Johdon katsaus

Toimintaympäristö ja sen muutokset

Vuoden 2018 Euroopan ja Suomen kansallisia turvallisuuspoliittisia näkymiä leimasi epävarmuus. Euroopan ja sen lähialueiden muuttunut turvallisuustilanne, pakolaiskriisi, terrorismi sekä ympäristö- ja ilmastomuutoskysymykset vaikuttivat myös aluehallintovirastojen tehtäviin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Elin- ja toimintaympäristöön sekä infrastruktuurin toimivuuteen liittyvät riskit ja niiden realisoituminen olivat laajasti tarkastellen jatkuva haaste viranomaisyhteistyössä. Kesän laajat metsäpalot, ja tulipalot asutuksen läheisyydessä sekä kuntien vesikriisit, myrskyt ja pitkät sähkökatkot asettivat kuntien varautumisen ja sen osana valmiussuunnitelmien päivityksen sekä viranomaisyhteistyön toimivuuden käytännön testiin. 

Vahvistuneen talouskehityksen myötä lupa- ja muiden suoritemäärien sekä ohjauksen ja neuvonnan tarpeiden kasvu jatkui kertomusvuonna. Substanssilainsäädäntöjen muutokset edellyttivät toiminnan uudelleen suuntaamista. Monet lupa-asiat olivat monimutkaisia ja uusimuotoisia, jolloin niiden käsittely vei normaalia pidempään.

Yksityisen sektorin kasvu oli voimakasta sekä sosiaali- ja terveydenhuolto-, eläinlääkäriasema- että välitysliikesektorilla. Terveys- ja sairaanhoitoalan uusien yritysten perustaminen, yrityskaupat ja yhtiöjärjestelyt ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Terveydenhuollon lupahakemusten sekä itsenäisten ammatinharjoittajien rekisteröintihakemusten määrät pysyivät korkeana sote-uudistusta ja siihen liittyvää asiakkaan ja potilaan valinnanvapautta ennakoiden.

Yleisesti somen kehitys ja yleistyminen sekä yleinen tietoisuus omista oikeuksista lisäsi valvonta-asioiden määrää, mutta ilmoitusten laatu huonontui. Arvio on, että ilmoitusten määrä jatkaa kasvuaan ja laatu heikentymistään ainakin lähivuosina.

Alkoholilain uudistus kasvatti vireille tulleiden asioiden määrää. Alkoholin anniskelulupahakemusten määrän kasvu lisäsi sisällöllisen ohjauksen sekä valvontakäyntien tarvetta. Alkoholilainsäädännön muutosten vaikutus näkyi toivotun siirtymäajan puuttuessa niin hallinnon kuin luvanhakijoiden ja -haltijoiden piirissä epätietoisuutena tavoista toimia ja tulkita uutta lakia. Valviran, aluehallintovirastojen ja alan toimijoiden tiiviin yhteistyön johdosta tilanne helpottui osittain loppuvuoden aikana.

Sote- ja maakuntauudistuksen viivästyminen ja epävarmuus Luova-hankkeesta leimasivat kertomusvuotta. Siitä huolimatta henkilöstön voimavaroja suunnattiin edelleen merkittävästi uudistusten valmisteluun. AVIen tehtäviä siirtyy Luovaan, maakuntiin sekä keskushallinnon virastoihin, jolloin rakenteet muuttuvat merkittävästi.

 

Aluehallintovirastojen toiminnasta

Toiminta jatkui vakaana ja hallittuna. Kaikki aluehallintovirastot saavuttivat asetetut tavoitteet pääsääntöisesti hyvin. Myönteinen talouskehitys näkyi edellisvuoden tapaan toiminnan vilkastumisena ja sitä myötä suoritemäärien kasvuna. Työskentelyn painopistettä suunnattiin pääosin edelleen ennakoivasti ohjaavaan, omavalvontaa tukevaan ja riskiperusteiseen suuntaan.

Aluehallintovirastojen keskinäistä yhteistyötä lisättiin virastojen toimintatapojen yhtenäistämiseksi sekä resurssien joustavan käytön edistämiseksi. Aluehallintovirastoista annetun lain 6 §:n mukainen virka-apu virastojen kesken oli selvästi aiempaa vilkkaampaa, mm. kantelujonojen purkamisessa työruuhkia tasaten.

Resurssien käyttö oli hallittua ja vastuullista. Virastojen talouden kehitys oli tilikaudella myönteistä. Bruttomenojen kokonaismäärä laski hieman edellisvuodesta. Henkilöstön määrä pysyi käytännössä edellisvuoden tasolla. Valtion toimitilastrategian mukaiset toimitilojen muutoshankkeet monilla AVIen paikkakunnilla etenivät kertomusvuoden aikana. Kiinteistömenot vähenivät merkittävästi. AVIen toimintamenomomentin nettobudjetoituja tuloja kertyi yhteensä noin 14,8 miljoonaa euroa kun vastaava summa vuonna 2017 oli hiukan alle 14,1 milj. euroa. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat – -vastuualueiden tulokertymä kasvoi erityisesti 1.3.2018 voimaan tulleen alkoholilainsäädännön muutoksien johdosta. Tulokertymä oli yhteensä 4,7 miljoonaa euroa kun se vuonna 2017 oli 3,7 milj. euroa.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustavoite saavutettiin ensimmäisen kerran aluehallintovirastojen historiassa. Ympäristölupavastuualueen kustannusvastaavuustavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Kustannusvastaavuus vaihteli eri  aluehallintovirastoissa.

Siirtyvän määrärahan suuruus väheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuonna siirtyvää erää tasattiin ensimmäistä kertaa AVIen kesken.  Työsuojelun bruttomenot vähenivät 1,0 miljoonaa eurolla ja siirtomääräraha kasvoi hieman edellisestä vuodesta.

Siirtyvän erän ansiosta AVIen taloudellisen tilanteen arivioidaan säilyvän hyvänä, vaikka on nähtävissä, että alkoholivalvonnan tulot vähenevät vuonna 2019 merkittävästi. Oletettavaa on, että sote- ja varhaiskasvatusvalvonnan luonne tulee muuttumaan jatkossa.

 

Toiminnallinen tehokkuus ja laadunhallinta

Kehittämistoiminta oli aktiivista. Virastoissa parannettiin edelleen valvonta- ja kanteluasioiden käsittelyprosesseja ja tehtiin priorisointia käsittelyruuhkien hallitsemiseksi. Tämä oli erityisen tärkeää, koska oikeusturva-asiat olivat kasvussa mm. yleisen kriittisyyden kasvun, peruspalveluiden saatavuuteen ja laatuun liittyneiden ongelmien sekä toimintaympäristön muutosten myötä.

ATOMI- hankkeessa kehitettiin muun muassa palvelu- ja toimintakulttuuria ja digiosaamista, hyödynnettiin palvelumuotoilua kehittämisessä ja otettiin käyttöön uusia välineitä osana toimintakulttuurin kehittämistä. Sähköisen asioinnin määrä kasvoi merkittävästi. Sähköistä asiointia ja toiminnan digitalisointia otettiin käyttöön ja kehitettiin ympäristölupien pilottitoimialoilla, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionavustusprosesseissa.  Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön yhteisten asiakaspalvelupisteiden uusi tietojärjestelmä (ASTI) korvaamaan yhteispalvelupisteiden vanhat järjestelmät. Lisäksi aluehallintovirastot kehittivät monin tavoin omaa toimintaansa virastokohtaisin painotuksin.

Aluehallintovirastojen kaikkien vastuualueiden vireille tulleiden kantelujen ja valvonta-asioiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Vireille tulleiden kanteluiden ja valvontojen kokonaismäärä oli kertomusvuonna 7 290 kappaletta. Ratkaistujen kantelujen määrä, 3 240 kappaletta, nousi edellisvuodesta 8,1 prosenttia. Kantelujen osalta suurimmat volyymit olivat terveyden- ja sosiaalihuollon kanteluissa. Kaikki aluehallintovirastot saavuttivat pääosin kanteluitten käsittelyajan tavoitteen kahdeksan kuukautta.

Ennakoivan ohjauksen, omavalvonnan ja riskiperusteisen valvonnan osuutta pyrittiin lisäämään. Terveydenhuollossa jälkikäteisvalvontaan vireille tulleiden asioiden määrän kasvu heikensi mahdollisuuksia lisätä ennakoivaa toimintaa. Ennakollisessa ohjauksessa otettiin käyttöön uusia viestintävälineitä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa muistutusmenettelyyn siirrettyjen kantelujen osuus lisääntyi 3,7 prosenttia, yhteensä 118 kappaletta. AVIen kesken oli eroja siirrettyjen asioiden määrissä.

Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisia lupa-asioita ratkaistiin 1 143 kappaletta, mikä oli 5,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2018 lopussa oli vireillä 1 017 lupa-asiaa. Ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisissa lupahakemusissa painotettu käsittelyajan keskiarvo ylitti asetetun 10 kuukauden tavoiteajan. Tilanne vaihteli eri aluehallintovirastoissa. Etenkin viime vuoden aikana muuttui lakimuutosten seurauksena vireille tulevien hakemusten tyyppi aiemmasta toimialajakaumasta siten, että nopeita vesilain mukaisia hakemusasioita tuli vireille aiempia vuosia vähemmän ja työläämpiä ympäristönsuojelulain mukaisia asioita suhteellisesti enemmän. Alle 10 kuukaudessa käsiteltävät BAT-tarkistushakemukset eivät taas näkyneet vielä päätösten käsittelyaikatilastoissa, koska niitä alkoi vasta viime vuoden aikana tulla runsaammin vireille.

Alkoholilain kokonaisuudistus aiheutti suuren muutoksen alkoholiluparatkaisujen määrässä kertomusvuonna. Ratkaisuja annettiin 12 810 kappaletta. Vuoden 2018 vastaava ratkaisumäärä oli 8 800, joten nousua oli 45,6 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Alkoholiluvat käsiteltiin siitä huolimatta asetetussa tavoiteajassa.

Aluehallintovirastot ratkaisivat yhteensä 286 yksityisen sosiaalihuollon palveluntuottajaa koskevaa lupa-asiaa ja 1 233 yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajaa koskevaa lupa-asiaa. Verrattuna edelliseen vuoteen ratkaistiin sosiaalihuollon palveluntuottajia koskevia lupa-asioita 25,4 % enemmän ja yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia koskevia lupa-asioita 0,2 % enemmän. Sote-valvontaohjelman painopisteiden mukaiset ohjaus- ja arviointikäynnit yhteistyössä Valviran kanssa toteutuivat pääosin kaikissa AVI:ssa tavoitteen mukaisesti. Yksityisen sosiaali- ja terveysdenhuollon palveluntuottajien luvat käsiteltiin alle keskimääräisen tavoiteajan, joka oli kaksi kuukautta.

Opetus- ja kulttuuritoimen keskeisiä toimintoja olivat valtionavustusasiat ja koulutustilaisuudet, joita järjestettiin eri toimijoille. Koulutustilaisuuksissaa hyödynnettiin entistä enemmän suoratoistoina ja webinaareina, joiden tallenteiden katsojien määrää ei voida tilastoida. Tavoitteet saavutettiin pääosin. AVIt maksoivat kertomusvuonna kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimen valtionavustuksia yhteensä 55,5 miljoonaa euroa. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen sekä saamenkielisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin myönnettiin valtionavustusta yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Oppilaitosten ja yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjä valtionosuuksia ja -avustuksia maksettiin yhteensä 22 miljoonaa euroa. 

Häiriötilanteiden  hallintaan ja yhteistyöhön liittyvät tavoitteet toteutuivat hyvin. Maanpuolustuskursseja järjestettiin 27 kappaletta. Kurssipalautteen mukaan tyytyväisyys koulutukseen oli erinominen ja tavoite ylittyi. EKA18-valmiusharjoitus toteutui suunnitellusti. Harjoituksen painopisteenä oli hybridiuhkiin vastaaminen. Aluehallintovirastojen pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueiden päätösten ja ratkaisujen yhdenmukaisuuteen on kiinnitetty huomiota. Itsearvioinnin tulos 4,2 ei saavuttanut tavoitetasoa 5. Aluehallintovirastot osallistuivat aktiivisesti puolustusvoimien järjestämiin paikallispuolustusharjoituksiin. Aluehallintovirastot laativat yhteistyössä alueen pelastuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa alueelliset riskiarviot osana kansallisen riskiarvion päivitystä.

Työsuojelulle asetetut keskeiset tulostavoitteet saavutettiin kokonaisuutena. Vuonna 2018 työsuojelun vastuualueet tekivät yli 26 400 tarkastusta. Tarkastukset kohdistuivat noin 21 400 valvontakohteeseen. Tarkastuksista noin 89 % tehtiin työpaikoilla ja loput asiakirjojen perusteella.

Asiakaslähtöisessä palvelussa ja työsuojeluviranomaisen tavoitettavuudessa keskeisessä roolissa olivat toimiva verkkopalvelu ja valtakunnallisen puhelinneuvonnan toiminta. Verkkopalvelun kävijämäärä on kasvanut noin 30 % vuosittain sekä käyttäjien että käyntikertojen määrällä mitattuna. Verkkopalvelussa vierailtiin vuoden aikana yli 1,7 miljoonaa kertaa. Puhelinneuvonta vastasi vuoden 2018 aikana 22 340 puheluun. Puhelinneuvonnan asiakastyytyväisyyskyselyssä saavutettiin jälleen erinomainen tulos asiakastyytyväisyyden ollessa 4,4 asteikolla 1-5. Valtakunnallinen puhelinneuvonta tehosti myös resurssien käyttöä ja lisäsi vastuualueiden välistä tiedonsiirtoa ja yhteistoimintaa.

Saavutettavuusdirektiiviin liittyvien uusien valvonta- ja raportointitehtävien valmistelu käynnistettiin yhteistyössä Valtiovarainministeriön kanssa.

Aluehallintovirastoissa johdon tietojärjestelmän kehittämisen myötä kiinnitettiin entistä enemmän huomiota tiedon laatuun ja erityisesti tietojen kirjaamistapojen yhtenäisyyteen. Aluehallintovirastot käynnistivät riskienhallintapolitiikan ja -mallin käyttöönottovaiheen riskien tunnistamisella ja hallintamenettelyjen määrittelyllä.

Kansainvälinen yhteistyö jatkui vilkkaana suunnitelmien mukaisesti edellisvuosien tapaan. Kansainvälisiä tehtäviä oli eri vastuualueilla. Pohjoismaat, lähialueet ja EU olivat luonnollisia yhteistyökohteita ja toimintaa oli myös, kuten aiemminkin, Kiinaan.

 

Henkisten voimavarojen hallinnan kehittäminen

Aluehallintovirastoissa työskenteli 31.12.2018 yhteensä 1 203 henkilöä. Henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan.  Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut vastuualueen (HAKE) tavoite 107 henkilötyövuotta ei toteutunut, vaan se ylittyi 2,2 henkilötyövuodella. Panostus tehtiin kirjaamistehtävien varmistamiseksi.

Henkilöstön koulutustasoa voidaan pitää korkeana ja se pysyi vakaana. Henkilöstö työskenteli pääosin asiantuntijatehtävissä. Aluehallintovirastojen henkilöstö osallistui keskimäärin 1,5 koulutuspäivään henkilötyövuotta kohden, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. 

Työtyytyväisyys pysyi vakaana ja kokonaisuutena työtyytyväisyys oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna eli 3,63 ja tavoite 3,6 saavutettiin.  Kokonaistyötyytyväisyys vaihteli aluehallintovirastojen välillä 3,6 ja 4 välillä. Sairauspäiviä aluehallintovirastoissa vuonna 2018 oli 9,3 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteena 9 pv/htv, joten aluehallintovirastot keskimäärin jäivät hieman tavoitteesta. Virastokohtaiset erot olivat suuria. Varhaisen tuen mallin mukaista toimintaa ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tehostettiin. Aluehallintovirastot tukivat monin tavoin työhyvinvointia. Painopisteet vaihtelivat virastojen ja sen henkilöstön tarpeiden mukaan.