Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionavustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne kohdentuvat investointeihin, toimintaan ja kehittämiseen. Valtionavustuksilla tuetaan kuntien peruspalveluja, edistetään erityisesti hyvinvointipalvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Investointiavustukset

Kirjastotoimi

Aluehallintovirastot maksoivat edelleen kirjastojen perustamishankkeiden jälkirahoitteisia ja toteutusaikaisia valtionavustuksia. Vuodesta 2016 lukien aluehallintovirasto ei enää myöntänyt valtionavustusta uusiin perustamishankkeisiin, koska valtionavustukset siirrettiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Avustusten maksatus jatkuu vuoteen 2024 saakka.

Liikuntatoimi

Liikuntapaikkojen rakentamisavustusten myöntämisessä painotettiin laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille tarkoitettujen liikuntapaikkojen kuten koulujen pihojen sekä uima- ja liikuntahallien rakentamista ja peruskorjaamista. Rakentamisavustusten painopisteenä oli kaikille avoimet, asuinympäristöihin ja koulujen yhteyteen sijoitetut lähiliikuntapaikat.

Oppilaitosten perustamishankkeet

Oppilaitosten perustamishankkeisiin maksettiin jälkirahoitteisia valtionosuuksia ja - avustuksia. Jälkirahoitteisten valtionosuuksien ja -avustusten maksatus jatkuu vuoteen 2022 saakka.

Kehittämisavustukset

Kirjastotoimen kehittäminen

Harkinnanvaraiset avustukset ovat kirjastoille tärkeitä kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välineitä. Kirjastotoimen valtionavustuksilla kehitettiin yleisten kirjastojen palveluja ja toimintaa. Avustuskohteina olivat erityisesti kirjastopalvelut- ja prosessit sekä käyttäjäystävälliset palvelut ja tuotteet, digitaalisten sisältöjen käyttöönotto ja lukemisharrastuksen edistäminen. Valtionavustusten vaikuttavuuden seurantaa kehitettiin kysymällä avustuksen hakijoilta hankkeen tarkka tavoite ja tavoitteen seurannan mittarit, jotka tulee raportoida hankkeen päätyttyä.

Liikuntatoimen kehittäminen

Liikuntapaikkarakentamisen investointiavustuksilla sekä liikunnan toiminnallisilla valtionavustuksilla vaikutettiin liikunnallisen elämäntavan yleistymiseen ja liikuntapalvelujen yhdenvertaiseen saavutettavuuteen. Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustuksilla tuettiin eri ikä- ja väestöryhmiin kohdentuvia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Kunnille ja vastaanottokeskustoiminnan järjestäjille myönnettiin avustuksia maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla.  Lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämistä ja koulujen toimintakulttuurin liikunnallistamista tuettiin Liikkuva koulu- ja Liikkuva opiskelu -kehittämisavustuksilla.

Nuorisotoimen kehittäminen

Nuorisotoimen valtionavustuksilla vahvistettiin nuorten osallisuutta ja tuettiin arjen rakentumista. Etsivän nuorisotyön avustus auttoi kuntia palkkaamaan etsivän nuorisotyön ammattilaisia, jotka tavoittivat tuen tarpeessa olevia nuoria ja auttoivat heitä saavuttamaan tarvittavat palvelut. Lisäksi tuettiin nuorten työpajoja, joissa autettiin nuoria parantamaan arjenhallintataitojaan sekä pääsemään koulutukseen tai työhön. Harrastustoiminnan avustuksilla edistettiin lasten ja nuorten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua pitkäjänteiseen harrastustoimintaan sekä loma-aikaiseen päiväleiritoimintaan. Tukemalla paikallisia kehittämishankkeita edistettiin kuntien nuorisotoimien sekä muiden paikallisten toimijoiden kehittämistyötä. Lisäksi avustettiin nuorten tieto- ja neuvontatyön sekä digitaalisen nuorisotyön hankkeita. Hankkeissa painottuivat nuorten oma rooli ja osallisuus.

Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen sekä saamenkielisen varhaiskasvatuksen valtionavustukset

Otsikon mukaiset valtionavustukset ovat Lapin aluehallintoviraston erikoistumistehtävä. Lapin aluehallintovirasto myönsi saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kustannuksiin valtionavustusta neljälle saamelaisten kotiseutualueen kunnalle (Inari, Enontekiö, Sodankylä ja Utsjoki). Saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi Lapin aluehallintovirastosta maksettiin saamelaiskäräjille valtionavustusta jaettavaksi edelleen edellä mainituille saamelaisalueen kunnille. Kummankin valtionavustuksen tarkoituksena oli turvata saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen peruspalveluissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen

Rahoituksella mahdollistettiin yliopistotasoinen terveyden tutkimus ja hankkeiden rahoitus. Erityisvastuualueelle nimetty tutkimustoimikunta vastaa hankkeiden hyväksymisestä rahoituksen piiriin. Näin rahoitettu lääketieteellinen tutkimus yltää monesti kansainvälisessä tiedeyhteisössä korkealle tasolle ja sillä on merkittävää vaikutusta alan kehittymiseen sekä elinkeinoelämän intensiivisyyteen ja innovaatioihin terveydenhuollon alalla.

Valtionkorvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin terveydenhuollon yksiköille, yliopistosairaaloille ja yliopistoille

Koulutustoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen edesauttaa yliopistoja korkeatasoisen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen toteuttamisessa eri alueiden yliopistoissa. EU:n ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti yleislääketieteen erityiskoulutus vaaditaan, jotta laillistettu lääkäri voi toimia sosiaalivakuutusjärjestelmän piirissä. Valtionkorvaukset lääkärikoulutukseen mahdollistavat terveyspalvelujen organisoimisen ja siten turvaavat kuntalaisten palvelujen saatavuuden. Korvaukset mahdollistavat lääkärien ja hammaslääkärien erikoistumisopintoihin liittyvän käytännön harjoittelun ja osaltaan helpottavat terveydenhuollon yksiköiden resurssitilannetta. Erikoistumisopintoihin myönnetyt korvaukset kohdistuvat niin sairaaloihin, terveyskeskuksiin kuin muihinkin terveydenhuollon yksiköihin.

Rahoituksen tuella ja hajautetulla koulutuspaikkaverkostolla nopeutetaan lääkäreiden EU-pätevyyden saamista, erikoislääkäreiksi ja hammaslääkäreiksi valmistumista sekä työllistymistä. Samalla koulutuspaikkakunnilla terveyspalvelujen saatavuus ja laatu paranee, erikoisosaaminen vahvistuu, vuorovaikutus tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välillä kasvaa sekä lääketieteellinen verkostoituminen lisääntyy.

Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavat korvaukset

Kyse on sekä yksilöiden oikeusturvan että yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden kannalta merkittävästä selvitystyöstä. Selvitystyö on moniviranomaistoimintaa, ja vuosittain selvitettäväksi tulee yhä pidempikestoisia, monimutkaisempia ja vaativampia tapauksia. Rahoitus tukee korkeaa ammatillista osaamista epäilyjen selvittämisessä, tutkimusmenetelmien laadun kehittymistä sekä lapsen ja perheen elämän hallinnan paranemista.

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen

Saamelaiskäräjille maksettiin valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen saamelaisalueella. Saamelaiskäräjät jakoivat avustuksen saamelaisalueen kunnille. Avustuksella palkattiin saamenkielistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa.