Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstön määrä

Aluehallintovirastoissa työskenteli 31.12.2017 yhteensä 1 206 henkilöä. Vuoden 2016 lopussa henkilöstömäärä oli 1 228. Aluehallintovirastojen henkilöstön kokonaismäärä pieneni 22 henkilöä eli 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ainoastaan Lapin aluehallintoviraston henkilömäärä oli sama kuin edellisenä vuonna, muilla virastoilla henkilömäärä väheni muutamalla. Henkilöstömäärältään suurin oli Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jossa työskenteli 516 henkilöä ja pienin aluehallintovirastoista oli Lapin aluehallintovirasto, jossa työskenteli 36 henkilöä.  (Taulukko 1.6.1.).

Aluehallintovirastojen henkilöstöstä naisten osuus pieneni hieman ja miesten osuus vastaavasti hieman nousi edellisvuoteen verrattuna. Naisten osuus oli vuonna 2017 64,6 % ja miesten osuus oli 35,4 %. (Taulukko 1.6.1.).

Taulukko 1.6.1. Aluehallintovirastojen henkilöstömäärät vuosilta 2015-2017

Kuvio 1.6.1. Aluehallintovirastojen henkilöstömäärät vuonna 2017

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet

Aluehallintovirastojen henkilötyövuosien toteuma vuonna 2017 oli kaikkien momenttien osalta 1 175 htv (vuonna 2016 1 202,4 htv). Aluehallintovirastojen toimintamenomomentin osuus toteumasta oli 736,7 htv (vuonna 2016 744,8 htv) ja työsuojelun vastuualueiden toimintamenomomentin 418,2 htv (vuonna 2016 430,6 htv) eli yhteensä 1 154,9 htv (vuonna 2016 1 175,4 htv). Muiden momenttien toteuma oli 20,1 htv (vuonna 2016 27 htv).  Aluehallintovirastoille asetettiin vuoden 2017 talousarviossa toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteeksi aluehallintovirastojen toimintamenomomentille 741 htv (ei sisällä Ahvenanmaan valtionvirastoa) ja työsuojelun vastuualueiden toimintamenomomentille 409 htv. Hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualueelle asetettu kehys vuonna 2017 oli 114 htv ja avi-momentin henkilötyövuositoteuma 31.12.2017 oli 116,8 htv, joka sisältää 2 htv ATOMI-hanketta ja 1 htv ASTI-hanketta. (Taulukko 1.6.2. ja taulukko 1.6.3.).

Aluehallintovirastokohtaiset henkilötyövuosijakaumat esitetään tilinpäätösasiakirjan liitteissä 5.2.6. (aluehallintovirastot), 5.2.7. (ESAVI), 5.2.8. (LSAVI), 5.2.9. (ISAVI). 5.2.10. (LSSAVI), 5.2.11. (PSAVI) ja 5.2.12. (LAAVI).

Taulukko 1.6.2. Aluehallintovirastojen henkilötyövuodet vuosilta 2015-2017 (avi+ts mom)

Taulukko 1.6.3. Aluehallintovirastojen henkilötyövuodet momenteittain vuonna 2017

Henkilöstörakenne

Henkilöstön keski-ikä

Henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 50,6 vuotta. Keski-ikä oli edellisenä vuonna 50,5 vuotta. Keski-iässä ei ole tapahtunut aluehallintovirastoittain suuria vaihteluita viime vuosina. Korkein keski-ikä oli Lapin aluehallintovirastossa 54 vuotta ja alhaisin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 49,4 vuotta. (Taulukko 1.6.4.)

Ikäryhmät

Suurin ikäryhmä aluehallintovirastoissa oli 55 – 64 vuotiaiden ikäryhmä. Toiseksi suurin ikäryhmä oli 45 – 54 vuotiaiden ikäryhmä.  Suurimmat ikäryhmät olivat samat kuin vuonna 2016. Yli 65-vuotiaita oli 33 henkilöä eli noin 2,7 % koko henkilöstöstä. Yli 65 vuotiaiden osuus henkilöstöstä on kasvanut edellisvuodesta. Alle 25 vuotiaita oli sama määrä kuin edellisvuotena eli 6 henkilöä, mikä on 0,5 % koko henkilöstöstä. (Taulukko 1.6.5. ja kuvio 1.6.2.)

Taulukko 1.6.4. Aluehallintovirastojen henkilöstön keski-ikä vuosilta 2015-2017

Taulukko 1.6.5. Aluehallintovirastojen henkilöstön ikäjakauma vuodelta 2017

Kuvio 1.6.2. Aluehallintovirastojen henkilöstön ikäryhmät vuonna 2017

Virkasuhteiden laatu

Vakinaiset/määräaikaiset

Vakinaisessa virkasuhteessa työskenteli 1070 henkilöä. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 136 henkilöä, mikä on 11,3 % aluehallintovirastojen henkilöstöstä. Määräaikaisen henkilöstön osuus pysyi suunnilleen samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 määräaikaisten osuus oli 11,2 %. Aluehallintovirastojen varsinaisen määräaikaisen henkilöstön (sis. määräaikaiset virkasuhteet pl. harjoittelijat, työllistetyt ja muut lyhemmät määräaikaiset virkasuhteet) määrälliseksi tavoitteeksi vuonna 2017 oli asetettu 10 %, joten tavoitteeseen ei ihan päästy tältä osin. Eniten määräaikaisia viraston henkilöstöstä oli Pohjois-Suomen ja Lapin aluehallintovirastossa, molemmissa 13.9 %. Vähiten määräaikaisia oli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 8,9, %. (Taulukko 1.6.6.)

Kokoaikaiset/osa-aikaiset

Kokoaikaisia virkamiehiä aluehallintovirastoissa oli 1 113 ja osa-aikaisia 93 henkilöä. Osa-aikaisten osuus oli hieman kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna, sillä osa-aikaisia vuonna 2017 oli 7,7 % ja vuonna 2016 7,4 % aluehallintovirastojen henkilöstöstä. Eniten osa-aikaisia oli Länsi- ja Sisä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastoissa, molemmissa 10,2, % viraston henkilöstöstä. (Taulukko 1.6.7.)

 

Taulukko 1.6.6. Aluehallintovirastojen vakinainen ja määräaikainen henkilöstö vuosilta 2015-2017

Taulukko 1.6.7. Aluehallintovirastojen kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö vuosilta 2015-2017

Koulutus ja kehittäminen

Aluehallintovirastojen henkilöstö osallistui keskimäärin 1,8 koulutuspäivään henkilötyövuotta kohden, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin koulutuspäiviä oli keskimäärin 2.  Koulutustasoindeksi oli 6, kun se vuonna 2016 oli 6,1. Aluehallintovirastojen henkilöstön koulutustasoa voidaan pitää korkeana. Henkilöstö työskentelee suurimmaksi osaksi asiantuntijatehtävissä.

Koulutukseen käytettiin vuonna 2017 keskimäärin 451 euroa/htv ja vastaavasti edellisenä vuonna käytettiin 423,6 euroa/htv. Summa sisältää vain henkilöstökoulutuksen ja palkallisen opintovapaan palkkakustannukset. Muihin koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin aluehallintovirastoissa käytettiin yhteensä noin 269 725 euroa ja noin 230 euroa/htv, kun vastaava summa edellisenä vuotena oli 168 €/htv.

 Vaikka aluehallintovirastot eivät saavuttaneet koulutukselle asetettua määrällistä tavoitetta 3 pv/htv, koulutuksen tavoitettavuus parani, sillä aluehallintovirastojen henkilöstölle järjestettiin keskitetysti useita yhteisiä valtakunnallisesti toteutettuja koulutustilaisuuksia skype- tai videokoulutuksina, joihin henkilöstön oli helpompi osallistua ja mikä vähensi mm. matkustamista. Hallinto- ja kehittämispalvelujen järjestämän keskitetyn henkilökoulutuksen yhtenä painopisteenä oli arjen työkalujen haltuunotto. (Taulukko 1.6.8.)

Taulukko 1.6.8. Aluehallintovirastojen henkilöstön koulutuspäivät/htv ja koulutustasoindeksit vuosilta 2015-2017

Työterveyden edistäminen ja sairastavuus

Sairauspäivät

Sairauspäiviä aluehallintovirastoissa vuonna 2017 oli 10 303 eli 8,8 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Sairauspäivien lukumäärä väheni merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin sairauspäivien määrä oli 12 409 työpäivää ja 10,3 työpäivää/htv. Määrä aluehallintovirastoittain ja vastuualueittain vaihteli jonkin verran. Vähiten sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden oli Lapin aluehallintovirastossa 5,5 työpäivää/htv ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa 5,8 työpäivää/htv. Eniten sairauspoissaoloja oli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 10,4 työpäivää/htv. (Taulukko 1.6.9.)

Aluehallintovirastojen sairauspoissaolojen tavoitteena vuonna 2017 oli 9 pv/htv, joten aluehallintovirastot keskimäärin saavuttivat asetetun tavoitteen.  Varhaisen tuen mallin mukaista toimintaa tehostettiin ja käytäntöjä yhtenäistettiin tarkentamalla työkyvyn arviointiin ja työterveysneuvotteluun liittyviä ohjeita.

Taulukko 1.6.9. Aluehallintovirastojen henkilöstön sairauspäivät/htv vuosilta 2015-2017

Työterveyshuollon kustannukset

Aluehallintovirastojen työterveyshuollon kustannukset vuonna 2017 olivat yhteensä 806 337 euroa (netto). Vuonna 2016 kustannukset olivat yhteensä noin 888 184 euroa. Kustannukset olivat laskeneet siis hieman yli 80 000 euroa.

Keskimääräiset kustannukset henkilötyövuotta kohden vuonna 2017 olivat noin 686 euroa. Vuonna 2016 kustannukset olivat noin 739 euroa. Kustannukset henkilötyövuotta kohden olivat korkeimmat Itä-Suomen aluehallintovirastossa 892 euroa/htv ja alhaisimmat Lapin aluehallintovirastossa 425 euroa/htv. Itä-Suomen aluehallintoviraston kustannuksia lisäsi työterveyshuollon toteuttama henkilöstön TyöOptimi kysely ja viraston kahden toimipaikan työpaikkaselvitykset sekä sisäilmaselvityksiin liittyvät työterveyshuollon toimenpiteet.

Työterveyshuollon palvelujen sisältöä yhtenäistettiin aluehallintovirastoissa yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Aluehallintovirastoilla on yhteinen työterveyshuollon toteuttamisen sisältöohje ja vuosittaisten työterveyshuollon toimintasuunnitelmien yhtenäinen mallipohja, joka on käytössä kaikissa aluehallintovirastoissa. (Taulukko 1.6.10.)

Taulukko 1.6.10. Aluehallintovirastojen työterveyshuollon kustannukset vuosilta 2015-2017

Työtyytyväisyys

Työtyytyväisyys aluehallintovirastoissa on pysynyt vakaana. Kokonaisuutena työtyytyväisyys oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna eli 3,6.  Tavoite oli 3,5 eli aluehallintovirastot ylittivät tavoitteen. Kokonaistyötyytyväisyys oli noussut Lounais-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin aluehallintovirastoissa, muilla indeksi oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuotena. Työtyytyväisyyden raportoinnin koosteindekseistä johtajuusindeksi oli 3,5 ja innovointikyvykkyysindeksi 3,7 sekä työyhteisöindeksi 3,9. Näiltäkin osin aluehallintovirastot pääsivät tavoitteeseen.  

Tyytyväisintä aluehallintovirastojen henkilöstö oli työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,96), työyhteisön toimintakulttuuriin (3,86) sekä työ- ja toimintaympäristöön (3,83).  Edellä mainituilla kaikilla osa-alueilla oli työtyytyväisyys noussut edellisvuoteen hieman. Vähiten tyytyväisiä oltiin palkkaukseen (2,91) kuten aiempinakin vuosina.

Aluehallintovirastojen henkilöstö oli vastannut työtyytyväisyyskyselyyn ahkerammin edellisvuoteen verrattuna. Vastausprosentti oli 77,85, kun se vuonna 2016 oli 71,71. Muutos 2016-2017 vuosien välillä oli 6,14 %.

Aluehallintovirastot käsittelivät työtyytyväisyyskyselyn tulokset virastoissaan ja valitsivat tulosten pohjalta kehittämiskohteensa, joiden toteutumista tarkastellaan kuluvan vuoden aikana eri yhteyksissä. (Taulukko 1.6.11.)

Aluehallintovirastojen tulossopimuksen yhteisissä tavoitteissa on asetettu kokonaistyötyyväisyyden, johtajuusindeksin, innovointikykyindeksin ja työyhteisöindeksin lisäksi muutamille työtyytyväisyyden mittareille tavoitteet, joiden toteutuminen on aluehallintovirastotasolla esitetty alla olevassa taulukossa ja kuviossa. (Taulukko 1.6.12. ja kuvio 1.6.3.)

Taulukko 1.6.11. Aluehallintovirastojen työtyytyväisyysindeksit vuosilta 2015-2017

Taulukko 1.6.12. Aluehallintovirastojen työtyytyväisyyden muut mittarit vuosilta 2015-2017

Kuvio 1.6.3. Aluehallintovirastojen työtyytyväisyys vuosilta 2015-2017

Työvoimakustannukset

Aluehallintovirastojen kokonaistyövoimakustannukset vuonna 2017 olivat laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 työvoimakustannukset olivat yhteensä 69 766 911 euroa, kun ne vuonna 2016 olivat 73 523 296 euroa.  Myös henkilötyövuoden hinta oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen henkilötyövuoden hinta vuonna 2017 oli 59 376 euroa, kun henkilötyövuoden hinta edellisenä vuonna oli 60 315 euroa.

Säännöllisenä vuosityöaikana tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli keskimäärin 80 %. Tehty kokonaisvuosityöaika oli 80,9 %. Tehdyn työajan palkkojen % -osuus palkkasummasta oli 77,93 %. Välillisten työvoimakustannusten osuus oli 24 040 012 euroa ja niiden % -osuus tehdyn työajan palkoista oli 51,75 %  ja palkkasummasta 40,33 %. (Taulukko 1.6.13.)

Taulukko 1.6.13. Aluehallintovirastojen kokonaistyövoimakustannukset vuosilta 2015-2017