Talousarvion toteutuminen

Tuloarviotilit

Tuloarviotilien loppusumma oli hiukan yli 7,1 milj. euroa, kun vastaava summa edellisenä vuonna oli lähes 196,3 milj. euroa. Tuloarviotilien kertymää pienensi erityisesti apteekkimaksujen perinnän siirtyminen apteekkiverolain perusteella verohallinnolle. Lisäksi perustoimeentulotukiasioiden hoito siirtyi KELAlle, jolloin niihin liittyviä valtionosuuksien palautuksia kunnilta ei enää kertynyt.

Suurin kertymä vuonna 2018 oli valtionavustusten palautusten tilillä 12.33.98.5, yhteensä lähes 3,8 milj. euroa.

Nettobudjetoidut tulot

Aluehallintovirastojen toimintamenomomentin nettobudjetoituja tuloja kertyi yhteensä noin 14,8 milj. euroa. Vastaava summa vuonna 2017 oli hiukan alle 14,1 milj. euroa.

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat – vastuualueiden tulokertymä kasvoi erityisesti alkoholilainsäädännön nojalla perittävien maksujen osalta. Tulokertymä niiden osalta oli yhteensä 4,7 milj. euroa, kun vastaava luku vuonna 2017 oli 3,7 milj. euroa. Kasvua tuli kaikkien aluehallintovirastojen osalta ja se selittyy pääosin 1.3.2018 voimaan tulleen alkoholilainsäädännön muutoksilla. Yksityistä sosiaalihuoltoa koskevien suoritteiden osalta tulokertymä oli yhteensä yli 0,9 milj. euroa, kun vastaava luku vuonna 2017 oli 0,8 milj. euroa. Kasvua oli kaikkien muiden paitsi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston osalta. Kasvu selittyy sillä, että kustannusvastaavuuden nostamiseksi näiden suoritteiden maksuja korotettiin vuoden 2018 alusta alkaen keskimäärin 20 prosentilla.

Toimintamenomomentin muiden julkisoikeudellisten tuottojen kertymä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna miltei ennallaan. 

Ympäristölupatulojen kertymä oli noin 4,7 milj. euroa. Vastaava luku vuonna 2017 oli hiukan alle 4,9 milj. euroa. Tulokertymä aleni muiden paitsi Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen osalta. Aiempaa pienemmän tulokertymän taustalla oli tehtyjen lupapäätösten määrän lasku. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston osalta lupapäätösten määrän nousuun vaikutti aiempia vuosia suuremmat henkilöstöresurssit. Yhteistoiminnan kustannusten korvauksia valtion virastoilta ja laitoksilta (muut toiminnan tuotot) kertyi yhteensä noin 1,1 milj. euroa, kun vastaava luku vuonna 2017 oli yli 1,6 milj. euroa.

Työsuojelun vastuualueen toimintamenomomentille nettobudjetoitujen tulojen määrä oli 279 812 euroa ja vastaava summa vuonna 2017 oli 257 096 euroa.

Taulukko 1.7.1. Aluehallintovirastojen nettobudjetoidut tulot pl. työsuojelu vuonna 2018

Kuvio 1.7.2. Aluehallintovirastojen nettobudjetoidut tulot vuonna 2018

Taulukko 1.7.2. Työsuojelun nettobudjetoidut tulot vuonna 2018

Kuvio 1.7.3. Työsuojelun nettobudjetoidut tulot vuonna 2018

Toimintamenot

Aluehallintoviraston toimintamenomomentille 28.40.01 myönnettiin nettomäärärahaa 49 826 000 euroa. Tämä oli 2,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2017 (52 540 000 euroa). Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden toimintamenomomentille 33.02.07 myönnettiin nettomäärärahaa 24 324 000 euroa, mikä oli 16 000 euroa enemmän kuin vuonna 2017 (24 308 000 euroa).

Aluehallintovirastojen bruttomenot vuonna 2017 (mom. 28.40.01) on esitetty kuviossa 1.7.4. Momentin 28.40.01 bruttomenot vähenivät 0,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kuluista pieneni 20,4 %. Suurimmat vähennykset koskivat arvoltaan vähäisiä koneita ja laitteita 48 % sekä lämmitys-, sähkö- ja vesikuluja 25 %. Henkilöstökulut kasvoivat 1,9 %. Kulujen kasvuun vaikutti lähinnä vuoden aikana maksettu palkkojen 1 %:n yleiskorotus sekä 0,6 %:n virastoerä.

Vuokramenot pysyivät lähes ennallaan. Palvelujen ostot pieneni kahdeksan prosenttia joista suurimpana menoeränä oli ICT-palvelujen ostot valtion virastoilta ja laitoksilta. Muut kulut nousivat 5,6 % ja suurimpina menoerinä olivat matkustuspalvelut ja matkapäivärahat sekä kilometrikorvaukset.

Työsuojelun bruttomenot vuonna 2018 (mom. 33.02.07) on esitetty kuviossa 1.7.5. Momentin 33.02.07 bruttomenot vähenivät 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennystä tapahtui lähes kaikissa kuluryhmissä. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kuluista pieneni 32,4 %. Henkilöstökulut vähenivät 3,3 %. Vuokramenot vähenivät 40,2 %, suurimpana eränä ICT laitteiden vuokrat, joka jäi kokonaan pois. Palveluiden ostot kasvoi 23,1 %. Suurimpana lisäyksenä olivat ICT-palvelujen ostot valtion virastoilta ja laitoksilta. Kasvu johtui siitä, että vastuualueella siirryttiin käyttämään Valtorin ylläpitämiä Valtti -tietokoneita.

Aluehallintovirastojen nettomenot (euroa) on esitetty taulukossa 1.7.4. Toimintavuoden toteutunut nettomääräraha oli 50 363 896 euroa. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä 15 503 318 euroa ja seuraavalla vuodelle siirtyi 14 965 423 euroa.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden nettomenot (euroa) on esitetty taulukossa 1.7.5. Toimintavuoden toteutunut nettomääräraha oli 24 180 836 euroa. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä 3 251 002 euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi 3 394 008 euroa.

Taulukko 1.7.3. Aluehallintovirastojen bruttomenot toimintamäärärahamomenteilla ml. työsuojelu, euroa

Kuvio 1.7.4. Aluehallintovirastojen bruttomenot vuonna 2018, mom. 28.40.01

Kuvio 1.7.5. Työsuojelun bruttomenot vuonna 2018, mom. 33.02.07

Taulukko 1.7.4. Aluehallintovirastojen nettomenot, euroa (mom. 28.40.01 ja 4.16.28.40.01)

Taulukko 1.7.5. Työsuojelun nettomenot, euroa (mom. 33.02.07 ja 4.16.33.70.01)

Muut menoarviotilit

Menoarviotilien loppusumma oli 333,0 milj. euroa, vuonna 2017 vastaava loppusumma oli 371,3 milj. euroa. Menoarviotilit hallinnonaloittain vuosina 2016-2018 on esitetty kuviossa 1.7.6.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menoarviotilit olivat euromääräisesti suurin menoarviotiliryhmä, vaikka hallinnonalan menoarviotilien loppusumma edellisvuodesta edelleen pieneni. Pienenemiseen vaikutti se, että aluehallintovirastot maksoivat vielä vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka kunnille erityisvaltionosuutta perustoimeentulotuen kustannuksiin. Tämän jälkeen aluehallintovirastojen valtionapuviranomaistehtävä tämän valtionosuuden osalta päättyi. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menoarviotilien loppusummaa pienensi myös se, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (3 v. siirtomääräraha) hankeavustusten maksatuksiin käytettiin viime vuonna pääosin vuosien 2016 ja 2017 määrärahoja eikä STM siirtänyt kaikkea hankkeille varattua vuoden 2018 määrärahaa aluehallintovirastolle. Hankkeiden valtionavustukset maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan suurimmat momentit olivat valtion korvaukset terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin 92,7 milj. euroa, työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot 24,3 milj. euroa sekä valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen 21 milj. euroa.

Valtiovarainministeriön hallinnonalan suurimmat menoarviotilit olivat aluehallintovirastojen ja maistraattien toimintamenomomentit (78,1 milj. euroa).

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan suurimmat menoarviotilit olivat nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön (19,9 milj. euroa), rahapelitoiminnan voittovaroista nuorisotyön edistämiseen (12,2 milj. euroa) sekä urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (11,9 milj. euroa) myönnetyt määrärahat.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 5,0 milj. euron menoerä aiheutui eläinlääkintähuollon menoista. Sisäministeriön hallinnonalalla metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset (1,3 milj. euroa) lisääntyivät edellisvuodesta. Kuivan ja tuulisen alkukesän johdosta tähystyslentoja suoritettiin suurimmassa osassa Suomea poikkeuksellisen paljon. Tähystyslentotunteja kertyi koko maassa yli 3 300 tuntia. Määrä oli selkeästi suurin 2010-luvulla ja yli kaksikertainen vuosien 2005–2018 keskiarvoon noin 1 500 lentotuntia verrattuna. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan menoerä oli 0,5 milj. euroa, mikä aiheutui palkkausmenoista.

Kuvio 1.7.6. Menoarviotilit hallinnonaloittain vuosina 2016-2018

Valtuudet

Aluehallintovirastoilla oli valtuuksia opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen osalta momentilla 29.10.34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin sekä momentilla 29.80.34 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuksien aikaisempien vuosien käyttö oli yhteensä 160,1 milj. euroa. Valtuuksiin liittyviä talousarviomenoja aiheutui raportointivuonna 22,0 milj. euroa. Myöhempien vuosien määrärahatarve on 29,7 milj. euroa.

Kirjanpitoyksikön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella on liitteenä.