henkilöstön (sis. määräaikaiset virkasuhteet pl.harjoittelijat, työllistetyt ja muut lyhemmät määräaikaiset virkasuhteet) määrälliseksi tavoitteeksi vuonna 2016 oli asetettu 10 %. Eniten määräaikaisia viraston henkilöstöstä oli Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa 16,3 % ja vähiten Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 6,3 %. (Taulukko 1.6.5.)

Kokoaikaiset/osa-aikaiset

Kokoaikaisia virkamiehiä aluehallintovirastoissa oli 1 137 ja osa-aikaisia 91 henkilöä. Osa-aikaisten osuus vuosina 2016 ja 2015 pysyi samana ja oli 7,4 % koko henkilöstöstä. (Taulukko 1.6.6.)

Taulukko 1.6.5. Aluehallintovirastojen vakinainen ja määräaikainen henkilöstö vuosilta 2014-2016

Taulukko 1.6.6. Aluehallintovirastojen kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö vuosilta 2014-2016

Koulutus ja kehittäminen

Aluehallintovirastojen henkilöstö osallistui keskimäärin 2 koulutuspäivään henkilötyövuotta kohden, mikä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin koulutuspäiviä oli keskimäärin 1,8.  Koulutustasoindeksi oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 indeksi oli 6, kun vuonna 2015 vastaava indeksi oli 5,5. Aluehallintovirastojen henkilöstön koulutustasoa voidaan pitää korkeana. Henkilöstö työskentelee suurimmaksi osaksi asiantuntijatehtävissä.

Koulutukseen käytettiin vuonna 2016 keskimäärin 423,6 euroa/htv ja vastaavasti edellisenä vuonna käytettiin 212 euroa/htv. Summa sisältää vain henkilöstökoulutuksen ja palkallisen opintovapaan palkkakustannukset. Muihin koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin aluehallintovirastoissa käytettiin yhteensä noin 203 193 euroa ja noin 168 euroa/htv. Vaikka aluehallintovirastot eivät saavuttaneet koulutukselle asetettua määrällistä tavoitetta 3 pv/htv, niin silti koulutukseen osallistuminen lisääntyi ja tehostui. Syynä tähän oli osittain se, että aluehallintovirastojen henkilöstölle järjestettiin keskitetysti useita yhteisiä valtakunnallisesti toteutettuja koulutustilaisuuksia skype- tai videokoulutuksina, joihin henkilöstön oli helpompi osallistua ja mikä vähensi mm. matkustamista. (Taulukko 1.6.7.)

Taulukko 1.6.7. Aluehallintovirastojen henkilöstön koulutuspäivät/htv ja koulutustasoindeksit vuosilta 2014-2016

Työterveyden edistäminen ja sairastavuus

Sairauspäivät

Sairauspäiviä aluehallintovirastoissa vuonna 2016 oli 12 409 eli 10,3 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Sairauspäivien lukumäärä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin sairauspäivien määrä oli 9,7 työpäivää. Määrä aluehallintovirastoittain ja vastuualueittain vaihteli jonkin verran. Vähiten sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden oli Lapin aluehallintovirastossa 4,9 pv/htv ja eniten Itä-Suomen aluehallintovirastossa 13,7 pv/htv.  Aluehallintovirastojen sairauspoissaolojen tavoitteena vuonna 2016 oli 9 pv/htv, joten tavoitteeseen ei ihan päästy.  Vuoden 2016 aikana aluehallintovirastojen varhaisen tuen toimintamalli yhtenäistettiin. Varhaisen tuen mallin mukaista toimintaa tehostettiin ja työterveysneuvotteluja käytiin aktiivisesti. Sairauspoissaolojen määrää ja syitä tullaan tarkastelemaan aluehallintovirastoissa. (Taulukko 1.6.8.)

Taulukko 1.6.8. Aluehallintovirastojen henkilöstön sairauspäivät/htv vuosilta 2014-2016

Työterveyshuollon kustannukset

Työterveyshuollon kustannukset aluehallintovirastoissa vuonna 2016 olivat yhteensä noin 888 184 euroa (netto).

Keskimääräiset kustannukset vuonna 2016 olivat noin 739 euroa henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2015 kustannukset olivat noin 699 euroa. Kustannukset henkilötyövuotta kohden olivat korkeimmat Lounais-Suomen aluehallintovirastossa ja alhaisimmat Lapin aluehallintovirastossa.

Työterveyshuollon palvelujen sisältöä yhtenäistettiin aluehallintovirastoissa yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Aluehallintovirastoilla on yhteinen työterveyshuollon toteuttamisen sisältöohje, joka päivitettiin vuoden 2016 aikana. Aluehallintovirastoille laadittiin myös vuosittaisten työterveyshuollon toimintasuunnitelmien yhtenäinen mallipohja. (Taulukko 1.6.9.)

Taulukko 1.6.9. Aluehallintovirastojen työterveyshuollon kustannukset vuosilta 2014-2016

Työtyytyväisyys

Työtyytyväisyys aluehallintovirastoissa pysyi vakaana. Kokonaisuutena työtyytyväisyys parani verrattuna edelliseen vuoteen. Työtyytyväisyysindeksi vuonna 2016 oli 3,59, kun se edellisenä vuotena oli 3,48. Vuoden 2016 tavoite oli 3,5. Työtyytyväisyyden raportoinnin koosteindekseistä johtajuusindeksi oli 3,44 ja innovointikyvykkyysindeksi 3,66 sekä työyhteisöindeksi 3,89. Nämä koosteindeksit eivät vastaa edellisvuoden koosteindeksien sisältöjä VMBaro-kyselyuudistuksen takia.  

Tyytyväisintä aluehallintovirastojen henkilöstö oli työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,91), työ- ja toimintaympäristöön (3,82) sekä työyhteisön toimintakulttuuriin (3,80). Vähiten tyytyväisiä oltiin palkkaukseen (2,90) kuten aiempinakin vuosina. Aluehallintovirastojen vastausprosentti oli 71,71 kun se vuonna 2015 oli 68,28.

Aluehallintovirastot käsittelivät työtyytyväisyyskyselyn tulokset virastoissaan ja valitsivat tulosten pohjalta kehittämiskohteensa, joiden toteutumista tarkastellaan kuluvan vuoden aikana eri yhteyksissä. (Taulukko 1.6.10.)

Taulukko 1.6.10. Aluehallintovirastojen työtyytyväisyysindeksit vuosilta 2014-2016

Työvoimakustannukset

Aluehallintovirastojen kokonaistyövoimakustannukset vuonna 2016 olivat hieman laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2016 työvoimakustannukset olivat yhteensä 72 523 296 euroa, kun ne vuonna 2015 olivat 75 482 959 euroa.  Myös henkilötyövuoden hinta oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna ja oli 60 315 euroa, kun hinta vuonna 2015 oli 60 425 euroa. Korkein henkilötyövuoden hinta oli Lapin aluehallintovirastossa 68 158 euroa ja alhaisin hinta Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 58 735 euroa.

Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli vuonna 2016 keskimäärin 78,4 %. Tehdyn työajan palkkojen % -osuus palkkasummasta oli 76,7 %. Välillisten työvoimakustannusten osuus oli 25 967 579 euroa ja niiden % -osuus tehdyn työajan palkoista oli 55,3 %. (Taulukko 1.6.11.)

Taulukko 1.6.11. Aluehallintovirastojen kokonaistyövoimakustannukset vuosilta 2014-2016