Johdon katsaus

Toiminnan vaikuttavuus ja toiminnallinen tehokkuus

Vuosi 2016 oli aluehallintovirastojen strategiakauden 2016-2019 ensimmäinen toimintavuosi. Kaikki aluehallintovirastot saavuttivat asetetut tavoitteet pääsääntöisesti hyvin. Ennakoivaa ohjausta ja omavalvontaa tukevia toimenpiteitä sekä riskiperusteista valvontaa vahvistettiin virastojen toiminnassa määrätietoisesti. Painopisteen muutos ennakolliseen toimintaan etenee, mutta jälkikäteisvalvonta vie edelleen merkittävän osuuden resursseista. Resurssien rajallisuus edellytti aikaisempien vuosien tapaan toiminnallista priorisointia.

Aluehallintovirastojen resurssien käyttö oli hallittua ja vastuullista. Talouden kehitys oli tilikaudella myönteistä. Aluehallintovirastojen bruttomenot vähenivät 2,1 miljoonaa euroa. Tämä johtui pääosin henkilöstökulujen vähenemisestä, kun henkilöstön määrä pienentyi asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Samaan aikaan tulot kasvoivat. Tulokertymän kehityksessä oli virastojen välisiä eroja. Siirtyvän määrärahan suuruus kasvoi edelleen edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtyvä määräraha luo toimintavarmuutta tuleville vuosille, jolloin määrärahakehykset alenevat edelleen.  Työsuojelun toimintamenomomentin muutos oli samansuuntainen, vaikkakin siirtomäärärahan osuus väheni. Bruttomenot vähenivät noin miljoonalla eurolla. Vastaavasti julkisoikeudelliset tulot kasvoivat lainsäädäntömuutoksen takia.

Aluehallintovirastot osallistuivat ja pyrkivät vaikuttamaan aktiivisesti maakunta- ja aluehallinnon uudistuksen valmisteluun niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa valmisteluryhmissä. Hallinnon uudistus kokonaisuutena, valmisteluun vaikuttaminen ja osallistuminen, tilannetiedon ylläpitäminen ja tiedon kulun varmistaminen vei jo kuluneena vuonna virastojen voimavaroja merkittävästi. Sekä maakunta- ja soteuudistus että uuden valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston toimeenpanon suunnittelu tulevat sitomaan runsaasti työaikaa tulevina kahtena vuonna.

Aluehallintovirastojen keskinäinen yhteistyö tiivistyi toimintavuonna. Ylijohtajien ja vastuualueiden kesken haettiin aktiivisesti yhtenäisiä linjauksia ja yhdenmukaistettiin toimintatapoja. Toimintavuoden aikana hallinto- ja kehittämispalvelut yhdenmukaisti  hallinnolliset toimintaohjeet ja -mallit virastojen yhteisiksi.

Aluehallintovirastojen asiakaslähtöinen toiminnan kehittäminen vauhdittui ATOMI-hankkeen toimenpiteillä. Hankkeessa laadittiin mm. virastojen yhteinen asiakkuusstrategia ja asiakkuuksien hallintamalli, kuvattiin palvelutuotannon periaatteet ja ryhmiteltiin palvelut sekä kuvattiin ensimmäiset palvelut palvelutietovarantoon ja käynnistettiin palvelumuotoilu.

Laadunhallinta

Vireille tulleiden kantelujen määrä kääntyi jälleen kasvuun, ollen vuonna 2016 yhteensä 2 944 kpl. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 10 %. Erityisesti terveydenhuollon palveluja koskevien kantelujen määrä kasvoi. Kanteluja ratkaistiin hiukan enemmän kuin niitä tuli vireille, 2 951 kpl. Ratkaistuja kanteluita oli kuitenkin 150 kpl vähemmän kuin vuonna 2015. Kantelujen käsittelyajoissa oli aluehallintovirastokohtaisia eroja, mutta kuitenkin virastojen kokonaistulosta tarkasteltaessa painotettuun keskiarvoon perustuen kantelujen keskimääräinen käsittelyaika lyheni ja asetettu tavoite 8 kk saavutettiin, keskiarvo oli 7,8 kk. Asiakkaiden oikeusturvaa koskevia asioita pystyttiin näin ollen ratkaisemaan aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin. Oikeusturvaprosessin kehittämistä jatketaan hyödyntäen digitalisoinnin mahdollisuudet. Kantelujen käsittelyn tehostamiseksi on ensiarvoisen tärkeää saada käyttöön kanteluiden käsittelyn sähköinen työympäristö, joka odottaa korotetun tietoturvatason takaavaa teknistä ratkaisua.

Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten vireille tulleiden asioiden määrä väheni edelleen viime vuonna. Vireille tulleita asioita oli 1 027 kpl. Muutos edelliseen vuoteen oli -8,1 %.  Tähän kehitykseen on vaikuttanut mm. ympäristönsuojelulain uudistus, millä poistettiin lupamääräysten tarkistusmenettely ja nostettiin eläinsuojia koskevia lupakynnyksiä. Lupia ratkaistiin vähemmän kuin vuonna 2015, yhteensä 1 319 kpl. Ympäristölupiin liittyvien lupa-, ilmoitus- ja muiden asioiden käsittelyaikatavoitteita ei kaikissa aluehallintovirastoissa saavutettu. Käsittelyajat olivat edelleen pitkiä. Käsittelyaikojen pituuteen vaikutti edelleen osaltaan pitkään vireillä olleiden lupa-asioiden ratkaiseminen, johon oli käytettävissä erillisrahoitusta. Virastokohtaiset erot etenkin uutta toimintaa ja toiminnan muutoksia koskevissa ympäristösuojelulain mukaisissa lupa- ja ilmoitusasioita olivat myös vuonna 2016 merkittäviä. Pitkiä käsittelyaikoja selittää osaltaan hakemusten laajat selvitykset ja luontoselvitykset.  Vesilain mukaisissa asioissa asetettu mediaanikäsittelyaikatavoite (6 kk) saavutettiin, ollen 5,8 kk, kuten myös ympäristö- ja vesilupahakemuksissa mediaanikäsittelyaika oli lähes tavoitteen mukainen 10,1 kk (tavoite 10 kk). Ympäristölupien käsittelyn ja päätösten yhdenmukaisuutta kehitettiin aluehallintovirastoissa. Ympäristölupavastuualueet osallistuivat aktiivisesti sähköisen lupajärjestelmän kehittämiseen sekä keväällä 2016 käynnistettyyn ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisen pilottihankkeeseen, joka sisältyy hallituksen kärkihankkeisiin.

Alkoholilupahakemusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta, niiden määrä oli lähes 10 000 kappaletta (9 982). Kasvua edelliseen vuoteen oli 15,0 %. Alkoholilupien keskimääräinen käsittelyaika oli 0,6 kk. Asetettu käsittelyaikatavoite saavutettiin jokaisessa aluehallintovirastossa.  Myös yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien luvat käsiteltiin keskimäärin asetetussa tavoiteajassa, käsittelyaika oli keskimäärin 1,7 kk. Vireille tulleiden lupien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 8,6 %. Yksityisen ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautista hoitoa koskevien toimintayksiköiden valvontatavoitteiden saavuttamisessa oli merkittäviä virastokohtaisia eroja.

Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen keskeisiä toimintoja olivat valtionavustusasiat ja koulutustilaisuudet, joita kohdennettiin eri toimijoille. Tilaisuuksia järjestettiin myös eri toimialojen sekä aluehallintovirastojen yhteistyönä. Vastuualueella laadittiin useita toimialojen vaikuttavuutta, arviointia ja tilastotietoja sisältäviä raportteja. Opetushenkilöstön täydennyskoulutusten koulutettavapäivien määrissä tavoitteet saavutettiin.

Alueellisille maanpuolustuskursseille osallistui kertomusvuonna 1 018 kurssilaista. Kurssipalaute ylitti keskimäärin tavoitteen. Valmiusharjoitusten kurssipalaute alitti tavoitteen. Kaikki kutsutut kunnat osallistuivat harjoituksiin.

Työsuojelutarkastusten kokonaismäärä säilyi lähes edellisen vuoden tasolla huolimatta resurssien vähenemisestä. Kertomusvuonna työsuojelun vastuualueet tekivät noin 28 200 tarkastusta. Asiakaslähtöistä palvelua parannettiin ottamalla käyttöön valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka paransi myös toiminnan yhdenmukaisuutta. Puhelinneuvonnassa vastattiin vuoden aikana yli 23 000 puheluun.

Riskienhallinnassa on todettu aikaisempina vuosina olevan kehittämistarvetta. Vuoden 2016 aikana valmistellulla riskienhallintapolitiikalla luodaan edellytykset riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan tehostamiselle.

Henkisten voimavarojen hallinnan kehittäminen

Aluehallintovirastoissa työskenteli 31.12.2016 yhteensä 1 228 henkilöä. Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli 1 265. Henkilöstön kokonaismäärä pieneni 37 henkilöä eli 2,9 %. Henkilöstömäärältään suurin oli Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jossa työskenteli 524 henkilöä ja pienin aluehallintovirastoista oli Lapin aluehallintovirasto, jossa työskenteli 36 henkilöä. Eläköityminen oli merkittävää vuoden 2016 aikana.

Aluehallintovirastojen henkilötyövuosimäärä mukaan lukien työsuojelun vastuualueet oli yhteensä 1 175, kun se vuonna 2015 oli 1 209. Valtion talousarviossa oli aluehallintovirastojen toimintamenomomentille asetettu tavoitteeksi 751 htv, joten tavoite saavutettiin, kun kokonaistoteumasta aluehallintovirastojen toimintamenomomentin osuus oli 745 htv. Työsuojelun vastuualueiden htv-tavoite ylittyi hieman, kun tavoite oli 429 htv ja toteuma 431 htv.

Henkilöstön osaamisen kehittämiseen kiinnitettiin kuluneena vuonna huomiota. Henkilöstö osallistui keskimäärin 2 koulutuspäivään henkilötyövuotta kohden, mikä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin koulutuspäiviä oli 1,8 henkilötyövuotta kohden. Jatkossa henkilöstön kehittämisessä tärkeä painopiste tulee olemaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja kyvykkyysvaatimuksiin vastaaminen. 

Sairauspäiviä oli 12 409 eli 10,3 työpäivää henkilötyövuotta kohden, kun tavoite oli alle 9 päivää henkilötyövuotta kohden. Sairauspäivien lukumäärä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna (9,7 pv/htv). Vähiten sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden oli Lapin aluehallintovirastossa 4,9 pv/htv ja eniten Itä-Suomen aluehallintovirastossa 13,7 pv/htv. Vastuualueittain tarkasteltuna poissaolojen määrä vaihteli. Työterveyshuollon kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 40 euroa/htv, ollen nyt noin 739 euroa/htv. Yhteistyötä ja tiedonkulkua työterveyshuollon kanssa kehitettin ja työterveyshuollon palvelujen sisältöä yhtenäistettiin. Vuoden 2016 aikana aluehallintovirastojen varhaisen tuen toimintamalli yhtenäistettiin. Varhaisen tuen mallin mukaista toimintaa tehostettiin ja työterveysneuvotteluja käytiin aktiivisesti. Osittain sairauspoissaolojen määrän kasvua selittävät yksittäiset pitkät, ei-työperäiset poissaolot.

Työtyytyväisyys pysyi vakaana aluehallintovirastoissa. Kokonaisuutena työtyytyväisyys parani verrattuna edelliseen vuoteen. Työtyytyväisyysindeksi vuonna 2016 oli 3,59, kun se edellisenä vuotena oli 3,48. Vuoden 2016 tavoite oli 3,5. Tyytyväisintä henkilöstö oli työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,91), työ- ja toimintaympäristöön (3,82) sekä työyhteisön toimintakulttuuriin (3,80). Vähiten tyytyväisiä oltiin palkkaukseen (2,90) kuten aiempinakin vuosina. Vastausprosentti parani, se oli 71,71, kun se vuonna 2015 oli 68,28.  Käynnissä olevalla maakunta- ja aluehallinnon uudistuksella voi olla vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin. Henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomioita käynnistämällä virastoissa muutostukitoimenpiteitä.

Toimintaympäristö ja sen muutokset

Vuonna 2015 viraston toimintaympäristöön vaikutti merkittävästi turvapaikanhakijoiden määrän yllättävä ja voimakas kasvu, ja tilanne heijastui edelleen toimintavuodelle. Tilanteen seuranta ja tilannekuvan laatiminen, viranomaisyhteistyön koordinointi sekä erilaisten neuvottelu- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen edellyttivät toiminnan uudelleen suuntaamista. Toimintavuoden kuluessa hakijoiden määrä normalisoitui. Maahantulijavirran hallinnan sijasta yhteistyötä suunnattiin oleskeluluvan saaneiden kotoutumista edistäviin toimiin sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, laittomasti maassa oleskelevien tilanteen seuraamiseen (esim. välttämättömät palvelut).

Pääministeri Sipilän hallitus sopi maakunnille osoitettavista tehtävistä 5.4.2016.  Ratkaisu toteuttaa hallituksen 7.11.2015 antamat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen jatkovalmistelusta ja itsehallintoalueiden aluejaosta. Maakuntien tehtävien perustana on 1.1.2019 alkaen selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa valtio vastaa muun muassa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta sekä yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Tässä roolissa valtiolle jää edelleen useita valtakunnallisesti hoidettavia lupa- ja valvontatehtäviä sekä kuntien ja maakuntien toiminnan laillisuusvalvontatehtäviä. Näitä valtiolle jääviä tehtäviä kootaan uuteen valtakunnallisen toimivallan omaavaan virastoon, joka toimii alueellisissa yksiköissä/toimipisteissä. Muutoksessa aluehallintovirastot lakkaavat. Pääosa aluehallintovirastojen tehtävistä siirtyy uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon. Aluehallintovirastojen tehtäviä siirtyy myös maakuntiin, keskushallinnon virastoihin, sisäministeriöön ja Pelastusopistolle.