Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstön määrä

Aluehallintovirastoissa työskenteli 31.12.2018 yhteensä 1 203 henkilöä. Vuoden 2017 lopussa henkilöstömäärä oli 1 206. Kokonaismäärä pieneni siis vain 3 henkilöllä eli 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston henkilömäärä pysyi samana, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen henkilömäärä nousi molemmilla hieman yli 4 % edelliseen vuoteen verrattuna.  Henkilöstömäärältään suurin oli Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jossa työskenteli 503 henkilöä ja pienin aluehallintovirastoista oli Lapin aluehallintovirasto, jossa työskenteli 35 henkilöä.  (Taulukko 1.6.1.)

Aluehallintovirastojen henkilöstöstä miesten osuus pieneni hieman ja naisten osuus vastaavasti hieman kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Naisten osuus vuonna 2018 oli 65,3 % ja miesten osuus oli 34,7 %. (Taulukko 1.6.1. ja kuvio 1.6.1.)

Taulukko 1.6.1. Aluehallintovirastojen henkilöstömäärät vuosilta 2016-2018

Kuvio 1.6.1. Aluehallintovirastojen henkilöstömäärät vuonna 2018

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet

Aluehallintovirastojen henkilötyövuosien toteuma vuonna 2018 oli kaikkien momenttien osalta 1 164,1 htv (vuonna 2017 1 175 htv). Aluehallintovirastojen toimintamenomomentin osuus toteumasta oli 736,8 htv (vuonna 2017 736,7 htv) ja työsuojelun vastuualueiden toimintamenomomentin 399,5 htv (vuonna 2017 418,2 htv) eli yhteensä 1 136,3 htv (vuonna 2017 1 154,9 htv). Muiden momenttien toteuma oli 27,7 htv (vuonna 2017 20,1 htv). Hallinto- ja kehittämispalvelut vastuualueen avi-momentin henkilötyövuositoteuma oli 112,2 htv, joka sisältää 2,6 htv ATOMI-hanketta ja 0,5 htv ASTI-hanketta. Hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualueelle asetettu kehys vuonna 2018 oli 107 htv.

Aluehallintovirastokohtaiset henkilötyövuositoteumat esitetään alla olevassa taulukossa (Taulukko 1.6.2.) ja tilinpäätösasiakirjan liitteissä 5.2.6. (aluehallintovirastot), 5.2.7. (ESAVI), 5.2.8. (LSAVI), 5.2.9. (ISAVI), 5.2.10. (LSSAVI), 5.2.11. (PSAVI) ja 5.2.12. (LAAVI).

Taulukko 1.6.2. Aluehallintovirastojen henkilötyövuodet vuosilta 2016-2018

Henkilöstörakenne

Henkilöstön keski-ikä

Henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 oli 50,3 vuotta. Keski-ikä edellisenä vuonna oli 50,6 vuotta. Korkein keski-ikä oli Lapin aluehallintovirastossa 55 vuotta ja alhaisin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 48,4 vuotta. Henkilöstön keski-iässä aveittain ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien 2018-2016 aikana. (Taulukko 1.6.3.)

Ikäryhmät

Suurin ikäryhmä aluehallintovirastoissa oli 55 – 64 vuotiaiden ikäryhmä. Toiseksi suurin ikäryhmä oli 45 – 54 vuotiaiden ikäryhmä.  Suurimmat ikäryhmät olivat samat kuin vuonna 2017 ja 2016. Yli 65-vuotiaita oli 35 henkilöä eli noin 2,9 % koko henkilöstöstä. Yli 65 vuotiaiden osuus henkilöstöstä on tasaisesti suurentunut vuosien 2018-2016 aikana. Alle 25 vuotiaita oli 4 henkilöä, mikä on 0,3 % koko henkilöstöstä. (Taulukko 1.6.4. ja kuvio 1.6.2.)

Taulukko 1.6.3. Aluehallintovirastojen henkilöstön keski-ikä vuosilta 2016-2018

Taulukko 1.6.4. Aluehallintovirastojen henkilöstön ikäjakauma vuodelta 2018

Kuvio 1.6.2. Aluehallintovirastojen henkilöstön ikäryhmät vuonna 2018

Virkasuhteiden laatu

Vakinaiset/määräaikaiset

Vakinaisessa virkasuhteessa työskenteli 1030 henkilöä. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 173 henkilöä, mikä on 14,4 % aluehallintovirastojen henkilöstöstä. Määräaikaisen henkilöstön osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kaikissa aluehallintovirastoissa. Vuonna 2017 määräaikaisten osuus oli 11,3 %. Aluehallintovirastojen varsinaisen määräaikaisen henkilöstön (sis. määräaikaiset virkasuhteet pl. harjoittelijat, työllistetyt ja muut lyhemmät määräaikaiset virkasuhteet) määrälliseksi tavoitteeksi vuonna 2018 oli asetettu 10 %. Eniten määräaikaisia oli Pohjois-Suonen aluehallintovirastossa 18,9 %. Vähiten määräaikaisia, kuten edellisenäkin vuonna, oli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 9,8 %. (Taulukko 1.6.5.)

Kokoaikaiset/osa-aikaiset

Kokoaikaisia virkamiehiä aluehallintovirastoissa oli 1 118 ja osa-aikaisia 85 henkilöä. Osa-aikaisten osuus aluehallintovirastojen henkilöstöstä oli hieman vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, sillä osa-aikaisia vuonna 2018 oli 7,1 %, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 7,7, %. Eniten osa-aikaisia oli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa eli 10,2, % viraston henkilöstöstä. (Taulukko 1.6.6.)

Taulukko 1.6.5. Aluehallintovirastojen vakinainen ja määräaikainen henkilöstö vuosilta 2016-2018

Taulukko 1.6.6. Aluehallintovirastojen kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö vuosilta 2016-2018

Koulutus ja kehittäminen

Aluehallintovirastojen henkilöstö osallistui keskimäärin 1,5 koulutuspäivään henkilötyövuotta kohden, mikä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin koulutuspäiviä oli keskimäärin 1,8.  Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,1. Koulutustaso on pysynyt vakaana, sillä vastaava indeksi vuonna 2017 oli 6 ja edellisenä vuonna 6,1. Koulutustasoa voidaan pitää korkeana. Henkilöstö työskentelee suurimmaksi osaksi asiantuntijatehtävissä.

Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin vuonna 2018 keskimäärin yhteensä noin 647 euroa/htv ja vastaavasti edellisenä vuonna käytettiin 685 euroa/htv. Summa sisältää henkilöstökoulutuksen ja palkallisen opintovapaan palkkakustannukset sekä muut koulutuksen kustannukset. Koulutuksesta aiheutuviin muihin kustannuksiin aluehallintovirastoissa käytettiin yhteensä noin 263 715 euroa ja noin 226 euroa/htv, kun vastaava summa edellisenä vuotena oli noin 230 €/htv.

Koulutuksen saavutettavuutta pyrittiin parantamaan järjestämällä henkilöstölle keskitetysti useita yhteisiä valtakunnallisesti toteutettuja koulutustilaisuuksia skype- tai videokoulutuksina, joihin on helpompi osallistua ja mikä vähentää mm. matkustamista.  Hallinto- ja kehittämispalvelujen järjestämän keskitetyn henkilökoulutuksen yhtenä painopisteenä oli arjen työkalujen haltuunotto. Tietoturva- ja tietosuojakoulutusta korostettiin. Henkilöstöä kannustettiin käyttämään ja hyödyntämään eOppivan verkko-oppimistarjontaa mahdollisimman laajasti.

Aluehallintovirastot eivät saavuttaneet täysin koulutukselle asetettua määrällistä tavoitetta 3 pv/htv. Todennäköisesti henkilöstö osallistui koulutukseen kuitenkin enemmän kuin 1,5 koulutuspäivää/htv, sillä koulutukseen osallistumisen merkitsemisessä on puutteita. Lisäksi eOppivan käyttö on lisääntynyt, mutta tätä ei todennäköisesti osata kirjata koulutukseksi Kiekussa.  (Taulukko 1.6.7.)

Taulukko 1.6.7. Aluehallintovirastojen henkilöstön koulutuspäivät/htv ja koulutustasoindeksit vuosilta 2016-2018

Työterveyden edistäminen ja sairastavuus

Sairauspäivät

Sairauspäiviä aluehallintovirastoissa vuonna 2018 oli 10 843 eli 9,3 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Sairauspäivien lukumäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin sairauspäivien määrä oli 10303 työpäivää eli 8,8, työpäivää/htv. Määrä aluehallintovirastoittain ja vastuualueittain vaihteli jonkin verran. Vähiten sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden oli Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastoissa, molemmissa 7 työpäivää/htv. Eniten sairauspoissaoloja oli Itä-Suomen aluehallintovirastossa 11,8 työpäivää/htv. (Taulukko 1.6.8.)

Aluehallintovirastojen sairauspoissaolojen tavoitteena vuonna 2018 oli 9 pv/htv, joten aluehallintovirastot keskimäärin jäivät hieman tavoitteesta. Varhaisen tuen mallin mukaista toimintaa ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tehostettiin.

Taulukko 1.6.8. Aluehallintovirastojen henkilöstön sairauspäivät/htv vuosilta 2016-2018

Työterveyshuollon kustannukset

Aluehallintovirastojen työterveyshuollon kustannukset vuonna 2018 olivat yhteensä noin 783 009 euroa (netto). Vuonna 2017 kustannukset olivat yhteensä noin 806 337 euroa. Kustannukset olivat laskeneet hieman yli 23 000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

Keskimääräiset kustannukset henkilötyövuotta kohden olivat noin 672,6 euroa. Vuonna 2017 kustannukset olivat noin 686,2 euroa. Kustannukset henkilötyövuotta kohden olivat korkeimmat Itä-Suomen aluehallintovirastossa 959 euroa/htv ja alhaisimmat Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 565,9 euroa/htv.

Työterveyshuollon palvelujen sisältöä ja toimintatapoja yhtenäistettiin edelleen yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Aluehallintovirastoilla on yhteinen työterveyshuollon toteuttamisen sisältöohje, jonka mukaan vuosittaiset työterveyshuollon toimintasuunnitelmat laaditaan. (Taulukko 1.6.9.)

Taulukko 1.6.9. Aluehallintovirastojen työterveyshuollon kustannukset vuosilta 2016-2018

Työtyytyväisyys

Työtyytyväisyys aluehallintovirastoissa on pysynyt vakaana ja kokonaisuutena työtyytyväisyys oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna eli 3,63.  Tavoitteeksi vuonna 2018 oli asetettu 3,6 eli aluehallintovirastot ylittivät tavoitteen. Kokonaistyötyytyväisyys vaihteli aluehallintovirastojen välillä 3,6 ja 4 välillä. Työtyytyväisyyden raportoinnin koosteindekseistä johtajuusindeksi oli 3,47 ja innovointikyvykkyysindeksi 3,73 sekä työyhteisöindeksi 3,91. Näiltäkin osin aluehallintovirastot keskimäärin pääsivät asetettuihin tavoitteisiin. Ainoastaan keskimääräinen johtajuusindeksi jäi hieman tavoitteesta 3,5.  

Tyytyväisintä aluehallintovirastojen henkilöstö oli työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,96), työyhteisön toimintakulttuuriin (3,87) sekä työ- ja toimintaympäristöön (3,83).  Edellä mainituilla kaikilla osa-alueilla oli työtyytyväisyys pysynyt edellisvuoden tasolla. Työn tavoitteiden tietäminen, oikeudenmukainen kohtelu lähiesimiehen ja työtovereiden taholta, sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja sitoutuminen työnantajan tavoitteisiin olivat kaikki yli indeksitason 4. Vähiten tyytyväisiä oltiin palkkaukseen (2,91) kuten aiempinakin vuosina.

Aluehallintovirastojen henkilöstön vastausprosentti työtyytyväisyyskyselyyn oli hieman pienempi kuin edellisvuonna. Vastausprosentti oli 76,3, kun se vuonna 2017 oli 77,9.

Aluehallintovirastot käsittelivät työtyytyväisyyskyselyn tulokset virastoissaan ja valitsivat tulosten pohjalta kehittämiskohteensa, joiden toteutumista tarkastellaan kuluvan vuoden aikana eri yhteyksissä. (Taulukko 1.6.10.)

Aluehallintovirastojen tulossopimuksen yhteisissä tavoitteissa on asetettu kokonaistyötyytyväisyyden, johtajuusindeksin, innovointikyvykkyysindeksin ja työyhteisöindeksin lisäksi muutamille työtyytyväisyyden mittareille tavoitteet. (Taulukko 1.6.11. ja kuvio 1.6.3.)

Taulukko 1.6.10. Aluehallintovirastojen työtyytyväisyysindeksit vuosilta 2016-2018

Taulukko 1.6.11. Aluehallintovirastojen työtyytyväisyyden muut mittarit vuosilta 2016-2018

Kuvio 1.6.3. Aluehallintovirastojen työtyytyväisyys vuosilta 2016-2018

Työvoimakustannukset

Aluehallintovirastojen kokonaistyövoimakustannukset olivat hieman nousseet edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2018 työvoimakustannukset olivat yhteensä 70 366 285 euroa, kun ne vuonna 2017 olivat 69 766 911 euroa.  Henkilötyövuoden keskimääräinen hinta oli 60 448 euroa, kun henkilötyövuoden hinta edellisenä vuonna oli 59 376 euroa.

Säännöllisenä vuosityöaikana tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli keskimäärin 80 %. Tehty kokonaisvuosityöaika oli 81,1 %. Tehdyn työajan palkkojen % -osuus palkkasummasta oli 78,1 %. Välillisten työvoimakustannusten osuus oli 23 923 014 euroa ja niiden % -osuus tehdyn työajan palkoista oli  51,1 % ja palkkasummasta 39.9 %. (Taulukko 1.6.12.)

Taulukko 1.6.12. Aluehallintovirastojen kokonaistyövoimakustannukset vuosilta 2016-2018