Muut liitteet

Liite 5.2.1. Hallinnonalakohtaiset siirtomenot aluehallintovirastoittain vuosina 2016-2018

Liite 5.2.2. Aluehallintovirastojen julkisoikeudelliset suoritteet vuonna 2018

Liite 5.2.3. Aluehallintovirastojen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuonna 2018

Liite 5.2.4. Aluehallintovirastojen toiminnallisten tulostavoitteiden toteumat vuonna 2018

Aluehallintovirastojen toiminnallisten tulostavoitteiden toteumat mittareittain on jaettu viiteen osaan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden mukaan. (Liitteet 5.2.4.1., 5.2.4.2., 5.2.4.3., 5.2.4.4. ja 5.2.4.5.)

Liite 5.2.4.1. Aluehallintovirastojen toiminnallisten tulostavoitteiden toteumat vuonna 2018 - Lisätään ennakoivaa ohjausta, omavalvontaa ja riskiperusteista valvontaa sekä syvennetään informaatio-ohjausta

Liite 5.2.4.2. Aluehallintovirastojen toiminnallisten tulostavoitteiden toteumat vuonna 2018 - Asiakkaiden oikeusturvaa koskevat asiat ratkaistaan aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin

Liite 5.2.4.3. Aluehallintovirastojen toiminnallisten tulostavoitteiden toteumat vuonna 2018 - Lupa-, valvonta- ja valtionavustusprosesseja digitalisoidaan ja käsittely yhdenmukaistuu, nopeutuu sekä tehostuu

Liite 5.2.4.4. Aluehallintovirastojen toiminnallisten tulostavoitteiden toteumat vuonna 2018 - Häiriötilanteiden kokonaisvaltainen hallinta ja yhteistyö paranevat

Liite 5.2.4.5. Aluehallintovirastojen toiminnallisten tulostavoitteiden toteumat vuonna 2018 - Muut tavoitteet

Liite 5.2.5. Aluehallintovirastojen tulostavoitteiden toteumat vuosilta 2016-2018, erillinen liite

Erillisessä liitteessä esitetään aluehallintovirastojen tulostavoitteiden toteumat aluehallintovirastoittain vuosilta 2016-2018:

Aluehallintovirastojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet on esitetty varsinaisen toimintakertomuksen tekstiosuudessa kappaleessa 1.3.1. Toiminnan vaikuttavuus. (Taulukot 1.3.1., 1.3.2., 1.3.3., 1.3.4. ja 1.3.5.)

Liite 5.2.6. Aluehallintovirastojen henkilötyövuodet, vuodet 2016-2018

Liite 5.2.7. Etelä-Suomen aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2016-2018

Liite 5.2.8. Lounais-Suomen aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2016-2018

Liite 5.2.9. Itä-Suomen aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2016-2018

Liite 5.2.10. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2016-2018

Liite 5.2.11. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2016-2018

Liite 5.2.12. Lapin aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2016-2018

Liite 5.2.13. Aluehallintovirastojen nettobudjetoidut tulot vuosina 2016-2018

Liite 5.2.14. Aluehallintovirastojen ympäristötilinpäätös

Kestävä kehitys kirjanpitoyksikön toiminnassa

Vuonna 2018 valtion virastojen toimintaa linjasi edelleen pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma, jossa tulevaisuuden visiona on Suomen kilpailukyvyn rakentuminen korkealle osaamiselle, kestävien ratkaisujen kehittämiselle sekä ennakkoluulottomalle uudistamiselle kokeiluja ja digitalisaatiota hyödyntäen. Digitalisaatio nähdään keskeiseksi elementiksi myös aluehallintovirastojen ja maistraattien tulevaisuudessa, kun mm. maistraatit valmistautuvat Digi- ja väestötietoviraston perustamiseen yhdessä Väestörekisterikeskuksen kanssa 1.1.2020 alkaen ja aluehallintovirastot jatkoivat valtakunnallisen valtion lupa- ja valvontaviraston toimeenpanoa vuotta myöhennetyllä aloittamismääräajalla.

Kirjanpitoyksikön toimitilat

Kirjanpitoyksikkö noudattaa valtion toimitilastrategiaa, jonka mukaisesti virastojen työskentelytilojen yhteiskuntavastuullisuuteen kuuluu huomioida vaikutukset ympäristöllisesti, kestävän kehityksen ja laadukkaan rakennetun ympäristön kannalta. Toimitilojen vuokraukseen liittyy aina kiinteistöjen merkittävä vaikutus energian kulutukseen ja ympäristön kuormitukseen. Kirjanpitoyksikön virastot toimivat pääosin Senaatti-kiinteistöjen vuokraamissa toimitiloissa. Vuokranantajana Senaatti-kiinteistöt toimii ISO14001 -ympäristöjärjestelmän mukaan ja se on organisaationa sitoutunut jatkuvaan toiminnan parantamiseen sekä kestävän kehityksen vastuullisuuteen kannustaen asiakasvirastoja mm. ympäristöjärjestelmiin.

Vuonna 2018 valmistuivat monitilaympäristöiksi mm. Vaasassa aluehallintoviraston ja maistraatin tilat sekä Tampereen Attilassa aluehallintoviraston tilat. Vuoden 2018 aikana olivat käynnissä myös Kuopion toimitilan peruskorjaushanke sekä Mikkelin ja Joensuun toimipaikkojen muutoshankkeet, joissa tavoitteena on toteuttaa nykyaikaisia työympäristöjä valmistelussa olevalle lupa- ja valvontavirastolle myös kestävän kehityksen ehdoilla. Syksyllä 2018 käynnistyi Senaatti-kiinteistöjen johdolla myös Jyväskylän, Helsingin ja Hämeenlinnan tilahankkeet, joissa kaikissa rakennetaan joustavia nykyaikaisia työnteon ympäristöjä tuleville organisaatioille.

Valtiolla hallinnon tilahallintajärjestelmän (HTH) avulla voitiin seurata myös toimitilankäytön ympäristövaikutuksia. Yhteensä aluehallintovirastojen ja maistraattien vuokratut tilat olivat vuoden 2018 lopulla 69778 lämmitettyä neliötä. Määrä on viime vuosina jatkuvasti vähentynyt. Tästä alasta noin 75 % eli 52600 neliötä oli valtion toimitilastrategian määrittelyn mukaisesti käyttötarkoitukseltaan toimistotilaa. Yleisöpalvelutiloja kirjanpitoyksiköllä oli noin 5 % pinta-alasta ja erillisiä arkistotiloja edelleen vähenevä 4 %:n osuus. Toiminnan tiloja (mm. juhla- ja vihkitilat) ja muuta erikseen määriteltävää tilaa oli noin 16 %. Tavoitteena pidetään valtion toimitilastrategian mukaista enintään 18 toimistokäyttöistä m2/htv peruskorjatuissa tiloissa ja tähän tavoitteeseen kirjanpitoyksiköllä oli matkaa, mutta toisaalta vuoden 2005 toimitilastrategiassa asetettu tavoite 25 toimistoneliötä per henkilö tavoitettiin.

HTH-järjestelmän mukaan kirjanpitoyksikön toimitilojen päästöt olivat vuonna 2018 laskusunnassa eli 2096 tnCO2e/v (kun 2017:2223 / 2016:2329 / 2015:2789 ja 2014:2895 tnCO2e/v) ja huonealaa kohden noin 29,07 kgCO2e/m2/v (kun 2017:29,18 / 2016:30,11 / 2015:37,2 ja 2014:34,3 kgCO2e/m2/v). Muuttuvia lukuja voidaan tulkita myös mm. vuosien säävaihteluilla, ehkä ilmastonmuutoksella, mutta myös rakennusten korjaustoimilla sekä vanhojen kulttuurihistoriallisten virastorakennusten heikolla energiatehokkuudella. HTH-raportoinnin mukaan vuonna 2018 kirjanpitoyksikön toimitilat kuluttivat energiaa 14642MWh (2017:15407MWh ja 2016:16350MWh), josta jäähdytykseen kului 75MWh (kenties helteisen kesän johdosta 5MWh edellisvuotta enemmän), lämmitykseen 8549MWh (2017:9102MWh ja 2016:9635MWh) ja sähkönkäyttönä 5919MWh (2017:6235MWh ja 2016:6639MWh). Kirjanpitoyksikössä oli energian kulutuksessa selvä laskeva trendi. Monet virastojen käyttämistä tiloista sijaitsivat kulttuurihistoriallisissa kohteissa, joissa edes peruskorjauksella ei voida saavuttaa nykyaikaisten rakennusten energiatehokkuuslukemia.

Kirjanpitoyksikön hankintatoimi

Kirjanpitoyksikössä valtion yhteishankintavelvoitteen mukaisista puitesopimushankinnoista oli vuonna 2018 edelleen runsas kolme neljännestä Hanselin ympäristötunnusten mukaisten hankintasopimusten piirissä. Digitalisaation ja sitä edistävien kehittämishankkeiden, mm. sähköisen arkistoinnin ja skannattujen asiakirjaprosessien, sähköisen tietoverkkojen kautta tapahtuvan asiakaspalvelun tai uusien työnteon tapojen myötä etenee yleisesti vähäisempi paperinkäyttö. Esimerkiksi toimistopaperia hankittiin vuonna 2018 jo noin 14% vähemmän, kuin vuonna 2017. Paperinkäytön väheneminen näkyi myös painatuspalveluiden käytön vähenemisenä. Virastoissa totuttiin myös digijulkaisujen tilaamiseen sekä sähköiseen mediaseurantaan paperilehtien sijaan.

Matkustus

Virkamiehen omalta työasemalta tapahtuvat videoneuvottelut olivat arkipäivää virkatyössä ja lisäksi käytössä oli yhteiskäyttöisiä videoneuvottelutiloja. Joustava monipaikkainen työ ja lisääntynyt etätyön tekeminen voivat osaltaan vähentää tai uudelleen suunnata liikenteen ja toimitilojen käytön aiheuttamaa ympäristökuormaa. Matkustusmuodoista eniten päästöjä ja ympäristöhaittaa aiheuttava lentomatkustus lisääntyi lievästi, runsaaseen 2400 vuotuiseen lentomatkaan. Lentomatkoista noin joka kymmenes tehtiin ulkomaille. VR:n junamatkustusta koskevasta raportoinnista todettiin, että Helsinki on edelleen selvästi yhteysvälien yleisin toinen pää ts. maakunnista matkustetaan pääkaupunkiin ja päinvastoin. Vain Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen sisäiset yhteydet Tampere-Vaasa ja Jyväskylä-Tampere olivat Helsingin lisäksi kymmenen yleisimmän yhteysvälin joukossa.

Maksettujen kilometrikorvausten määrä alitti miljoonan euron rajan vuonna 2018. Vähennystä oli jopa 13,5% edellisvuoteen verrattuna. Samalla nousivat oman auton käytöstä maksetut julkisen taksan mukaiset korvaukset. Esimerkiksi aluehallintovirastojen ydintoiminnassa virka-autojen käyttö tai julkinen liikenne eivät riittäneet alueen asiakaskäynteihin. Tehokas tarkastustoiminta ja kasvavat tulostavoitteet edellyttivät usein henkilöautoilun joustavuutta. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel on luonut satunnaisiin matkustustarpeisiin ja välttämättömään virkamatkustukseen myös lyhytaikaisen autovuokrauksen sekä tilausajojen puitesopimusjärjestelyt, joihin kirjanpitoyksikössä käytettiin vuonna 2018 noin 66000 euroa (2017;69000 euroa ja 2016;84000€). Virka-autojen pitkäaikaiseen leasingiin käytettiin 2018 runsas 192000 (2017;202000€ ja 2016;173000€). Virkakäyttöön autoja hankittiin vakiintuneesti käyttöön määräaikaisina ja tällöin ne olivat myös teknisesti ajanmukaisempia ja ympäristöystävällisempiä.

Kotimaan hotelliyöpymisiä kertyi vuonna 2018 yhteensä 2984 kappaletta, joten vaikuttaisi kenties siltä, että esim. virastomuutoksiin valmistautuminen ylläpitäisi edelleen runsaan matkustamisen tarvetta (2017: 2880kpl / 2016:2268kpl / 2015:2336kpl / 2014:2346kpl). Kaikki ensisijaisesti varattavat  kotimaiset puitesopimustoimittajien majoitusliikkeet toimivat yhteishankintayksikön ympäristövaatimusten mukaisesti ts. ottivat julkisesti vastuullisuuden ja ympäristöasiat huomioon markkinoinnissaan ja palvelutuotteissaan. Palveluhankinnassa on myös pyydetty pakollinen selvitys ympäristönhoitotoimenpiteistä. Ulkomaiset hotelliyöpymiset lisääntyivät selkeästi vuodesta 2017, mutta ne muodostivat kirjanpitoyksikön virkatehtävissä vain noin 6% yöpymismääristä. Matkustamisen muodot ja määrät noudattavat yleisesti organisaation toiminnan suuntia, esimerkiksi kansainvälistymistavoitteita tai käynnissä olevia merkittäviä muutoshankkeita.