Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä

Maistraateissa työskenteli vuoden 2018 lopussa yhteensä 653 henkilöä. Henkilöstömäärältään suurin oli Uudenmaan maistraatti, jossa työskenteli 183 henkilöä. Pienimpiä maistraateista olivat Kaakkois-Suomen (40 henkilöä) ja Lapin maistraatit (41 henkilöä). (Taulukko 1.11.19.)

Maistraattien henkilötyövuosien määrä oli 642,6 henkilötyövuotta. Vuonna 2017 henkilötyövuosimäärä oli maistraateissa lähes sama: yhteensä 642,7 henkilötyövuotta. (Taulukko 1.11.20.)

Maistraattien henkilöstö on naisvaltaista. Miesten osuus maistraattien henkilöstöstä oli 13 %. Eniten miehiä koko henkilöstöstä oli Itä-Suomen maistraatissa. (Taulukko 1.11.21. ja kuvio 1.11.4.)

Taulukko 1.11.19. Maistraattien henkilöstömäärät vuosilta 2016–2018

Taulukko 1.11.20. Maistraattien henkilötyövuosimäärät vuosilta 2016–2018

Taulukko 1.11.21. Maistraattien henkilöstömäärät vuonna 2018

Kuvio 1.11.4. Maistraattien henkilöstön sukupuolijakauma

Henkilöstörakenne

Henkilöstön keski-ikä

Maistraattien henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 oli 49,1 vuotta. Keski-ikä oli laskenut edellisestä vuodesta 0,2 prosenttia. Naisten keski-ikä oli 49,2 vuotta ja miesten 48,3 vuotta. Korkein keski-ikä 51,2 vuotta oli Lapin maistraatissa ja alin keski-ikä Lounais-Suomen maistraatissa 47,6 vuotta.

Henkilöstön ikärakenne

Suurin ikäryhmä maistraateissa oli 55–64 vuotiaiden ikäryhmä. Toiseksi suurin ikäluokka oli 45–54 vuotiaiden ikäryhmä. Pienimmät ikäryhmät löytyivät ikäluokkien ääripäistä eli yli 65-vuotiaiden ja alle 24-vuotiaiden ryhmistä. Yli 65-vuotiaita henkilöitä maistraateissa oli viisi henkilöä ja alle 24-vuotiaita kaksitoista henkilöä. (Kuvio 1.11.5.)

Kuvio 1.11.5. Henkilöstön ikärakenne

Virkasuhteiden laatu

Vakinaiset / määräaikaiset

Vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöstöstä oli 83 %. Määräaikaisten henkilöiden osuus oli 17 %. Määräaikaisen henkilöstön osuus kasvoi edellisvuoteen nähden noin 4 %. Itä-Suomen maistraatissa vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 94 % ja Kaakkois- ja Lounais-Suomen maistraateissa 75 %. (Taulukko 1.11.22.)

Kokoaikaiset / osa-aikaiset

Kokoaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 93 % henkilöstöstä. Osa-aikaisten osuus oli 7 % eli 45 henkilöä. Osa-aikaisten osuus väheni edellisestä vuodesta 2 %. (Taulukko 1.11.23.)

Taulukko 1.11.22. Virkasuhteiden laatu vuonna 2018

Taulukko 1.11.23. Maistraattien kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö vuosilta 2016-2018

Koulutus ja kehittäminen

Maistraattien koulutustasoindeksi vuonna 2018 oli 5,3, mikä on sama kuin edellisenä vuonna. Maistraattien koulutustasoindeksiä 5,3 voidaan pitää hyvänä.

Maistraattien henkilöstö osallistui keskimäärin 2,4 koulutuspäivään/henkilötyövuosi. Edellisenä vuonna 2017 koulutuspäiviä/henkilötyövuosi oli 1,6. Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin vuonna 2018 keskimäärin 583,8 euroa/htv.  Summa ei sisällä koulutukseen käytetyn työajan palkkoja. Koulutusten kustannukset nousivat hieman edellisvuoteen nähden. Maistraateille järjestettiin vuoden aikana useita yhteisiä valtakunnallisia koulutustilaisuuksia muun muassa osaamisen kehittämisestä ja Lean-menetelmän käytöstä maistraattien palvelutuotannon kehittämisessä. Henkilöstö on osallistunut sekä valtakunnallisiin että maistraattikohtaisiin koulutuksiin ja kehittänyt osaamistaan myös omaehtoisesti.

Terveyden edistäminen ja sairauspoissaolot

Maistraateissa vahvistettiin fyysistä ja henkistä työkykyä panostamalla terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön terveystarkastusten ja työpaikkaselvitysten avulla. Osassa maistraateista toteutettiin voimavararyhmiä, kartoitettiin työssäjaksamista ja palautumista sekä suunniteltiin erilaisia toimia työkyvyn ylläpitämiseksi. Eläkevalmennusta järjestettiin ja haettiin Kiila-kuntoutusta.

Vuoden 2018 työterveyshuollon toimintasuunnitelman keskeisiä tavoitteita olivat terveystarkastusten toteuttaminen suunnitellusti ikäryhmittäin tunnistaen jo varhaisessa vaiheessa mahdolliset työkykyuhat, kaikkien sairauspoissaolojen vähentäminen ja työkykyneuvottelujen lisääminen, ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen ja työterveyshuoltoyhteistyön tiivistäminen, henkilöstön tukeminen muutostilanteissa sekä terveellisen työympäristön edistäminen. Työterveyshuollon valtakunnalliseen toimintaan liittyvä ohjausryhmä laati valtakunnallisen toimintasuunnitelman vuodelle 2019, seurasi maistraattien sairauspoissaoloja, toiminnan kehittymistä ja asiakastyytyväisyyttä.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta ollen 10,5 pv/htv vuonna 2018. Myös sairaustapausten lukumäärä kasvoi hieman maistraateissa. Sairauspoissaolojen osalta talousarviossa asetettua tavoitetta 9 pv/htv ei näin ollen ihan saavutettu. Maistraattien sairauspoissaolot vaihtelivat suuresti ollen suurimmillaan 14,9 pv/htv ja pienimmillään 7,1 pv/htv. Neljässä maistraatissa sairauspoissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta. (Taulukko 1.11.24.)

Maistraateissa eniten sairauspoissaoloja aiheutui muut luokkaan kuuluvista sairauksista (24,9%), mielenterveyden häiriöistä (24,3%), tuki- ja liikuntaelinsairauksista (21,5%) ja infektioista (12%). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus on noussut edellisestä vuodesta lähes 5 prosenttiyksikköä. Sairauspoissaoloja nostivat lisäksi muutamat pitkäaikaissairaudet sekä muutamat edellisvuotta huomattavasti pidemmät sairauspoissaolot. Sairauspoissaolojen pituus on kasvanut edellisestä vuodesta: 1-3 päivän sairauspoissaoloja oli vuonna 2018 noin 59% kaikista sairauspoissaoloista, kun edellisenä vuonna lyhyitä sairauspoissaoloja oli noin 75 % kaikista sairauspoissaoloista. Maistraatit pyrkivät yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa ennaltaehkäisemään sairauspoissaoloja parhain mahdollisin keinoin. Työkykyneuvotteluja järjestettiin maistraateissa tarpeen mukaan ja niiden toteutumista sekä jatkotoimenpiteitä seurattiin paikallisen tason lisäksi valtakunnallisen koordinoivan työterveyslääkärin toimesta.

Työtapaturmia oli tapahtunut vuoden 2018 aikana 20 kappaletta, joista aiheutui 325 poissaolopäivää. Edelliseen vuoteen verrattuna työtapaturmien määrä nousi neljällä; vuonna 2017 työtapaturmia sattui yhteensä 16 kpl ja vuonna 2016 yhteensä 24 kpl. Työtapaturmista lähes puolet (9 kpl) aiheutui asunnon ja työpaikan välisellä matkalla ja vain pieni osuus työolosuhteissa.

Työterveyshuollon kustannukset

Työterveyshuollon keskimääräiset kustannukset vuonna 2018 olivat 620,20 €/htv. Vuonna 2017 kustannukset olivat 633,5 €/htv. Työterveyshuollon keskimääräiset kustannukset ovat siten hieman laskeneet edellisvuoteen verrattuna.

Taulukko 1.11.24. Maistraattien sairauspoissaolot vuosilta 2016-2018

Työtyytyväisyys ja työyhteisön kehittämistoimenpiteet

Henkilöstö on osaavaa ja voi hyvin

Vuoden aikana maistraateissa toteutettiin useita sekä valtakunnallisia että maistraattikohtaisia työyhteisöjen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä.

Maistraateissa kehitettiin osallistavia työtapoja ja kokeilukulttuuria. Henkilöstöä osallistui aktiivisesti asiakaslähtöisen toiminnan kehittämiseen ja prosessien kehittämiseen. Vuoden aikana jatkettiin Maistraattien palvelutuotannon kehittämisohjelmaa Lean-menetelmän avulla.

Maistraattien henkilöstö kävi tavoite- ja kehityskeskustelut hyödyntäen Kiekuun laadittuja sähköisiä lomakkeita. Samassa yhteydessä tehtiin osaamiskartoitus ja laadittiin siihen liittyvän kehittymissuunnitelma. Mentorointiohjelma kiinnosti maistraattilaisia ja uuteen ohjelmaan osallistui runsaasti maistraattilaisia.

Maistraattien työtyytyväisyys vuonna 2018

Maistraattien työtyytyväisyysindeksi (3,4) laski hieman edellisvuoteen verrattuna. Työtyytyväisyyskyselyyn vastaajien määrä maistraateissa putosi; vastausprosentti vuonna 2018 oli 58 % (vuonna 2017 vastausprosentti oli 76 %). Vastausprosentti vaihteli maistraateissa 40 %:n ja 76 %:n välillä.

Työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella maistraattien henkilöstö oli tyytyväisintä työn sisältöön ja vaikutusmahdollisuuksiin (indeksi 3,81), työnantajakuvaan ja arvojen näkymiseen toiminnassa (indeksi 3,65) sekä työyhteisön toimintakulttuuriin (indeksi 3,62). Vähiten tyytyväisiä maistraatin henkilöstö oli kyselyn tulosten perusteella palkkaukseen (indeksi 2,82), johtamiseen (indeksi 3,19) sekä vuorovaikutukseen ja viestintään liittyvissä asioissa (indeksi 3,24).

Kyselyn tuloksissa korostui positiivisesti maistraatin henkilöstön asiakastarpeiden huomiointi, työkavereiden auttaminen päivittäisessä työssä, työn tavoitteiden tunteminen ja innostuksen tunteet työssä. Myös työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, oikeudenmukainen kohtelu sekä työn kokeminen mielenkiintoisena ja haastavana saivat yleisesti hyviä arvosanoja. Maistraatin henkilöstön oma arvio koetusta työhyvinvoinnista oli keskimäärin 8, mikä pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna.

Kehittämisen tarvetta maistraattien henkilöstö koki tulosten perusteella eniten palkkaukseen, kehityskeskustelujen toteuttamiseen ja työtehtävien organisointiin liittyen.

Kyselyn tuloksissa nousi esiin myös epäasiallisen kohtelun kokemuksia. Varsinaista häirintää oli koettu vain vähän. Tulokset osoittavat, että epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseen on panostettava vuonna 2019 yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Kaiken kaikkiaan tulokset olivat hyvät kokonaisuutena maistraateissa, vaikka maistraattien välillä oli eroja tuloksissa.

Indekseittäin tarkasteltuna parhaimmat tulokset olivat pääsääntöisesti kaikissa maistraateissa työyhteisöön liittyvissä kysymyksissä. (Taulukko 1.11.26.)

Maistraatit valitsivat työtyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta tulevan vuoden kehittämiskohteensa, joiden toteutumista tarkastellaan tulosneuvotteluiden lisäksi vuoden kuluessa maistraattien omissa tilaisuuksissa.

Taulukko 1.11.25. Maistraattien työtyytyväisyyskokonaisindeksit vuosilta 2016-2018

Taulukko 1.11.26. Maistraattien työtyytyväisyysindeksit vuonna 2018

Kuvio 1.11.6. Maistraattien työtyytyväisyyskyselyn tulokset osa-alueittain vuosilta 2012–2018

Työvoimakustannukset

Maistraattien kokonaistyövoimakustannukset laskivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2018 työvoimakustannukset olivat yhteensä 30 529 362 euroa. Vuonna 2017 työvoimakustannukset olivat 30 658 718 euroa. Henkilötyövuoden hinta 48 049 euroa nousi hieman edellisvuoteen nähden.

Tehdyn kokonaisvuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2018 oli 78,7 %.

Lähde: Tahti-järjestelmä.