Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionavustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne kohdentuvat investointeihin, toimintaan ja kehittämiseen. Valtionavustuksilla tuetaan kuntien peruspalveluja, edistetään erityisesti hyvinvointipalvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Investointiavustukset

Kirjastotoimi

Aluehallintovirastot maksoivat edelleen kirjastojen perustamishankkeiden jälkirahoitteisia ja toteutusaikaisia valtionavustuksia. Vuodesta 2016 lukien aluehallintovirasto ei enää myöntänyt valtionavustusta uusiin perustamishankkeisiin, koska valtionavustukset siirrettiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Avustusten maksatus jatkuu vuoteen 2024 saakka.

Liikuntatoimi

Liikuntapaikkojen rakentamisavustusten myöntämisessä painotettiin laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille tarkoitettujen liikuntapaikkojen kuten koulujen pihojen sekä uima- ja liikuntahallien rakentamista ja peruskorjaamista. Rakentamisavustusten painopisteenä oli kaikille avoimet, asuinympäristöihin ja koulujen yhteyteen sijoitetut lähiliikuntapaikat.

Oppilaitosten perustamishankkeet

Oppilaitosten perustamishankkeisiin maksettiin jälkirahoitteisia valtionosuuksia ja - avustuksia. Jälkirahoitteisten valtionosuuksien ja -avustusten maksatus jatkuu vuoteen 2022 saakka.

Kehittämisavustukset

Kirjastotoimen kehittäminen

Harkinnanvaraiset avustukset ovat kirjastoille tärkeitä kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välineitä. Kirjastotoimen valtionavustuksilla kehitettiin yleisten kirjastojen palveluja ja toimintaa. Avustuskohteina olivat erityisesti kirjastopalvelut- ja prosessit sekä käyttäjäystävälliset palvelut ja tuotteet, digitaalisten sisältöjen käyttöönotto ja lukemisharrastuksen edistäminen.  Valtionavustusten vaikuttavuuden seurantaa kehitettiin kysymällä avustuksen hakijoilta hankkeen tarkka tavoite ja tavoitteen seurannan mittarit, jotka tulee raportoida hankkeen päätyttyä.

Liikuntatoimen kehittäminen


Liikuntapaikkarakentamisen investointiavustuksilla sekä liikunnan toiminnallisilla valtionavustuksilla vaikutettiin liikunnallisen elämäntavan yleistymiseen ja yhdenvertaiseen saavutettavuuteen. Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustuksilla tuettiin eri ikä- ja väestöryhmiin kohdentuvia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Kunnille ja vastaanottokeskustoiminnan järjestäjille myönnettiin avustuksia maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla.  Lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämistä ja koulujen toimintakulttuurin liikunnallistamista tuettiin Liikkuva koulu- ja Liikkuva opiskelu -kehittämisavustuksilla.

Nuorisotoimen kehittäminen

Nuorisotoimen valtionavustuksilla vahvistettiin nuorten osallisuutta ja tuettiin arjen rakentumista. Etsivän nuorisotyön avustuksella palkattiin etsivän nuorisotyön ammattilaisia, jotka tavoittivat tuen tarpeessa olevia nuoria ja auttoivat heitä saavuttamaan tarvittavat palvelut. Lisäksi tuettiin nuorten työpajoja, joissa autettiin nuoria parantamaan arjenhallintataitojaan sekä pääsemään koulutukseen tai työhön. Harrastustoiminnan avustuksilla edistettiin lasten ja nuorten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua pitkäjänteiseen harrastustoimintaan sekä lasten loma-aikaiseen päiväleiritoimintaan. Tukemalla paikallisia kehittämishankkeita edistettiin kuntien nuorisotoimien sekä muiden paikallisten toimijoiden kehittämistyötä. Lisäksi avustettiin nuorten tieto- ja neuvontatyön sekä digitaalisen nuorisotyön hankkeita. Hankkeissa painottuivat nuorten oma rooli ja osallisuus.

Opetustoimen kehittäminen

OSAAVA-ohjelman (2010–2016) mukaisten valtionavustusten kautta perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta järjestävät tahot kehittivät opetushenkilöstönsä osaamista ja henkilöstökoulutuksensa rakenteita. Tukea on suunnattu opetuksen laadun, henkilöstön hyvinvoinnin ja tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistamiseen.

Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kustannuksiin myönnettiin valtionavustusta neljälle saamelaisten kotiseutualueen kunnalle. Saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi Lapin aluehallintovirastosta maksettiin saamelaiskäräjille valtionavustusta jaettavaksi edelleen saamelaisalueen kunnille. Kummankin valtionavustuksen tarkoituksena oli turvata saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen peruspalveluissa.

Taulukko 1.3.6. Hallinnonaloittain jaetut valtionosuudet ja -avustukset kirjanpitoyksikkötasolla kolmelta vuodelta

Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen

Rahoituksella mahdollistettiin yliopistotasoinen terveyden tutkimus ja hankkeiden rahoitus. Erityisvastuualueelle nimetty tutkimustoimikunta vastaa hankkeiden hyväksymisestä rahoituksen piiriin. Näin rahoitettu lääketieteellinen tutkimus yltää monesti kansainvälisessä tiedeyhteisössä korkealle tasolle ja sillä on merkittävää vaikutusta alan kehittymiseen sekä elinkeinoelämän intensiivisyyteen ja innovaatioihin terveydenhuollon alalla.

Valtionkorvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin

Koulutustoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen edesauttaa yliopistoja korkeatasoisen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen toteuttamisessa eri alueiden yliopistoissa. EU:n ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti yleislääketieteen erityiskoulutus vaaditaan, jotta laillistettu lääkäri voi toimia sosiaalivakuutusjärjestelmän piirissä. Valtionkorvaukset lääkärikoulutukseen mahdollistavat terveyspalvelujen organisoimisen ja siten turvaavat kuntalaisten palvelujen saatavuuden. Korvaukset mahdollistavat lääkärien ja hammaslääkärien erikoistumisopintoihin liittyvän käytännön harjoittelun ja osaltaan helpottavat terveydenhuollon yksiköiden resurssitilannetta. Erikoistumisopintoihin myönnetyt korvaukset kohdistuvat niin sairaaloihin, terveyskeskuksiin kuin muihinkin terveydenhuollon yksiköihin.

Rahoituksen tuella ja hajautetulla koulutuspaikkaverkostolla nopeutetaan lääkäreiden EU-pätevyyden saamista, erikoislääkäreiksi ja hammaslääkäreiksi valmistumista sekä työllistymistä. Samalla koulutuspaikkakunnilla terveyspalvelujen saatavuus ja laatu paranee, erikoisosaaminen vahvistuu, vuorovaikutus tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välillä kasvaa sekä lääketieteellinen verkostoituminen lisääntyy.

Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavat korvaukset

Kyse on sekä yksilöiden oikeusturvan  että yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden kannalta merkittävästä selvitystyöstä. Selvitystyö on moniviranomaistoimintaa, ja vuosittain selvitettäväksi tulee yhä pidempikestoisia, monimutkaisempia ja vaativampia tapauksia. Rahoitus tukee korkeaa ammatillista osaamista epäilyjen selvittämisessä, tutkimusmenetelmien laadun kehittymistä sekä lapsen ja perheen elämän hallinnan paranemista.

Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin

Valtio maksaa puolet kuntien perustoimeentulotuen kustannuksista. Korkealla valtionosuusprosentilla pyritään varmistamaan perustoimeentulotuen saatavuuden yhdenvertaisuus koko maassa. Sosiaalinen eriarvoistuminen ja osallisuuden vähentyminen ovat usein vaarana toimeentulon heikentyessä ja elintason laskiessa. Syrjäytymisen lisääntyminen (esim. pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, toimeentulotuen varassa eläminen) lisää riskiä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvusta ja rikollisuuden noususta sekä viime kädessä yhteiskuntarauhan särkymisestä.

Laki toimeentulotuesta muuttui 1.1.2017 lukien, jolloin perustoimeentulotuen myöntäminen ja tuen maksaminen siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Kunnat saivat vielä erityisvaltionosuutta vuoden 2017 maaliskuun loppuun maksamiinsa perustoimeentulotuen kustannuksiin. Aluehallintovirastojen valtionapuviranomaistehtävä tämän valtionosuuden osalta päättyi vuonna 2017. Jatkossa kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksiin huomioidaan vähentämällä se kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen

Saamelaiskäräjille maksettiin valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen saamelaisalueella. Saamelaiskäräjät jakoivat avustuksen saamelaisalueen kunnille. Avustuksella palkattiin saamenkielistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa.